Blogi

HeidiOnTheGo

KEVÄTTÄ ILMASSA- KOLME VINKKIÄ JUOKSUN ALOITTELIJALLE

Mainos, vaatteet ja tossut saatu 

 

Kevät on täällä- ainakin siltä tuntui tämän aamuisella juoksulenkillä. Aurinko lämmittää, kadut ovat puhtaat ja pajunkissat kukkivat- selvät kevään merkit, ja onhan ensi viikolla jo Pääsiäinen. 15 kilometrin lenkki taittui nopeasti jutellessa. Onneksi saa edelleen lenkkeillä, ulkoilusta saa NIIN paljon energiaa.

 

Kevät ja vallitseva tilanne houkuttelee ulkoilemaan, sitä ei voi olla huomaamatta katukuvassa. Ohjattujen harrastusten ollessa tauolla, on moni löytänyt lenkkeilyn/juoksun- myös ne, jotka eivät aiemmin ole lenkkeilystä niin välittäneet.  Eikä ihme, juoksu on helppo ja halpa harrastus, ei tarvitse lähteä kuin omasta ovesta ulos. Juuri nyt kannattaa suosia aamuja, jolloin kaduilla on hiljaisempaa.

 

 

Suunto 9 Baro

 

3 VINKKIÄ ALOITTELEVALLE JUOKSIJALLE

 

MALTTI ON VALTTIA- yleisin virhe on nimittäin lähteä matkaan satalasissa, niin että kymmenen minuutin päästä on jo aivan poikki. Jos vasta aloittelet juoksuharrastusta tai jos viime lenkistä on aikaa, aloita juoksu/kävelyllä. Aloita maltilla ja rakenna kuntoa pikku hiljaa nousujohteisesti. Omasta kunnosta riippuen juokse 1-2 minuuttia, kävele reippaasti 4-3 minuuttia. Juoksukunnon kasvaessa lisää juoksun osuutta. Säännöllisen harjoittelun avulla kunto kasvaa nopeammin kuin huomaatkaan.

 

Vinkki: Urheilukellosta on helppo seurata esimerkiksi aikaa, matkaa, keskivauhtia ja sykkeitä. Moni kokee oman kehityksen seuraamisen kellosta motivoivana. Kellon avulla voit suunnitella jopa omat treeniviikot.

 

Lue myös aloittamisen vaikeudesta

 

OHEISHARJOITTELU. Heti alusta asti kannattaa juoksun ohelle ottaa lihaskuntoharjoittelu. Mitä monipuolisemmin kehoa käytät, sen parempi. Juoksu on itsessään melko yksipuolista ja siksi olisi hyvä ottaa osaksi treenejä ainakin keskivartalon hallintaa ja liikkuvuusharjoittelua parantavat harjoitukset, sekä kokonaisvaltaiset lihaskuntotreenit.

 

Juoksussa hyvän ja ryhdikkään juoksuasennon säilyttäminen vaatii niin hyvää kehon hallintaa kuin liikeratojen oikeaa suorittamista- avainasemassa on etenkin lantio/lonkkayhteys, jolloin lantio on stabiili alaraajojen liikkeessä. Paremman kehonhallinnan myötä pystytään ennaltaehkäisemään rasitusvammoja, säilyttämään ryhdikäs juoksuasento pidemmilläkin matkoilla ja kovemmissa vauhdeissa, jolloin juoksusta tulee myös taloudellisempaa.

 

Lihaskuntoa voit harjoitella niin kotona kuin lenkin lomassa- kuntosalia ei siis tarvita. Oheisharjoittelussa erinomaisia ovat liikkeet, joissa harjoitetaan samanaikaisesti keskivartaloa sekä pakaralihaksia yhdessä takareiden kanssa (esim lantion nostot). Perusliikkeillä pääset hyvin alkuun. Juoksijan kotikuntopiiri löytyy tästä ja lisää lihaskuntoharjoittelusta tästä.

 

 

PANOSTA JUOKSUTOSSUIHIN. Juoksijan ehdoton ykkösvarustus on juoksutossut- olipa sitten kyseessä aloittelija tai kokenut maratoonari. Jokaisen jalka on erilainen, ja siksi on tärkeää valita tossu juuri omaan jalkaan sopiviksi. Juoksutossua ostaessa on hyvä miettiä seuraavia- kuinka paljon ja kuinka pitkiä lenkkejä juoksee, millaisessa maastossa ja tarvitseeko vaimennusta. Panosta, sillä oikeanlaisen juoksutossun avulla voidaan välttyä mm. virheasennoilta ja mahdollisilta rasitusvammoilta. Jos olet epävarma, kysy apua ammattilaiselta.

 

Jalassani on nyt myös kaduilla Salomonin juoksutossut. Sonic ”perheeseen” kuuluu kolme erilaista tossua- Confidense, Balance ja Accelerate, joista itselläni on käytössä Accelerate. Odotin tossulta paljon, sillä olen ollut Salomonin polkujuoksutossuihin äärettömän tyytyväinen. Tähänkin tossuun tykästyin ensi askeleelta, askel rullasi mukavasti. Alla on nyt niin lyhyempiä lenkkejä kuin melkein puoli maratonin pituisia lenkkejä.

 

Accelerate on kevyt tossu, ja istuvuus jalkaani hyvä.  Tossu on hieman reilua koko, otin puoli numeroa pienemmät kuin normaalisti. Uutta tossussa on Optivibe, joka on suunniteltu vähentämään jalan värähtelyä ja sitä myötä minimoimaan lihasväsymystä, vaikuttamatta askeleen rullaavuuteen. *Optivibe on ainutlaatuinen vaahtojen yhdistelmä, joista toinen vaimentaa ja toinen kuljettaa. 

 

 

PÄIVÄN ASU

 

Juoksutakki: Salomon Sense Jacket W mukavan kevyt, menee pieneen tilaan ja tykkään ettei takissa ole huppua!

Juoksutrikoot: Salomon Support Tight W kiva leikkaus, hyvä istuvuus ja plussaa sivutaskusta

Juoksutossut: Salomon Sonic 3 Accelerate W

 

Mukavia lenkkejä ja kevyitä askelia. Nautitaan auringosta, maisemista ja siitä, että saamme ulkoilla- turvavälit huomioiden!

 

Seuraa minua myös Instagramissa @heidionthego

 

 

Heidi xoxo

PELATAAN UNOA- TEHOKAS KUNTOPIIRI PELIKORTEILLA

 

Uno, peli jonka aivan varmasti kaikki tietävät. Sitä olemme siskon kanssa pelaneet jo omassa lapsuudessamme, ja sama perinne on jatkunut omien lasten kanssa. Tämän parempaa matkapeliä ei olekaan.

 

Myös treenattavieni kanssa olemme ”pelanneet” Unoa, hieman hikisemmillä säännöillä vain. Jo kymmenen minuutin peli on todella tehokas- etenkin, jos ottaa monta burpee-korttia putkeen!  Nappaa tästä talteen hauska koko perheen peli.

 

 

VUORIKIIPEILIJÄ 

 

Asetu lankkuun, ranteet suoraan olkapäiden alle, katse käsien väliin. Tuo vuorotellen polvea käsien väliin. Tee liike joko hitaammin tai hypyillä. Jos teet hypyillä, vältä ylös alas pomppimista.

 

 

KYYKKY / KYYKKYHYPPY 

 

Asetu seisomaan jalat hieman lantiota leveämpään asentoon, käännä jalkateriä hieman sivulle. Koukista polvista, ja huomioi, että polvet kulkevat jalkaterän kanssa linjassa. Ponnista jalkapohjien, etenkin kantapäiden kautta. Muista hyvä keskivartalon kannatus. Vaihtoehtona tee kyykky hypyllä (kts. Instagram

 

Testaa hauskaa peliä/treeniä myös perheen lasten ja nuorten kanssa! Liikkeiksi voit valita mitä vain, oman mielikuvituksen ja pelaajien iän huomioiden.

 

 

 

PUNNERRUS

 

Asetu lankkuun, kämmenet hieman hartialinjaa leveämmälle. Koukista kyynärpäistä, rintakehä lähenee alustaa. Muista hyvä lapa- ja keskivartalon tuki. Punnerra takaisin lähtöasentoon. Helpota liikettä tuomalla polvet maahan.

BURPEE 

 

Hyppää ylöspäin, alas laskeutuessa koukista polvista, tuo kämmenet maahan ja joko astu tai hyppää lankkuun. Astu tai hyppää takaisin jalat käsien väliin. Ponnista ja hyppää ylöspäin. Tee liike joko haastaen hypyillä tai helpommin askeltaen.

 

Erikoiskortit 10 toistoa, +4 kortti 10 toistoa jokaista liikettä/väriä

 

PELAA NÄIN

 

Vihreä = vuorikiipeilijä

Keltainen = kyykky/ kyykkyhyppy

Punainen = punnerrus

Sininen = burpee 

 

Aseta korttipakka keskelle pihaa tai kenttää. Aseta treenipisteet neljään eri paikkaan- keltaisessa paikassa kyykätään, punaisessa punnerretaan jne. Päätä pelin kesto, esimerkiksi 10 minuuttia.

 

Laita kello päälle ja ota kasasta päällimmäinen kortti (voit tehdä muutaman kasan, jos pelaajia on enemmän). Juokse kortin värin mukaan oikealle pisteelle ja tee toistoja kortin osoittaman luvun verran. Erikoiskortit (+2, vaihda suuntaa ja hyppää yli) ovat aina 10 toistoa kortin värin mukaan, +4 kortissa tehdään 10 toistoa jokaista liikettä siirtyen pisteeltä aina pakan kautta toiselle. Värivalintakortissa saat valita, minne pisteelle juokset ja teet 10 toistoa.

 

Voit pelata peliä yksin tai yhdessä. Jos pelaajia on enemmän, kerätkää kortit omiin kasoihin. Pelin ”voittaa” se, joka on kerännyt eniten toistoja- ei siis kortteja, vaan toistoja. Jos aika loppuu kesken liikkeen, laitetaan kortti sivuun eikä toistoja lasketa. Kisailusta huolimatta keskity hyvään tekniikkaan ja liikeratoihin. Oikeastihan pelaat vain itseäsi vastaan, vaikka kyllähän tässä voittamisentahto nouseekin. Tallenna oma tulos ja seuraa kehitystä.

 

Mites on? Pelataanko teillä Unoa uusilla säännöillä? Instagramistani löydät videot liikkeisiin ja esimerkkivideon itse pelistä.

 

Seuraa minua myös Instagramissa @heidionthego 

Kuvat @endorphinist

 

 

Heidi xoxo

KUN AJATUS HARHAILEE- TAHDONVOIMA & KOLME PARASTA

 

Töiden vähentyminen on antanut enemmän aikaa keskittyä positiivisen psykologian opintoihin. Olen tämän viikon ajan kirjoittanut iltapäivisin kirjareflektiota Frank Martelan kirjasta Tahdonvoiman käyttöohje. Kirja on älyttömän mielenkiintoinen, vaikkakin osittain tuttua juttua, mutta monellakin tapaa ajankohtainen. Kirjan marginaalit ovat täynnä omia merkintöjä ja muistiinpanoja.

 

Luulisi, että mieluisasta aiheesta kirjoittaminen olisi helppoa, mutta mitä vielä! Ajatus harhailee milloin missäkin- yhtäkkiä olen tekemässä Instagramin vessapaperirulla/niksipirkka -haastetta, nauramassa Celeste Barberin videoille (ota muuten seurantaan, jos kaipaat hyviä nauruja) ja vastailemassa viesteihin. Ja kas, sitten onkin jo aika tehdä lapsille lounasta, välipalaa ja auttaa kouluhommissa… Tahdonvoimaa, sitä on tällä viikolla tarvittu!

 

Merkittävän huomion tein eilen kirjareflektiota viimeistellessä- kaikki päivän työtunnit eivät todellakaan ole samanarvoisia. Olen aamuihminen ja tehokkaimmillani luovuutta vaativissa asioissa ennen puolta päivää. Ei siis ihme, että kirjoittamisen flow löytyi vasta eilen ja juurikin aamulla. Aamuisin uppoudun helposti työn imuun ja harvemmin edes ajattelen muita asioita. Omaa vireystilaa kannattaa tarkkailla ja jos mahdollista, niin suunnitella milloin keskittyä luovuutta vaativiin/haastaviin asioihin ja milloin taas leppoisiin juttuihin.

 

Motivaatio ja tahdonvoima täydentävät toinen toisiaan. Motivoituneena tehtävä tai asia vetää puoleensa kuin itsestään, ja tahdonvoima taas on se joka kutsutaan paikalle kun joudumme kamppailemaan velvoitteen kanssa tai houkutusta vastaan. Huomaan itsekin, kuinka mielekkäät asiat eivät vaadi sen kummempaa ponnistelua tai motivaatiota- toiset asiat taas vaativat älyttömästi sisua ja tahdonvoimaa! 

 

 

Viikonlopun brunssilla tuorepuristettu porkkana/appelsiini/inkiväärimehu,chiavanukasta ja avocado/kananmunapannu <3

 

 

VERENSOKERI & TAHDONVOIMA

 

Juuri nyt jokainen voi varmasti omassa elämässään havaita tahdonvoiman rajallisuuden. Sen voi huomata raskaan päivän jälkeen, kun voimat eivät riitä muuhun kuin sohvalle lösähtämiseen tai kun väsyneenä tiuskaisee lapsille tai puolisolle jostakin turhasta. Tunnistamme varmasti kaikki tilanteen, jossa olemme nälkäisiä, väsyneitä tai molempia.

 

Tutkimusten mukaan verensokeritasolla on huomattava vaikutus tahdonvoimaan. Tahdonvoiman väsyessä olemme alttiimpia kaikenlaisille viettelyksille ja tekemään huonompia valintoja. Kirjassa Martelakin muistuttaa, kuinka tahdonvoiman ylläpito alkaa aivan perusasioista- riittävästä unesta ja säännöllisistä ruokailurytmeistä. Juuri näistä kannattaa pitää kiinni tälläkin myrskylennolla, jolla olemme kaikki mukana- perusasiat vahvistavat tahdonvoimaa, mutta myös immuniteettia ja antavat voimia tilanteeseen, joka on meille kaikille uusi.

 

Eilisessä Hesarissa Maaret Kallio muistutti hyvin armollisuudesta ”tämä on enemmän maraton kuin pikajuoksu. Vitosen kohdalla ei kannata juosta täysillä, tai on viidentoistakilometrin kohdalla näännyksissä. Mikäli mahdollista, kerää voimia ja lepää”. Kotoilustakaan ei siis tarvitse tehdä suorittamista- ei tarvitse keksiä uusia innovaatioita, kaappeja ei tarvitse siivota tai ikkunoita pestä. Ole armollinen itsellesi ja säästä tahdonvoimaa niihin asioihin, joilla on sinulle merkitystä. Olemme samassa tilanteessa, erilaisten huolien kanssa.

 

Lue myös Maaret Kallion tämä kolumni <3

 

Linlossa tuuli niin, että tukka lähtee!

 

 

VIIKON KOLME PARASTA

 

Päiväretki Linloon. Todella kaunis ulkoilupaikka Kirkkonummella- suosi kuitenkin arkipäiviä, viikonloppuisin on turhan ruuhkaisaa.

 

Kirjareferaatti valmistui! Keräsin eilen tahdonvoimaa sohvalta ja terassilla auringosta. Mahtava fiilis painaa lähetä-nappia!

 

Eilinen picnic omalla parvekkeella. Katoin pöydän parvekkeen tuoleille ja söimme edellisiltana tehtyä pizzaa <3

 

Sydämiä ja voimia kaikille < 3

 

Seuraa minua myös Instagramissa @heidionthego 

 

Heidi xoxo

KUVIA JA AJATUKSIA VIIKOLTA

 

Maailma muuttuu koko ajan. Tänään ei tiedä, mitä huominen tuo tullessaan. Mikään ei ole enää niin kuin ennen. Tuntuu hullulta ettei enää itse olekaan täysin oman elämänsä ohjaksissa. Se laittaa pysähtymään hetkeen ja keskittymään siihen, mitä tapahtuu tässä ja nyt. Eilen aamukahvilla terassilla, auringon noustessa ja lintujen laulaessa, jäin miettimään merkityksellisyyttä. Mikä on merkityksellisintä juuri nyt ja tässä hetkessä?

 

Yritän löytää tästäkin hetkestä hyvää- aamukahvit ja kevään merkit, ulkoilu ja perheeseen keskittyminen. Pieniä isoja iloja. On helpottavaa huomata, että huolestuttavasta tilanteesta huolimatta olen nauttinut lisääntyneestä perheen yhteisestä ajasta, niin kotisohvalla kuin metsälenkeillä. Nuorison kanssa on mukava jutella niin ajankohtaisista kuin aivan arkisista asioista. Tehdä yhdessä ruokaa ja pelailla pelejä. Siivoamatta jääneet kaapitkin on nyt siivottu ja keittiössä leivotaan mitä milloinkin.

 

Vastoinkäymiset pysäyttävät miettimään- mikä on merkityksellisintä juuri nyt.

 

Sopeutuminen uuteen tilanteeseen on sujunut kuitenkin yllättävän hyvin. Tytär on motivoitunut etäopetukseen ja se näyttää toimivan oikein hyvin- iso kiitos opettajille <3 Motivaatio on ainakin näin alkuun korkealla. Uudesta tilanteesta huolimatta yritämme pitää kiinni tutuista arkirutiineista, hieman vain uudella tavalla. Koulu ja työt rytmittävät edelleen päiviä, mutta esimerkiksi salitreenit ovat vaihtuneet kotijumppaan ja nyt jopa ”kellarisali” on otettu käyttöön. Myös ruoka- ja unirytmeistä pidetään kiinni.

 

Olen iloinen, että olemme saaneet nyt myös kaikki perheenjäsenet maailmalta kotiin. Yhteyttä sukulaisiin ja ystäviin pidämme soitellen ja viestitellen. Yhdeksänkymppisten mummojen on vain vaikea ymmärtää miksi emme voi nyt tulla käymään ja kahvittelemaan.

 

 

Oittaalla hiihdetään edelleen- baanaa 3,2 km

 

Monelle elämään merkityksellisyyttä tuo työ- niin myös minulle. Aivan omaan kuplaan en siis ole vaipunut- mietin jatkuvasti, miten voisin auttaa enemmän toisia. Iltalehti listasi perjantaina 10 inspiroivaa treenitiliä, ja olin todella otettu, että sieltä löytyi myös oma Instagram- tilini (nappaa talteen myös muut inspiroivat tilit!). Silloin ymmärsin, että jakamalla hyvinvointi- ja treenivinkkejä voin kantaa oman korteni kekoon- inspiroida mahdollisimman monia pitämään kiinni terveellisistä elämäntavoista, säännöllisestä liikunnasta ja ylipäätään voimaan paremmin tässä poikkeuksellisessa elämäntilanteessa. Omasta hyvinvoinnista on hyvä pitää huolta aina, mutta ennenkaikkea nyt!

 

Liikunnalla on uskomaton voima. Jo pienikin liikuntahetki auttaa jaksamaan paremmin. Kannustan edelleen liikkumaan ulkona, sillä raitis ilma ja ulkoilu saa viemään ajatukset edes hetkeksi muihin juttuihin. Noudatetaan hallituksen asettamia suosituksia, vältetään turhaa hengailua ja liikutaan rauhallisimmilla alueilla- vältetään ruuhkaisia urheilukenttiä ja ainakin nyt kauppakeskusten avajaisia! Ei kuljeta isoissa porukoissa, pidetään turvaväli. Tilanne vaatii kaikilta joustavuutta, pelisilmää ja maalaisjärkeä. Ohjeiden noudattaminen on super tärkeää, sillä kukaan meistä tuskin haluaa ulkonaliikkumiskieltoa. Välinpitämättömyydelle ja vastuuttomuudelle ei nyt ole tilaa.

 

Paras aika lenkkeilyyn ovat aikaiset aamut. Tänään aamulenkillä Seurasaaressa ei montaakaan tullut vastaan, mutta yhdentoista maissa sielläkin on varmasti ruuhkaa. Viime viikonloppuna myös Meiko-järvellä oli aamu yhdeksältä vielä aivan hiljaista. Ongelma ei niinkään ole suositut metsäreitit, vaan parkkipaikat, jotka kuormittuvat helposti. Jos siis haluat vaeltamaan suosituille metsäreiteille, kuten esimerkiksi Nuuksioon, kannattaa suosia aikaisia aamuja. Lihaskuntotreenejä taas voi tehdä omassa kotipihassa. Kahvakuula, kuminauhat ja TRX-narut ovat hyviä apuvälineitä, niin sisä- kuin ulkotreeneihin.

 

BUUSTAA IMMUNITEETTIA

 

Ruokaa tulee tällä hetkellä tehtyä kuin suurtalouskeittiössä! Ruokakaupassa joku voisi ostoksiamme katsoessa ajatella, että hamstraamme, mutta ei, ruokaa vain menee todella paljon. Ja toki välttelemme jatkuvaa ruokakaupassa käyntiä.

 

Ruokavaliossa kannatta kiinnittää huomio immuniteettia vahvistaviin ruokiin, esimerkiksi itse tehtyihin smooteihin. Itse olen alkanut puristelemaan taas aamuisin mehuja, useimmiten porkkanasta ja appelsiineista.

 

Viikon smoothie: 1 banaani, kourallinen pakastemangoa, 1/2 avocado, n. 10 cm pala kurkkua, kourtallinen baby pinaattia, (halutessa Foodin vanilja heraa) ja loraus mantelimaitoa tai itse puristettua porkkana/appelsiinimehua. Jätä smoothie paksuksi, pitää nälkää paremmin.  

 

Pojan kanssa kävimme Nuuksiossa. Metsässä oli päivällä hiljaista.

 

ETÄTYÖ- ARKILIIKUNTA VÄHENEE?

 

Yhä useampi tekee tällä hetkellä töitä kotoa käsin. On varmasti haastavaa pyörittää samaan aikaan kotikoulua, vastata ruokahuollosta ja pienempien lasten viihdyttämisestä, kun kädet ovat täynnä omiakin töitä. Tilanne on uusi myös lapsille- sopeutuminen vaatii energiaa ja hermoja, ihan meiltä kaikilta. Suunniteltu päiväohjelma auttaa pitämään rytmeistä kiinni, mutta miten käy liikumisen, kun arkiliikunta vähenee jo työ/koulumatkan jäädessä pois? Miten löytää aikaa liikunnalle?

 

Arkiliikunnan jäädessä pois, joutuu liikunnan eteen näkemään enemmän vaivaa. Taukojumppa ja välitunnit eivät olisi huono idea aikuisellekaan. Päivän liikunnat voi helposti jakaa osiin- 10 minuutin happihyppelyt, venyttelyt ja kotitreenit toimivat erinomaisesti. Nyt viimeistään kannattaa kauppareissut tehdä kävellen. Salitreenaajaa suosittelen testaamaan kotitreenejä- ne voivat tehokkuudellaan yllättää kovemmankin treenaajan.

 

Toisaalta moni on kertonut, että aikaa jää nyt enemmän muille asioille, kun elämästä on karsittu niin paljon pois. Moni löytää nyt paremmin aikaa treeneille, kun ei tarvitse miettiä työmatkoihin menevää aikaa, hiustenpesua, meikkaamista ja muita aamutoimia. Iltaisin taas on enemmän aikaa lasten harrastusten ja kaiken muunkin toiminnan jäätyä tauolle. Enemmän aikaa kaikelle sille, mitä ei muuten ehtinyt.

 

 

Lue tästä top 3 treenivälinevinkit.

 

 

Aamulla Seurasaaressa sai juosta yksin

 

Olisi mukava kuulla myös sinun kuulumisia. Voimia ja haleja  <3

 

Seuraa minua Instagramissa @heidionthego 

Heidi xoxo

KAIKESTA HUOLIMATTA ELÄMÄ JATKUU

 

Perjantai aamuna läheiselle urheilukentälle töihin kävellessäni tuntui siltä kuin koko maailma olisi pysähtynyt. Ei ristin sielua missään, vain hiljaisuus ympärillä. Siinä seisoin kentän laidalla kahvakuula kainalossa miettien, että mitäköhän tästä oikein vielä seuraa. Sitä ei kukaan tiedä, aika näyttää. Tuntui hullulta, kuinka hetkessä moni asia on kääntynyt päälaelleen.

 

Alkuvuosi on muutenkin ollut muutosten ja isojen päätösten aikaa, mutta tämä sai laittamaan asiat aivan uusiin mittasuhteisiin. Yksilötasolta koko maailmaa koskettavaan tilanteeseen. Juuri nyt olemme menossa myrskyn silmään, mutta kaikesta huolimatta luotan, että asiat tulevat ennemmin tai myöhemmin rauhoittumaan ja tasoittumaan- niin on aina käynyt. Tässä hetkessä tärkeintä olisi saada hidastettua taudin eteneminen, jo ylikuormittuvan terveydenhuollon takia.

 

Ruokakauppahyllyjen tyhjeneminen oli kuin flashback hurrikaani Sandyyn, jonka voiman ja vauriot koimme jenkeissä vuonna 2012. Tilanne oli silloin erilainen, toisaalta hyvin samanlainen. Myös silloin tyhjenivät kauppojen hyllyt, mutta lisääntyi myös yhteisöllisyys ja toisten huomioon ottaminen. Silloin huomasin myös, kuinka iso vaikutus medialla oli ihmisten ajatuksiin ja toimintaan. Siksi esimerkiksi nyt en ole jatkuvasti lukemassa uusista tartunnoista. Uutisointi on tärkeää, mutta pelon ja hysterian lietsominen ei auta ketään. Koemme asioita eri tavoin, mutta keskittymällä hyvään, yhteen hiileen puhaltamiseen, toinen toistemme tukemiseen ja auttamiseen ovat asioita, jotka korostuvat entisestään vaikeina aikoina.

 

”Me emme voi päättää tuulen suuntaa, mutta voimme säätää purjeita.” -Tuntematon

 

 

Lauantai ja aamiainen- smoothie & paistettu kananmuna avocadolla

 

KAIKESTA HUOLIMATTA ELÄMÄ JATKUU

 

Arki töiden parissa jatkuu osittain normaalisti. Tiistainen kahvakuulatunti siirtyy sisätiloista ulos, myös one-to-one pt ohjaukset jatkuvat ulkona. Sairaana tai flunssaisena ei treenata muutenkaan! Muut ryhmätunnit on peruttu ja loppukevääseen suunnitellut tapahtumat ovat vaakalaudalla. Tyttären koulu sulkee ovensa keskiviikkona ja opetus tapahtuu siitä eteenpäin etänä. Arki ja elämä jatkuvat kaikesta huolimatta. Katsotaan, mitä tuleman pitää. Tilanne ei ole kenellekään helppo.

 

Kotona korona näkyy peruuntuneissa matkoissa, mutta muuten esimerkiksi kulunut viikonloppu ei ole juurikaan poikennut aiemmista- viihdymme vapaa-aikana muutenkin kotona tai ulkoilemme metsässä. Eilen ihailimme auringonlaskua Seurasaaressa, pesin ikkunoita, katselimme Netflixiä ja kävin läpi opiskelumateriaalia. Tänään suuntasimme juoksutiimimme kanssa heti aamusta metsään polkujuoksemaan. Karhunkierros on siirretty kahdella viikolla eteenpäin, mutta harmillisesti omassa kalenterissani on sille viikonlopulle jo muuta. Juoksutreenit jatkuvat edelleen ja suunnittelemme jo uutta tavoitetta.

 

HUOMIO HYVÄÄN

 

Eilen positiivisen psykologian muistiinpanoja lukiessani osui silmiini helmikuussa kirjoittamani lause ”mieltä painavista asioista huolimatta huomaan ympärillä myös kauneutta ja iloa tuottavia asioita- samaan aikaan voi siis kokea hyvin erilaisia tunteita, niin iloa kuin surua”. Elämän ei tarvitse olla täydellistä, ollakseen silti hyvää. Harmaista pilvistä ja epävarmuudesta huolimatta haluan tässäkin hetkessä kiinnittää huomion siihen mikä on hyvää. Siksi myös omissa some-kanavissani haluan edelleen jakaa iloa ja positiivisia asioita.

 

Ehkä kaiken tämän epävarmuuden keskellä olisikin hyvä mahdollisuus pysähtyä tarkastelemaan oman elämän prioriteettaja ja arvoja. Antaa ikävienkin tunteiden tulla sellaisina kuin ne ovat, huomioiden asiat, jotka ovat hyvin tässä ja nyt. Hidastaa, päästää irti suorittamisesta ja viettää enemmän aikaa luonnossa ja perheen kanssa.

 

 

 

ENERGIAA LUONNOSTA

 

Kuntosalit ovat sulkeneet ovensa ja harrastukset ovat tauolla, mutta se ei kuitenkaan tarkoita etteikö omasta hyvinvoinnista kannattaisi pitää huolta, päinvastoin. On hyvä muistaa, että stressi heikentää vastustuskykyä, kun taas liikunta lievittää sitä. Tyhjempien kalenterien myötä monella saattaa olla liikunnalle nyt enemmän aikaa ja mahdollisuuksia kuin normaalisti. Niin eilen Seurasaaressa kuin tänään Meiko-järvellä olikin paljon ulkoilijoita- ja hyvä niin, luonnolla ja liikkeellä on voimaannuttava vaikutus, se antaa energiaa ja uusia voimavaroja.  Hilla kirjoitti eilen ihanasti omassa blogissaan luonnon ja metsän merkityksestä.

 

Ainakin toistaiseksi metsissä voi liikkua vapaasti ja kotona voi aina tehdä kotijumppia. Jos omat ideat eivät riitä, löytyy Instagramista paljon ilmaisia treeni- ideoita. Omalla tilillänikin @heidionthego on jo yli 100 ilmaista pilates/ liikkuvuus/ kahvakuula/ pallo/ kuminauha/ TRX/ ja kehonpainotreeniä hästägillä #heidionthegoworkout.

 

Lue myös tästä mielenkiintoinen kirjoitus Pilateksen vaikutuksesta hyvinvointiin ja millaiset olivat sen vaikutukset 1918-1919 espanjantauti-pandemian aikaan, johon ihmisiä kuoli miljoonia- suomalaisiakin 25 000.

 

Tänään Meiko-järvellä

 

”Tee mitä pystyt, sillä mitä sinulla on, siellä missä olet.” -Theodore Roosevelt

 

 

Seuraa minua myös Instagramissa @heidionthego 

 

Heidi xoxo

VAPAAPÄIVÄ METSÄSSÄ- UUSIA POLKUJA ETSIMÄSSÄ

 

 

Torstai, ja päivästä tulikin yllättäen vapaapäivä! Tekee kieltämättä hyvää parin viikon työputken jälkeen. Muun perheen lähtiessä töihin ja kouluun, pakkasin reppuun eväät ja kahvia, ja suuntasin Kirkkonummelle, Meikon luonnonsuojelualueelle. Sen isompaa suunnitelmaa en tehnyt, ajatuksena oli ihan vain samoilla metsissä- kävellä ja juosta, fiiliksen mukaan. Kännykän laitoin äänettömälle. Halusin olla ihan vain yksin, omien ajatusten kanssa. Arjessa olen sosiaalinen, mutta sen vastapainoksi kaipaan hiljaisuutta ja yksinoloa. Mikäpä siis sen parempi paikka uppotua omaan kuplaan kuin metsä.

 

Useimmiten retkeilen/polkujuoksen Nuuksiossa, mutta kaipasin vaihteeksi hieman vaihtelua ja täysin uusia maisemia. Olen kuullut paljon hyvää Kirkkonummesta ja sen lähiseudun upeista vaelluspaikoista, Porkkalanniemi, Linlon saari ja Meiko-järvi. Kevään suunnitelmissa olisikin tutustua niihin kaikkiin. Meikon luonnonsuojelualue valikoitui ensimmäiseksi ja Kirkkonummen kotisivuilta löysinkin infoa ja hyvät opasteet.

 

Meiko-järvellä on kolme luontoreittiä; 3,2 km pituinen Kuikankierros, 4,4 km pituinen Kotokierros ja 8,3 km pituinen Meikonkierros. En osannut valita, minkä kiertäisin, niinpä kiersin ne kaikki. Mikäs siinä, kun aikaa kerran oli, eväät mukana ja aamun vesisadekin vaihtui lopulta auringonpaisteeseen.

 

 

Kaikki reitit oli hyvin merkittyjä ja helppokulkuisia, mutta ilmeisesti sateiden takia vesi oli paikoin noussut niin korkealle, että polulla tulvi. Kiertelin lammikoita ja poikkesin muutenkin sivupoluille. Polulla juostessa huomio keskittyi uusiin maisemiin ja vähän väliä pysähtelin ihmettelemään luonnon kauneutta. Jokaisella reitillä oli omat kohokohtansa ja oli mukava, kun ei tiennyt, mitä seuraavaksi oli edessä. Viisi tuntia vierähti vauhdilla.

 

Nuuksioon verrattuna poluillla oli todella rauhallista- koko tuon viisi tuntisen aikana tuli vastaan vain neljä koiran ulkoiluttajaa. Muutaman kanssa pysähdyin juttelemaan, mutta muuten kuljin ylhäässä yksinäisyydessäni. Yksin kulkiessani en koskaan tunne yksinäisyyttä- päinvastoin, nautin!

 

 

Juostessa mietin myös koronaa, ja sen vaikutusta niin maailman talouteen, matkustamiseen kuin ihan arkipäiviseen toimintaan. Enää se ei ole vain kaukainen uhka, vaan jo tämän päivän aikana ovat Suomen koronavirustartunnat miltei tuplaantuneet. Siksi olisi ensisijaisen tärkeää omalla toiminnallaan huomioda muut, vaikkei itse riskiryhmään kuuluisikaan. Etenkin vanhusten puolesta huolettaa. Käsihygieniasta huolehtiminen on pieni vaiva, jolla on iso vaikutus.

 

Kotimatkalla kuuntelin radiosta uutisia- kaikki yli 500 ihmisen kokoontumiset perutaan toukokuun loppuun asti, ja määräys koskee siis myös monia urheilutapahtumia Suomessa. Se tietää myös monien juoksutapahtumien, kuten Karhunkierroksen ja HCR:n siirtämistä tai peruutusta. Hyvä, että tilanteeseen tehdään radikaaleja toimenpiteitä. First things first ja toivotaan epidemian laantumista. Tärkeintä on terveys <3

 

Seuraa minua myös Instagramissa @heidionthego

 

Heidi xoxo

WHY DO I RUN?

Viime sunnuntaina Lontoossa ihastelin heräävää luontoa

 

Salomonilla on käynnissä #RunOnEmotion Why Do You Run? kamppis. Se sai sunnuntaisella lenkillä Lontoon mutaisilla metsäpoluilla pohtimaan omaa juoksuhistoriaani. Mikä saa minut kerta toisensa jälkeen vetämään lenkkitossut jalkaan? Miksi juoksen?

 

Olen juossut niin kauan kuin muistan enkä edes muista, koska juoksemisesta tuli varsinaisesti harrastus. Ehkä jossain pihapelien ja yleisurheilukoulun välimaastossa. Muistot ovat hämärtyneet satunnaisiin hetkiin ja tapahtumiin, mutta muistan vieläkin hiihtovalmentajani Penan treeniohjelman ensimmäisen juoksutreenin- peruskestävyyttä kotoa Lotilan ammattikoululle ja takaisin. Taisin olla silloin kaksitoista. Mieleen ovat jääneet myös Apian urheilukenttä kilpailuineen, ja se, kuinka ratajuoksun sijaan viihdyin aina paremmin metsissä ja pitkillä matkoilla. Hiihtojaoston kanssa tehdyt Kivimäen kuntopiiri/juoksutreenit ja vaellukset olivat suosikkejani. Sieltä juontaa rakkauteni luontoon ja metsään.

 

Ranskaan muuton myötä, vuonna 1998, nuoruuden kilpaharrastukset jäivät ja pitkään juoksin omaksi ilokseni. Juoksulenkille oli helppo löytää aikaa, sillä se sopi myös kiireiseen lapsiperhe arkeen. Juoksulenkki ei vaatinut aikaa tai paikkaa, lenkille pääsi lähtemään kotiovelta tai lasten harrastusten aikana. Usein juoksin toinen lapsi juoksurattaissa, toisinaan yksin. Oma lenkki heti aamulla ensimmäiseksi oli parasta. Tunnin lenkki oli omaa aikaani, silloin sain olla vain omien ajatusteni kanssa. Noilla aamulenkeillä oivalsin, kuinka paljon juoksulenkeistä sain energiaa- niiden avulla jaksoin mitä vain! Jos joskus lenkille lähtiessä olin huonolla tuulella, niin useimmiten lenkin edetessä myös mieli kirkastui.

 

Lasten kasvaessa innostuin harjoittelemaan taas tavoitteellisemmin- en enää toisia vaan omia aikojani vastaan. Harjoittelin monipuolisesti ja asetin tapahtumiin tavoiteaikoja. Tykkäsin siitä, että oli jotain mitä tavoitella ja mitä kohti treenata. Kehitys inspiroi!

 

Ensimmäisen virallisen puoli maratonin juoksin Helsingissä (HCR), muistaakseni vuonna 2006. Jännitin tapahtumaa, mikä juontui varmasti aiemmista kilpailutilanteista. Itse juoksusta ei ole juuri muuta muistikuvaa kuin vesisade, mutta sieltä sain kipinän juoksutapahtumiin. Oli helpottava huomata, ettei se ollutkaan niin kamalaa. En enää kilpaillut toisia, vaan ainoastaan itseäni vastaan. Juoksutapahtumat olivat ja ovat iloisia sosiaalisia tapahtumia, joihin kaikki ovat tervetulleita- ikään tai kuntoon katsomatta. Puoli maratoneja olenkin sen jälkeen juossut useampia, niin Suomessa kuin ulkomailla.

 

 

Ibizalla kesäkuussa

 

VASTOINKÄYMISTEN KAUTTA VOITTOON 

 

Olen tottunut juoksemaan paljon ja pitkiä matkoja. Luulin, että kehoni kestää mitä vain, enkä New Yorkin maratonille (v. 2009) tähdätessä ymmärtänyt kokonaisrasituksen merkitystä. Treenasin samanaikaisesti maratonille, opiskelin ja ajoin sen hektisen elämäntilanteen takia lasten kanssa kahden kaupungin väliä. Keho yritti kyllä viestittää, mutta siinä hetkessä sitä luuli olevansa kaikkivoipainen. Usein hektisessä elämäntilanteessa ja kivojen asioiden äärellä on niin vauhdin imussa ettei huomaa ajoissa jarruttaa.

 

NYCin maratonille lähtiessä olin varmasti kovemmassa kunnossa kuin koskaan, mutta ongelmat alkoivat pari päivää ennen juoksua. Juoksu ei sujunutkaan suunnitelmien mukaan ja tuliaisina kotiin oli mitalin lisäksi myös rasitusmurtuma. Se sai pysähtymään, mutta vain hetkeksi- murtuma uusiutui vuonna 2014. Lue tästä lisää NYCin maratonista ja mitä on hyvä ottaa huomioon maratonille harjoitellessa.

 

Nuuksiossa viime kesänä

 

 

TAVOITTEELLISESTA HARJOITTELIJASTA FIILISTELIJÄKSI

 

Vastoinkäymisistä huolimatta juoksuharrastus ei ole missään vaiheessa jäänyt, se on muuttanut vain muotoaan. Tavoitteellisesta harjoittelijasta tuli fiilistelijä. Juoksu on opettanut minulle kärsivällisyyttä ja ennen kaikkea oman kehon ja sen rajojen kunnioittamista. Silloin, kun kysessä ei ole kilpaurheilu, on juoksussa, niin kuin kaikessa liikkumisessa tärkeintä terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen/ylläpitäminen/kehittäminen- ei oman kehon rikkominen. Siksi tärkeintä olisi löytää sopiva balanssi liikkeen, levon ja muun kuormituksen välille. Ei aina niin helppoa.

 

Vammojen kautta löysin pilateksen, ja pilateksen avulla sain vahvistettua niin keskivartalon hallintaa kuin koko juoksutekniikkaa. Tuki ja kannatus lähtee sisältäpäin ja sen vahvistumisen huomaan muutenkin kuin vain juostessa. Lue tästä juoksijan kehonhallinnasta- coresta ja pakarasta.

 

Aikoinaan harmittelin jalan rasitusmurtumaa ja juoksutaukoa, joka lopulta venyi vuoteen. Silloin se tuntui ikuisuudelta, nyt kaukaisena muistona, joka piti käydä läpi. Näin jälkeenpäin ymmärrän, miksi luutumisen piti kestää niin kauan. Uskon, että haasteet heitetään eteemme tarkoituksella, vaikka sillä hetkellä ei tarkoitusta ymmärtäisikään.

 

Aostanlaakson vuorivaelluksella elokuussa

 

NYT JUOKSEN…

 

Juoksemaan voin lähteä koska vain, missä vain ja milloin vain. Se ei ole sidottu aikaan tai paikkaan. Juoksemaan voin lähteä suoraan kotioveltani. Matkoilla taas tutustun uusiin paikkoihin lenkkeillen. Mitä upeita paikkoja ja elämyksiä olenkaan saanut lenkeilläni todistaa. Matkustaminen ei ole este harrastukseni jatkumiselle. Päinvastoin, lenkkitossut kulkevat mukana, minne ikinä menenkin- niin miljoonakaupunkien sykkeeseen kuin syrjäkylien kaduille.

 

Joskus juoksen kevyesti fiilistellen, toisinaan taas kovempaa itseäni haastaen. Juuri nyt tavoitteena on Karhunkierros ja 55km. Sitä varten teen pidempiä sauvarinnetreenejä ja juoksen metsissä pidempiä matkoja- oheisharjoittelua ja kehonhuoltoa unohtamatta. Tällä hetkellä en tavoittele aikoja. Työni on sen verran hektistä, että nautin enemmän fiiliksellä tekemisestä.

 

Juoksen ympäri vuoden, kelillä kuin kelillä. Jos tänä talvena olisin juossut vain hyvillä keleillä, ei olisi montaakaan lenkkiä tullut tehtyä. Tällä hetkellä juoksen 2-4 lenkkiä viikossa.

 

Juoksen mieluiten aamuisin, aamuissa on taikaa. Mieleen on jäänyt monta kaunista auringonnousua, joista ehkä  mieleenpainuvin on Santa Barbaralla Gardajärvellä.

 

Työmatkajuoksija Helsingissä

 

Juoksu on minulle paljon muuta kuin treeni muiden joukossa. Se on tapa liikkua ja usein hyödynnän esimerkiksi työmatkoja liikkumiseen. Pääkaupunkiseudulla sitä voisi kutsua säästämiseksi, parkkimaksut ovat kalliita!

 

Juoksen mieluiten metsässä. Metsässä liike vie mennessään ja vaivun kuin omaan kuplaani. Aika pysähtyy. Luonnossa ja liikkeessä on jotain maagista ja voimaannuttavaa.

 

Juoksen mielelläni yksin, mutta pidemmät juoksulenkit ja vaellukset on mukava tehdä kaverin kanssa tai porukalla. Samalla saa päivitettyä kuulumiset ja aika kuluu nopeasti.

 

Juoksu haastaa myös henkisesti. Pidemmillä matkoilla vahvin onkin se, joka kestää parhaiten oman mielen tuomia haasteita ja ikäviäkin ajatuksia. Joskus juoksu kulkee kuin unelma, toisinaan taas ei ollenkaan. Miten reagoin väsymykseen tai olosuhteiden tuomiin vastoinkäymisiin? Niiden kohtaamiset ovat harjoituksissa mielenkiintoisia ja valmistavat isompiin koitoksiin. Aostanlaakson vuorivaellus on ollut yksi haastavimmista, mutta myös vahvistavimmista kokemuksistani.

 

Nyt olisi kiva kuulla, miksi sinä juokset?

 

Seuraa minua myös Instagramissa @heidionthego 

 

Heidi xoxo

RUTIINIT RYTMITTÄVÄT ARKEA & MITÄ MEILLÄ SYÖDÄÄN

 

Maanantai aamuna laskeuduimme Suomeen lähes 24 tunnin matkustamisen jälkeen. Amsterdamissa vallitsevien myrskytuulien takia emme päässeet aikataulun mukaan lähtemään Alicantesta- odotimme koneessa kolme tuntia lähtölupaa- emmekä päässeet myöskään aikataulussa jatkamaan seuraavalle lennolle. Paljon matkustaneena olen tottunut kaikenlaisiin sääolosuhteisiin ja suunnitelmien muutoksiin, niille ei vain voi mitään- ja saimmepahan mahdollisuuden piipahtaa Amsterdamissa vanhoilla kotikulmilla. Luin myös loppuun Frank Martelan tahdonvoimaa käsittelevän kirjan. Tykkäsin.

 

Seuraavana aamuna herätessä olo oli kuin jyrän alle jääneellä- istuminen, odottelu, univaje ja epämääräinen ruokailu olivat saaneet koko olotilan tuntumaan kankealta ja raihnaiselta. Onneksi tiesin, mikä auttaisi parhaiten- venyttely, työmatkat raittiissa ilmassa, itsetehty kasvispainoitteinen kotiruoka ja aikainen nukkumaanmeno. Paluu rutiineihin.

 

Säännöllisellä liikkumisella ja ruokarytmeillä, sekä riittävällä unella on suora yhteys jaksamiseen. Huomaan melko nopeasti, jos jokin näistä osa-alueista jää vähemmälle huomiolle. Liikkuminen piristää, säännölliset ruokarytmit auttavat pitämään verensokerin tasaisena ja riittävä uni auttaa palautumaan.

 

 

Torstaina salitreenin ja töiden välissä maistui chiavanukas

 

 

RUTIINIT RYTMITTÄVÄT ARKEA 

 

Rutiinit eivät kaikissa yhteyksissä ole vain positiivinen ilmiö, mutta huomaan ainakin omassa arjessani monta asiaa, jotka juurikin rutiinien ansiosta rullaavat mukavasti. Hektisen aikataulun ja muuttuvien tekijöiden keskellä on helpottavaa, että tietyt perusasiat toimivat automaatiolla, aivan niin kuin hampaiden pesu- ilman, että sen kummemmin ajattelen, mitä olen tekemässä.

 

Monissa asioissa olemme tapojemme orjia ja iso osa käytöksestämme perustuu rutinoitumiseen- ne asiat joita teemme säännöllisesti vahvistuvat. Olemme niin tottuneita tekemään asioita tietyllä tavalla, ja siksi esimerkiksi muutosten tekeminen omiin rutiineihin voi tuntua haastavilta.

 

Uusia rutiineja luodessa kannattaakin keskityä ”sisäänajoon” ja suunnitelmallisuuteen. Jos tavoitteena on välipalan mukaan ottaminen työpaikalle, mieti jo kauppalistaa tehdessä, mitä kaupasta tarvitset ja osta viikon välipalat valmiiksi. Jos välipala vaatii etukäteisvalmisteluja tee se hyvissä ajoin valmiiksi. Aamulla töihin lähtiessä ei tarvitse enää kuin muistaa ottaa valmiit eväät mukaan. Saattaa kuulostaa työläältä, mutta joka kerta kun ylität aloittamisen kynnyksen ja saat asioita aikaan, kynnys madaltuu ja seuraavalla kerralla homma menee jo helpommin. Pian asia sujuu kuin rutiinilla.

 

CHIAVANUKAS 

serves 4

 

*2 dl cashewpähkinöitä * 5 dl vettä * 1 kypsä banaani * iso tl kurkumaa * pala tuoretta inkivääriä * halutessa hieman makeutukseksi hunajaa + 1 dl chia siemeniä

 

Blendaa pähkinät ja vesi kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää muut ainekset, paitsi chia siemenet- jatka blendaamista vielä hetki. Lisää lopuksi chia siemenet ja pyöräytä kerran. Siirrä vaahto säilytysrasiaan ja anna tekeytyä jääkaapissa noin puolisen tuntia tai kunnes chia siemenet ovat imeytyneet. Tarjoile esimerkiksi marjojen tai tuoreen mangon kanssa. Säilyy jääkaapissa noin 4 päivää.

 

 

Lohikeitto toimii myös retkiruokana. Lohikeiton reseptiä voi tuunata lisäämällä siihen bataatti ja sulatettuja katkarapuja.

 

 

MITÄ MEILLÄ SYÖDÄÄN?

 

Meillä perheessä ei onneksi kenelläkään ole allergioita ja syömme kasvispainotteisesti aivan tavallisia itse tehtyjä kotiruokia, 4-5 ateriaa päivässä. Olen aikoinaan testannut jos jonkinlaisia ruokavaliota, mutta huomannut, että minulle toimivin on joustava ja sellainen, mikä ei rajoita tai kiellä mitään. Kieltojen sijaan mietin mieluummin, mitä kaikkea uutta voisin aterioille lisätä. Uusien, etenkin kasvisruokien saralle, etsin koko ajan uusia reseptejä, mitä testailla.

 

Yksi ehkäpä arkea helpottavin rutiinimme on kerran viikossa tehty isompi kauppareissu ja viikon ruokalistan suunnittelu. En juurikaan fanita isoja marketteja, mutta tämä perjantainen ruokakauppareissumme säästää niin aikaa kuin euroja.

 

Kauppalistan ja arkipäivien ruuat suunnittelen etukäteen, mutta viikonloppuisin syömme enemmän fiiliksen ja menojen mukaan. Meillä ruuanlaitosta vastaan pääasiassa minä, mutta yhdessä mietimme viikon menun. Olen koonnut kännykkään pitkän listan suosikkiruuistamme. Lista helpottaa etenkin silloin, kun mieleen ei tule kuin jauhelihakastike. Teen ruokia yleensä ulkomuistista ja tuunailen niitä sen mukaan, mitä kaapista löytyy. Usein valmistan ruokaa etukäteen joko aikaisin aamulla tai lounastauolla, jolloin ehdin olla kotona muutaman tunnin ennen illan ohjauksia.

 

 

KEITTOJA:

 

Myskikurpitsakeitto ja kaura-porkkanasämpylät (keitto on yksi blogin luetuimmista resepteistä)

Punajuuri-vuohenjuustokeitto

Lohikeitto

 

KASVISRUOKIA:

Ruokaisa kvinoa-lehtikaali-granaattiomenasalaatti

Nyhtökaurapasta (tässä postauksessa myös hyvät pakaran aktivointi liikkeet jumppapallolla!)

Kvinoapyöryköitä ja paahdettua myskikurpitsaa

Nyhtökauraa, bataattia ja superriisiä

Kanttarellipiirakka 

 

KALAA JA LIHAA:

 

Katkarapusalaatti + porkkkana/inkiväärikastike Tätä täytyy tehdä taas pian!

Lämmin lohisalaatti

Lohta ja perunasalaattia

Pad Thai

Hampurilainen ja avocado-mango relish(hampurilaispihvien reseptillä teen myös lihapullat, paistettujen lihapullien joukkoon lisään Pirkan luomu tomaattikastikkeen, yrttejä ja mausteita)

 

Kerro myös teidän arkiruuista! Mitä teillä syödään ja halutessasi jaa vaikka suosikki reseptisi. Mukavaa sunnuntaita sinulle <3

 

Lue tästä lisää arjesta ja valinnoista. 

Seuraa minua myös Instagramissa @heidionthego 

 

Heidi xoxo

SITRUUNAPUITA JA VAELLUS CRUZ DE LA MUELALLE

 

Hiihtolomaterveiset aurinkoisesta Torreviejasta, Espanjasta. En voi kieltää etteikö aurinko ja valo tekisi hyvää. On ihanaa istuskella kahvilla terassilla, tutustua kaupungin historiaan, juosta shortseissa ja ihan vain nauttia lämmöstä.

 

LENKKARIT MUKANA MATKOILLA!

 

Lomalle otan aina mukaan lenkkarit. Juosten, vaeltaen tai ihan vain katuja kävellen tutustuu uusiin paikkoihin parhaiten. Vaeltaminen ja juokseminen ovat minulle parasta ”tuulettumista” ja arjesta irti päästämistä. Jokaisesta kohteesta löytyy aina jotain kivaa ja jännittävää. Perjantaina juoksin Torreviejan käytännössä ympäri- Laguna Rosalta La Matan luonnonpuistoon ja La Matan rannalta rantaviivaa pitkin takaisin Torreviejaan. Kaunista, mutta tämän reissun ykköseksi nousi kuitenkin vaellus Orihuelan Cruz de la Muelalle. Parasta, että vaellukselle mukaan sain innostettua myös matkaseurueen nuorison.

 

Torreviejaan saapuessa googlailin mahdollisia vaelluspaikkoja, mutta paras idea oli käydä turistitoimistolla. Sieltä sain ensinnäkin kunnon kartan lähiseudun vaelluskohteisiin, mutta myös erinomaista palvelua- bussiaikataulut, kirjoitetut ohjeet minne tarkalleen mennä ja nipun erilaisia lehtisiä. Näiden ohjeiden avulla otimme heti seuraavana aamuna bussin Orihuelaan.

 

Jo pelkästään bussimatka tunnin päässä sijaitsevaan Orihuelaan oli kaunis. Tienvarsilla oli uskomaton määrä sitruuna- ja appelsiinipuita. Kaukana horisontissa siinsivät vuoret. Jos olisimme olleet täällä yhtään kauemmin, olisin ehdottomasti vuokrannut auton. Autonvuokraus on halpaa ja silloin voi ajaa aivan minne huvittaa!

 

Orihuelan bussiasemalta otimme ohjeiden mukaan taxin, ja taxi vei meidät noin vartin ajomatkan päässä sijaitsevaan vaelluksen lähtöpisteeseen. Ensin olin ajatellut, että kävelisimme sinne, mutta onneksi otimme taxin… matka oli yllättävän pitkä ja kävellen tuskin olisin osannut edes oikeaan paikkaan. Taxikuski antoi numeronsa ja sovimme, että soittaisin, kun vaellus oli takana. Tuolta ei olisi ollut mitään mahdollisuutta löytää taxia takaisin.

 

 

Sitruunapuiden keskeltä aloitimme vaelluksen kohti ristiä. Reitti huipulle oli hyvin merkitty ja helppo. Itselläni oli jalassa polkujuoksutossut, mutta nuoriso pärjäsi hyvin tavallisilla lenkkitossuilla. Matkanteko sujui hyvin ja vähän väliä pysähtelimme huokailemaan kauniita maisemia. Oli mukava vaeltaa nuorten kanssa ja jutella mm siitä, kuinka matkoista saa paljon enemmän irti, kun lähtee hieman seikkailemaan. Seikkailut ovat niitä, jotka muistetaan vielä vuosienkin jälkeen. Toivon, että saan tyttärestä yhtä innokkaan vaeltaja-seikkailijan. Tuolla korkeuksissa sitä tuntee sanoinkuvaamatonta vapautta ja ymmärtää, kuinka pieniä me täällä maapallolla lopulta olemme. Matkalla kohti määränpäätä on todellakin läsnä juuri siinä hetkessä eikä millään muulla ole oikeastaan väliä. Ehkä se on juuri se, vapauden tunne ja totaalinen läsnäolo, mikä vetää minua vuorille kerta toisensa jälkeen.

 

Matka huipulle kesti taukoineen reilun tunnin, ja jokainen askel oli kaiken sen huipulta avautuvan kauneuden arvoinen. Niin kaunista. Istuskelimme ylhäällä ainakin puolisen tuntia; söimme eväitä, juttelimme ja ihailimme maisemia. Mietin ristin historiaa ja googlaamalla selvisi, että ensimmäinen risti on ollut huipulla jo 1400 luvulta. Risti on sen jälkeen vaihtunut useampaan kertaan ja tämä viimeisin on tuotu sinne 1985.

 

The cross has been related to the Dominican Valencian saint Vicente Ferrer, who in a sermon, in his passage through Orihuela in 1411, have said: “Devout Oriolans, my children, I am certain that on that high mountain dwell many demons, who with their infernal cunning will cause innumerable spiritual and temporal ruins among you. If you want to be free of them, place there the sovereign banner of the Most Holy Cross”.

 

Matka alas taittui nopeasti. Taxikuski tuli pienen odottelun jälkeen sovittuun paikkaan ja vei meidät takaisin Orihuelaan. Ennen seuraavan bussin lähtöä kiertelimme hetken Orihuelan kauniissa kaupungissa.

 

 

MUISTILISTA VAELLUKSILLE:

 

Jalkaan kannattaa valita hyvät tossut, sellaiset joissa on pohjissa hyvä pito. Oma valintani on Salomonin Ultra 2.

 

Ota mukaan reppu, jonne mahtuu vaihtovaatteita, vettä ja eväitä. Olen testaillut erilaisia Salomonin reppuja ja tälle reissulle valitsin adv skin 12- repun. Lyhyemmällekin vaellukselle kannattaa ottaa mukaan ainakin lämmin vaihtopaita. Vaikka täälläkin on päivin lähemmäs +20, on aamuisin ja iltaisin viileää. Kari Traan merinovillapaita toimi täydellisesti ja varuksi otin mukaan myös tuulitakin. Varuksi pakkasin mukaan myös talouspaperia ja laastareita.

 

Ota mukaan riittävästi nestettä ja mahdollisesti eväät. Erilaiset patukat ja pähkinät toimivat aina. Meillä oli mukana myös itse tehdyt täytetyt leivät. Huolehdithan, että keräät omat roskat mukaan. Luonto ei pysy kauniina, jos roskat jätetään luontoon. Pieni vaiva, iso ilo.

 

Ladattu kännykkä. Itse pidän mukana myös pientä Clas Ohlsonilta ostettua matkalaturia. Reitistä riippuen kartta on hyvä olla mukana. Wifi yhteydet ovat yleensä huonot.

 

Kerro jollekin, minne olet menossa ja kauanko matka suunnilleen kestää.

 

Nauti matkanteosta ja maisemista.

 

Seuraa minua myös Intagramissa @heidionthego 

 

Heidi xoxo

MERINOVILLAA- KOLME KERRASTOA

 

Kari Traa merinovilla alusasu Tikse

 

*kaupallinen yhteistyö Kari Traa Helsinki Outlet

 

Perjantaina vietettiin Ystävänpäivää- päivää, joka muistuttaa rakkaiden ja ystävien merkityksestä. Yhtä tärkeitä ovat tietenkin kaikki ne vuoden muutkin päivät, mutta onhan se mukava, että ystävyydellekin on oma juhlapäivänsä. Ja kukapa ei kortista, tekstiviestistä tai soitosta ilostuisi? Ystävyyden kunniaksi lähdimme ystäväpariskunnan kanssa syömään. Oli mukava vaihteeksi vaihtaa lenkkarit korkkareihin ja merinovillat mekkoon… kunnes taas eilen ulkoilin merinovilloissa!

 

MIKSI MERINOVILLA?

 

Liikun paljon ulkona, niin työkseni kuin vapaa-ajalla, ja arvostan, että päälläni on joustavat, lämpimät ja hengittävät vaatteet. Näin talvella kerrastoissa ei juuri ole merinovillan voittanutta- ei siis ihme, että merinovillaa ja sen käytännöllisyyttä olen hehkuttanut jo moneen otteeseen. Merinovilla yksinkertaisesti toimii hyvin lajissa kuin lajissa, kelillä kuin kelillä. Merinovilla siirtää kosteuden tehokkaasti pois iholta, hengittää hyvin ja kaikenlisäksi se tuntuu mukavalta iholla.

 

Viileämmillä ilmoilla merinovilla pitää ihon lämpöisenä ja lämpimämmillä keleillä sillä taas on päinvastainen vaikutus. Merinovillakerrastoa pidän päällä treenatessa, mutta usein myös muuten vain. Merinovillan hoitaminen on helppoa, sillä pesuna toimii parhaiten tuuletus. Kostea ilma on hyvä ”tuuletusilma” merinolle. Toki pesen merinovillavaatteita myös pesukoneessa. 

 

Merinovilla-kerrastoja on moneen lähtöön- niin leudoille kevät keleille kuin paukkuville pakkasille. Ensimmäistä merinovillakerrastoa hankkiessa kannattaa miettiä, mihin käyttötarkoitukseen sitä on hankkimassa. Omassa käytössäni ovat lähes päivittäin joko Tikse tai Rose Hood merinovillapaita, ja nyt uusimpana Sjarm. Kerraston housut vedän usein jalkaan avantouinnin jälkeen, mutta treenatessa niitä ei ole leudon talven takia treenatessa tänä talvena tarvittu. Kaikkia kerrastoja yhdistää pehmeys, hyvä istuvuus ja hengittävyys.

 

KARI TRAA TIKSE 

 

Tikse, hyvin istuva ja ohuempi 100% merinovillapaita toimii hyvin näin leudommilla keleillä. Paita on mukavan ohut ja kainaloissa on vielä erikoishengittävä kangas. Treenatessa tulee nopeasti lämmin ja tänä talvena treenitakin alle on oikein hyvin riittänyt pelkkä alukerraston paita, kerraston housuja en ole tarvinnut vielä kertaakaan. Tämä paita on käytössäni läpi vuoden, ja tarvittaessa sen päälle voi vetäistä paksumman Rosen.

 

P.S Tämä paita oli mukanani Aostanlaakson vuorivaelluksella. Paita ei vienyt repussa paljoa tilaa, mutta oli aamun viileille tunneille ja tupapaidaksi täydellinen. Paita lähtee nyt myös tulevalle Espanjan reissulle mukaan. Ilmat voivat sielläkin olla vielä arvaamattomat ja etenkin aamut lenkkeillessä viileät.

 

 

KARI TRAA ROSE HOOD MERINOVILLAPAITA

 

Rose merinovillapaitaan tutustuin ensimmäisen kerran viitisen vuotta sitten, ja siitä lähtien tämä lämmin, hyvin hengittävä ja luonnostaan tuoksu resistentti paita on löytynyt päältäni niin treenatessa kuin treenien jälkeen. Kuvan paita on viime vuodelta, mutta edelleen kuin uusi. Merinovilla ei ole kovasta käytöstä huolimatta mennyt miksikään.

 

Rose- malli on Tikseä lämpimämpi ja sopii hyvin kylmemmillekin keleille. Malleja on useampia, mutta itse olen tykästynyt tähän hupulliseen. Kylmemmillä ja tuulisilla ilmoilla saa hupusta hyvin suojaa niskalle. Huomio! Rose- malli on hieman näitä muita malleja pienempää kokoa. Muuten olen S, tässä M.

 

Pipoa ei juuri tänä talvena ole tarvinnut, mutta merinovillaiset pääpannat ovat päivittäisessä käytössäni.

 

 

 

SJARM HALF ZIP

 

Sjarm- kerrasto on myös 100% merinovillaa. Kerraston etuosa on paksumpaa merinovillaa, takaosa taas ohuempaa, jotta hengittävyys on hikisemmässäkin treenissä maksimoitu. Paita soveltuu hyvin viileämmille ilmoille, ja esimerkiksi eilisellä vesisade/tuuli kävelylenkillä se toimi erinomaisesti toppatakin alla. Lenkin jälkeen jäimme Löylyyn lohikeitolle ja oli mukava, että takin alta löytyi näin kivannäköinen lenkkipaita.

 

Instagramissani @heidionthego on menossa juuri nyt SJARM- merinovillakerraston arvonta! Käy ihmeessä osallistumassa arvontaan ja pian tämä mukava kerrasto voi olla myös sinun päälläsi!

 

Seuraa minua myös Instagramissa @heidionthego 

Osa kuvista Elina Hovinen

 

Heidi xoxo