Monthly Archives: helmikuu 2019

LUMILAUDALLA- ENSIMMÄISTÄ KERTAA KOSKAAN!


 

Terkkuja aurinkoiselta Levi-tunturilta. Aurinko paistaa ja lämpötila heiluu hieman nollan molemmin puolin- parempaa ulkoilusäätä ei parhaissa unissakaan olisi voinut toivoa.

 

Intohimoisena talviurheilulajien harrastajana en, ihme kyllä, ole oikein koskaan innostunut laskettelusta. Pienenä omistin kyllä omat suksetkin ja kävin säännöllisesti laskemassa niin Korkeakankaan nyppylällä kuin Lapin reissuilla isommissa rinteissä, mutta aikuisiällä en ole tainnut laskea kuin muutaman kerran lasten kanssa.  Muistikuvissani tännekin tullessa oli vielä edellisien kertojen paukkuvat pakkaset sekä jäätyneet sormet ja varpaat. Tuntui kuin ylösmeno hississä olisi kestänyt ikuisuuden, kun alas taas oltiin laskettu muutamassa minuutissa. Ei ollut laskettelu mun juttu, mieluummin suuntasin laduille sivakoimaan.

 

Lautailu on kuitenkin ollut jo pitkään to do- listallani ja olihan se tartuttava haasteeseen nyt kun kerran sain siihen mahdollisuuden. Tiesin, että lautailu on haastavaa, mutta omissa mielikuvissani kuvittelin tietenkin laskevani heti tosta noin vaan- vähän siis sama fiilis, minkä moni kokee katsoessaan televisiosta vaikkapa murtomaahiihtoa ”onpas helpon ja kevyen näköistä, eihän toi voi vaikeaa olla”, mutta todellisuus onkin sitten toinen.

 

Alku oli tietenkin haastavaa, mutta niinhän se on aluksi jokaisessa uudessa lajissa. Sinnikkäästi kuitenkin nousin pyllähtelyjen jälkeen kerta toisensa jälkeen ylös. Etureisiä hapotti enemmän kuin koskaan, mutta uuden oppimisen halu oli niin kova etten halunnut antaa periksi. Haluan haastaa itseäni, tulla ulos mukavuusalueelta ja oppia koko ajan uutta. Mikään ei ole parempi fiilis kuin onnistumisen tunne jossakin uudessa asiassa.

 

 

 

Aloitimme loivasta harjoittelurinteestä, mutta jo parin laskun jälkeen siirryimme kunnon mäkeen. Yllätyin itsekin, kuinka nopeasti sain ideasta kiinni. Uskon, että hyvä kehonhallinta ja monipuolinen lajikirjo auttoivat oppimisessa, mutta myös omalla asenteella oli iso vaikutus. Kukaan ei ole seppä syntyessään, mutta jos halu ja motivaatio ovat kohdillaan, on oppiminenkin helpompaa. Rauhallisesti vain alkuun, omaan tekemiseen keskittyen- ei ole kiire minnekään.

 

Kolmen tunnin hissilippu oli näin ensikertalaiselle oikein riittävä. Lopussa jalat alkoivat olla jo niin väsyneet, että hyvä, kun jaksoin laskea viimeistä laskua enää mökille, joka oli kaikenlisäksi musta rinne! Puolessa välissä otinkin laudan kainaloon ja laskin peppumäkeä alas. Vauhti nousi melkoiseksi, mutta mielessäni toivoin vain etteivät housut repeä pepusta 😀

 

Reissuun ostin oman Salomonin laskukypärän ja sain Gloryfyltä testiin Heikki Sorsan suunnittelemat GP4 Mexifin laskulasit. Laseissa oli mukana kahdet linssit- toiset pilvisemmälle kelille ja toiset aurinkoiselle säälle. Iso peukku molemmille, lasit istuivat kypärän kanssa täydellisesti.

 

Alla merinoa <3

 

Lautailun ansiosta olen saanut taas uuden kipinän siirtyä vaihteeksi ladulta mäkeen. Oli se vain niin kivaa, vaikka koko keho tuntuu kaulasta alaspäin kuin hakatulta 😀  Ja vitsit, kuinka hyvä säkä meillä on tosiaan ollut ilmojen suhteen. Toppapuvun alle riitti Kari Traan ohuempi Tikse merinovillakerrasto ja polveen asti ulottuvat sukat suojasivat vielä hyvin sääriä sekä lämmittivät juuri sopivasti monoissa. Ei todellakaan ollut yhtään kylmä, ja samassa asussa olen nytkin, valmiina tämän päivän laskuihin. Aurinko näkyy paistavan nytkin! Oikein mukavaa sunnuntaita ja alkavaa hiihtolomaa niille, joilla se alkoi jo nyt <3

 

* KT kerrasto ja sukat saatu

* Gloryfy lasku- ja aurinkolasit saatu

 

Heidi xoxo

BREAD & CHEESE LANE- KEVYITÄ ASKELIA KEVÄISESSÄ LONTOOSSA


 

 

On se elämä vain arvaamatonta ja yllätyksiä täynnä. Enpä olisi vielä viikonloppuna arvannut, että maanantaina olen Lontoossa. Kisahalli vaihtuikin parin tunnin varoitusajalla matkalaukun pakkaamiseen ja lentokenttään. Olen spontaani ja sopeudun nopeasti muuttuviin tilanteisiin, tietyllä tavalla jopa nautin nopeista käänteistä, mutta silloin, kun on kyse omista lapsista toivoisi tietenkin, että kaikki sujuisi tasapainoisesti, ilman sen suurempia heilautuksia ja yllätyksiä. Huoli lapsista ei lopu koskaan, olivatpa he sitten, kuinka pieniä tai isoja <3

 

Matkoilla, lyhyilläkin, kulkevat mukanani lenkkarit. Ohjelma on tälläkin reissulla ollut melko tiukka, mutta hyvin olen molempina aamuina ehtinyt heittämään pienen juoksulenkin. Matkustamisen ja istumisen jälkeen tekee hyvää saada raitista ilmaa ja keholle liikettä. Alue on itsellenikin uusi, mutta taas löytyi mielenkiintosia reittejä ja kauniita maisemia. Tällä lenkillä nauratti ”Bread And Cheese Lane” – olisi aika huvittavaa asua Leipä ja juusto kujalla 😀 

 

Parasta onkin tutustua uusiin paikkoihin jalan- monta näkemisen arvoista paikkaa olisi jäänyt näkemättä ilman lenkkejäni.

 

Aamuisella juoksulenkillä mietiskelin urheilijan elämää- sen tuomaa iloa, onnistumisia ja unelmien täyttymyksiä, mutta myös sen kurinalaisuutta ja raadollisuuttakin. Huippu-urheilijalle keho on työkalu, jota viritetään niin treenien, palautumisen kuin ruokavalionkin avulla parhaaseen mahdolliseen kuntoon. Mielenkiinnolla seuraankin, millaisia treeniohjelmia, palautumis- ja ruokavinkkejä sekä ihan yleisiä ohjeita pojan seura antaa. Joukkueen lääkärin kanssa kävimme eilen mielenkiintoista keskustelua lisäravinteista ja etenkin D-vitamiinista ja sen vaikutuksista. Säännöllisten verikokeiden avulla seurataan mm. suorituskykyyn ja palautumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä tietenkin pelaajien kokonaisterveyden tilaa. Hienoa, että terveys menee kaiken edelle- aina, kun ei välttämättä ole ollut näin.

 

Siitäkin huolimatta saattaa matkalle osua ennalta-arvaamattomista syistä johtuvia hidasteita, kuten loukkaantumisia, joihin ei aina itse voi vaikuttaa. Loukkaantumiset ovatkin ehkäpä ne urheilijan pahimmat vastustajat. Miten pitää usko tekemiseen ja motivaatio yllä vastoinkäymisien kohdatessa? Urheilijalta vaaditaan paitsi rautaista kuntoa, mutta myös vahvaa henkistä kanttia. Henkinen valmennus onkin tärkeässä roolissa kokonaisvaltaisessa harjoittelussa. Ulospäin katsojille näkyy vain se sen hetkinen suoritus, mutta kaikki se, mitä tapahtuu taustalla kulisseissa, onkin melkoinen rumba.

 

Toimiva keho ja terveys ovat lahjoja, joita tulee vaalia- iloita siitä, että SAA liikkua. Vastoinkäymisten jälkeen tästä lahjasta osaa olla aina hieman kiitollisempi. Harva meistä tähtää huipulle, mutta keho on silti ihan meille kaikille ”työkalu”. Mitä paremmin pidämme siitä huolta syömällä terveellisesti, liikkumalla säännöllisesti ja nukkumalla riittävästi, sitä paremmin se toimii ja sitä paremmin se jaksaa. Yksinkertaisia, mutta muistuttamisen arvoisia asioita.

 

 

PÄIVÄN LENKKI ’40MIN

Juoksua 10min

Kiertoharjoittelun ensimmäinen kierros, 30 sec työ-osuus -> 15 sec palautus

(video liikkeistä Instagramissa @heidionthego)

1. Kyykky & kierto 2. Yhden jalan maastaveto 3. Askelkyykkyhypyt 4. Askelkyykky taakse & sivulle 5. Kyykkyhyppy & kurotus nilkkaan 5. Punnerrus & vuorikiipeilijä  

Juoksua 10 min

Kiertoharjoittelun toinen kierros

Juoksua 10 min

 

Näillä keväisillä kaduilla juostessa aloin haaveilla jo puhtaista, kuivista asvalteista sekä juoksemisesta tavallisilla lenkkareilla ilman liukasteluita!

 

 

Heidi xoxo

About me


Olen Heidi, 37-vuotias personal trainer ja hyvinvointivalmentaja, kahden teini-ikäisen lapsen äiti.

Kirjoitan ilon ja positiivisuuden kautta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista- ennen kaikkea liikunnasta, motivaatiosta ja terveellisestä ravinnosta, mutta myös kauneudesta, matkustamisesta sekä kaikesta, mikä tuottaa iloa!

Ota yhteyttä [email protected]
Instagram @heidionthego

www.fitandfeelgood.com

Instagram @heidionthego

Instagram
Instagram
Instagram
Instagram
Instagram
Instagram
Instagram
Instagram
Instagram

Arkisto