Monthly Archives: elokuu 2020

KAASUA & JARRUA- MITEN PALAUTUA PAREMMIN


 

 

Suomen luonnon päivän kunniaksi suuntasin eilen aamulenkille  luontoon, mikä ei sinänsä ole vaikeaa. Jo aivan kotiovelta lähtevät kauniit merenrantareitit. Seurasaari ja Laajalahden lenkki saavat tuntemaan kuin olisi kauempanakin metsässä. Suomen luonnossa on taikaa, kerta toisensa jälkeen haltioidun upeista maisemasta.

 

Juoksulenkillä ajatukset selkiytyvät- niin eilenkin. Rempan keskellä eläminen, opiskelujen loppusuora ja muut työkuviot vievät juuri nyt valtavasti energiaa. Kirpputorinkin olin ehtinyt sopia rumban keskelle. Tämä kaikki on kuitenkin vain hetkellistä, ja siksi on helppo keskittää energia tärkeimpiin asioihin ja priorisoida niitä. Kaasutteluvaiheen jälkeen jarrutetaan.

 

KAASUA JA JARRUA

 

Stressi lyhyissä pätkissä ajaa eteenpäin ja on toiminnan edellytys. Stressi ei siis ole aina pahasta- tärkeämpää on löytää balanssi kaasun ja jarrun välille, niin että oppisi tunnistamaan omat rajansa. Milloin on aika nostaa jalkaa kaasulta, ja milloin on aika painaa lisää kaasua. Ja ennen kaikkea oppia tunnistamaan, kuinka paljon missäkin elämäntilanteessa pystyy kestämään stressiä. Kaasu pohjassa ykkösvaihteella on todella kuluttavaa, ja ennen pitkää se voi johtaa esimerkiksi totaaliseen uupumiseen ja sairauksiin.

 

Tutkimusten mukaan jopa 1/2 suomalaisista ei palaudu arjessaan riittävästi. Palautuminen ajatellaan usein treenistä palautumiseen, mutta palautumista tarvitaan ihan arkipäivän askareista.

 

Heikentyneestä palautumisesta voi kertoa päivän aikainen vireystila, alavireinen mieliala ja esimerkiksi uni/unettomuus. Toisinaan omaa palautumista voi olla vaikea huomata- etenkin, jos on tottunut hektiseen arkeen ja siihen, että on aina menossa. Silloin saattavat kehon merkit jäädä huomaamatta. Tutkimusten mukaan vain 1/3 tiedostaa olevansa stressaantunut! Siksi on hyvä muistaa, että myös positiivinen stressi ja kivatkin asiat voivat olla kuormittavia, jos kalenterissa ei ole yhtään tyhjää hetkeä.

 

Mistä vuorokausi koostuu? Mistä ylikuormittuneisuus tulee? Mitä voisin karsia pois, jotta ehtisin keskittyä asioihin, jotka auttavat palautumaan?

 

 

 

FYSIOLOGINEN & PSYKOLOGINEN PALAUTUMINEN

 

Palautuminen voidaan nähdä kahdesta näkökulmasta- fysiologisesta ja psykologisesta. Fysiologista palautumista on kehon palautuminen arkisista asioista unen aikana. Unen ja levon aikana parasympaattinen hermosto aktivoituu ja keho rauhoittuu. Joskus kuitenkin unenmäärästä huolimatta olo voi aamuisin olla väsynyt. Silloin saattaa psykologinen palautuminen olla heikkoa.

 

Psykologista palautumista on elpymisen tunne ja vaatimuksien helpottuminen. Psykologinen palautuminen voi heikentyä, jos esimerkiksi töistä irtautuminen on vaikeaa tai kokee vaatimukset liian kuormittaviksi. Nyky-yhteiskunnassa odotetaan tehokkuutta- liiku säännöllisesti, syö terveellisesti, sovita yhteen ura ja perhe, leivo syntymäpäiville täydelliset cupcakit, ole aktiivinen, ole iloinen jne. Toisinaan voi olla vaikea olla vertailematta, vaikka tietäisikin, että somessa näkyvät asiat eivät ole koko totuus. Armollisuutta itseä kohtaan!

 

Oravanpyörässä ja ylikierroksilla käyvää kehoa ja mieltä on vaikea rauhoittaa. Jos esimerkiksi työasiat painavat, saattaa se vaikuttaa yöuniin, jolloin uni heikentyy. Sympaattinen hermosto eli stressihermosto käy ylikierroksilla eikä palautuminen aktivoidu. Heikko psykologinen palautuminen saattaakin näkyä aamuyön tunteina, jolloin herää eikä unen päästä meinaa enää millään saada kiinni. Tai sitten herää pari tuntia ennen kellon soittoa. Yöllä asiat saavat usein myös aivan liian isot mittasuhteet.

 

 

Palautuminen on kokonaisvaltaista ja vaikka esimerkiksi lasi viiniä saattaa tuntua perjantai-illalla psykologisesti elvyttävältä ja palauttavalta, voi jo lasillinenkin alkoholia häiritä unta eli fysiologista palautumista. Siksi esimerkiksi viikonloput eivät välttämättä olekaan niin palauttavia kuin luulisi, jos tulee nautittua esimerkiksi alkoholia.

 

 

Lue myös Miten jaksaa mieli

 

 

MIKROPYSÄHDYKSIÄ

 

Lepääminen ei välttämättä ole kaikille se palauttavin vaihtoehto. Palautuminen voi kullekin tarkoittaa eri asioita- yhdelle esimerkiksi ulkoilu luonnossa voi olla palauttavaa, toiselle lukeminen.

 

Itse olen huomannut, että pienet mikropysähdykset pitkin päivää ovat erinomaisia akkujen lataajia. Parasympaattinen hermosto aktivoituu, ja jo lyhyessä ajassa keho ja mieli laskeutuvat. Tälläisiä hetkiä voivat olla vaikkapa musiikin kuuntelu silmät kiinni, kuppi kahvia terassilla tai niin kuin viime viikolla ohikiitävien pilvien katselu ennen ohjauksen alkua. Myös pyörämatkat töistä kotiin koen palauttaviksi. Pyörämatkan aikana pääsen hyvin irti päivän ohjauksista ja kotiin tullessa olen taas kotimoodissa.

 

Vagushermo on parasympaattisen eli kehoa rauhoittavan hermoston tärkein hermo. Sen voi aktivoida on-asentoon hengityksen avulla ja etenkin uloshengitys katkaisee stresireaktion ja edistää palautumista. Jo muutaman syvän hengityksen jälkeen voi huomata, kuinka syke laskee ja keho rentoutuu. Meditointi ei siis ole vain hihhuleiden hommaa- jo lyhyelläkin harjoituksella on iso vaikutus.

 

Vagushermoon voi vaikuttaa myös esimerkiksi hermoa aktivoivan mielihyvähormonin eli oksitosiinin kautta. Silloin, kun haluat laskea kierroksia; halaa ja kosketa, naura, varaa aika hierontaan, meditoi ja joogaa. Myös avantouinnilla on todettu olevan kierroksia laskeva vaikutus.

 

 

 

 

ITSEMYÖTÄTUNTO

 

Juuri nyt voi ilmassa aistia leijailevan väsymyksen varjon, jonka monelle henkisesti rankka kevät sai aikaan, ja joka jatkuu edelleen epävarman tulevaisuuden takia. Ilmapiiri on odottava- räjähtääkö toinen aalto päälle, miten käy töiden ja pysyvätkö koulut auki jatkossakin. Uusien rutiinien luominen ja muutosten tekeminen hetkessä vaatii veronsa. Ihan vain oleminen ei ole laiskuutta- päinvastoin!

 

Monesti on paljon helpompi kokea myötätuntoa kärsivää ystävää kohtaan, mutta itseään ruoskii ja kohtelee huomattavasti ankarammin. Sisäistä kriitikkoa ei aina ole helppo pysäyttää, mutta jo se, että tiedostaa oman sisäisen puheen herättelee. Miten puhun itselleni? Mitä tunnen? Mitä huomaan? Mitä tarvitsen juuri nyt?

 

Ystävällisyys itseä kohtaan. Lempeys ja ymmärtäväisyys kriittisyyden ja tuomitsevaisuuden sijaan. Omalla sisäisellä puheella on valtava voima. Palautuneena itsetuntemus lisääntyy ja ehkä kuulee paremmin senkin miten itselleen puhuu. Kohtelenko itseäni ystävänä?

 

Jaettu ihmisyys. Ja ymmärrys siitä, että olemme kaikki omalla tavallamme keskeneräisiä. Ihan jokainen kokee joskus epämukavia tunteita ja surua. Myös haasteet ja epäonnistumiset kuuluvat ihmisyyteen. Emme ole yksin. Juuri nyt esimerkiksi korona ja sen tuoma epävarmuus ja tunneskaalat koskettavat tavalla tai toisella meistä jokaista.

 

Mindfulness eli tietoinen läsnäolo. Se, että uskaltaa pysähtyä tunteiden ja kokemusten äärelle. Mindfulness ei ole pakoa vaikeista asioista, vaan olemista niiden kanssa. Yhteys itseen ja kehoon. Keskitytään siihen, mitä tapahtuu tässä hetkessä.

 

 

 

Palautuminen on vahvistumista, ja alle kokosinkin muutaman kysymyksen, mitä olisi hyvä toisinaan miettiä.

 

Pyhitänkö riittävästi aikaa levolle?

Miltä kalenteri näyttää?

Asetanko rajoja? Osaanko sanoa ei?

Kenelle elämää eletään?

 

 

You can’t stop the waves but you can learn to surf

 

Seuraa minua myös Instagramissa @heidionthego 

ja @twogethertraining

 

Kuvat: Elina Hovinen 

 

Heidi xoxo

KUKA OLEN & MITÄ KAIKKEA OIKEIN TEEN?


 

Kirjoittelin eilen esittelyä TWOgether Training sivustollemme, ja tulipa siinä mieleen etten ole ihan hetkeen kirjoittanut- vai olenko koskaan- mitä kaikkea oikein teen ja kuka olen. Ajattelin, että on ehkä aika tehdä pieni esittely, sillä teitä lukijoita on matkassa jo melkoinen määrä.

 

Olen Heidi Tainio, 40 vuotias 16- ja 19 vuotiaan lapsen äiti. Olen kotoisin Valkeakoskelta, ja vaikka sieltä olikin aikoinaan kova kiire maailmalle, on rakkaus ja side kotiseutuun vahva. Valkeakosken kaunis luonto ja ennen kaikkea ystävät ja perhe saa palaamaan kotikaupunkiin säännöllisin väliajoin. Perhe on minulle kaikki kaikessa.

 

Olen luonteeltani iloinen ja positiivinen, ja todella harvoin minua nähdään huonolla tuulella. Työni kautta olen sosiaalinen, mutta vapaa-ajalla viihdyn kotona lähipiirin kesken. Rakastan matkustelua ja uusiin kulttuureihin tutustumista, mutta maailman tilanteesta johtuen juuri nyt nautin matkamuistoista mm. valokuvien kautta. Tykkään myös lukemisesta ja leffoista- etenkin sellaisista, jotka perustuvat tositapahtumiin. Kolmen Kaverin valkosuklaa/vadelma jäätelöpuikko on paras leffaeväs.

 

Mottoni on life is a journey, not a destination. Nautitaan siis matkasta, vaikka olisikin asioita mitä tavoitella. Uskon myös vahvasti, että asiat tapahtuvat niin kuin kuuluukin, vaikka toisinaan saatan sortua murehtimaan asioita etukäteen. Onneksi vierellä on kumppani joka muistuttaa, että hei keskitytäänpä tähän hetkeen eikä stressata jostain mikä ei ole vielä tapahtunut.

 

 

LIIKUNTA & LUONTO

 

Liikunta on minulle elämäntapa ja intohimo. Rakkaus luontoon ja liikuntaan juurtaa juurensa jo lapsuudesta, jolloin aikaa vietin tiiviisti niin hiihtoladuilla kuin poluilla juosten. Kilpahiihdolla ja koko sen ympärillä olleella yhteisöllä on ollut iso merkitys ja vaikutus identiteettiini ja ylipäätään siihen, että teen töitä juurikin liikunnan parissa. Hiihdon ohella pelasin myös salibandyä, yleisurheilin ja suunnistin iltarasteilla. Harrastusten parista löytyi myös ystävät, joista osan kanssa olen edelleen tiiviisti tekemisissä.

 

Inspiroidun helposti ja olen utelias testaamaan uusia lajeja sekä omia rajojani. Mieluiten suuntaan metsään- kesällä vaeltamaan tai polkujuoksemaan, talvella hiihtämään. Metsässä liikkuminen tekee hyvää niin keholle kuin mielelle. Myös vuoret ovat vieneet sydämeni.

 

Liikun fiiliksen mukaan ja kehoa kunnioittaen. Kuuden vuoden takainen jalan rasitusmurtuma ja vuodeksi venähtänyt toipumisaika oli opettavainen. Se opetti ettei kehoni ole kone, vaan sitä pitää myös huoltaa ja rajoja kunnioittaa. Nykyään kuuntelenkin kehoni viestejä tarkasti ja esimerkiksi nyt kun töitä on paljon mukautan omat treenit kokonaisrasitukseen sopiviksi. Vähennän varsinaisia treenejä, mutta hyödynnän esimerkiksi työmatkoja pyöräilyyn. Myös kehonhuolto joogailuineen tekee todella hyvää- niin mielelle kuin keholle. Joogassa minua viehättääkin sen henkinen ja maadoittava puoli. Joogamatolla häviää myös kaikki suorittaminen. Liikunta, oli se sitten minkälaista tahansa, antaa minulle valtavasti energiaa.

 

Juuri nyt nautin lenkkeilystä sen helppouden takia- juoksemaan voi lähteä silloin kun itselle sopii, missä ja milloin vain. Juoksulenkeillä nautin omaan kuplaan sulkeutumisesta ja ajatuksien virrasta. Parhaat ideat ovat syntyneet juurikin juoksulenkillä. Toisinaan kuuntelen lenkeilläni musiikkia, toisinaan nautin luonnon äänistä. Eilen juoksu/kävelimme tyttären kanssa vesisateessa. Ilma oli mukavan happirikas ja parasta tietenkin oli yhdessä tekeminen ja jutteleminen. Olen iloinen, että lapset ovat omaksuneet liikunnallisen elämäntyylin, ja molemmat ovat löytäneet omat lajinsa ja tapansa liikkua.

 

 

HARRASTUKSESTA TYÖ

 

Marjaliisaa minusta ei tullut, mutta liikunnallinen elämäntapa tuli jäädäkseen. Lapsuuden ja nuoruuden hiihtoharrastusta voin kiittää myös uravalinnastani- siitä että teen työtä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parissa. Lukiossa suunnittelin jatko-opintoja Jyväskylän liikuntatieteelliseen, mutta elämä päätti toisin ja muutinkin heti lukion jälkeen Ranskaan. Pienessä Auxerren kaupungissa opiskeluvaihtoehtoja oli vähän, mutta junalla pääsi reilussa tunnissa näppärästi Pariisiin. Pariisissa opiskelin ranskaa ja sydämeni Pariisille oli mennyttä.

 

Ranskassa asutut vuodet olivat todella merkityksellisiä monellakin tapaa, ja viimeistään spinningiä paikallisille ohjatessa vahvistui ajatus siitä, että liikunnan ja hyvinvoinnin parissa haluan tehdä töitä. Koin vahvasti, että liikunta-alalla minulla on annettavaa. Tavoitteenani oli ja on edelleen inspiroida jokaista löytämään itselleen mieluinen tapa liikkua, ja ennen kaikkea liikkumaan ilon kautta! Olemme yksilöitä ja se mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle. Elämä ja elämäntilanteet muuttuvat, mutta liikunta on se joka antaa energiaa.

 

Ranskasta matka jatkui Lontooseen, Durhamiin sekä Amsterdamiin ja New Yorkin vastarannalle New Jerseyn puolelle sijaitsevaan Weehawkeniin. Kouluttauduin maailmalla mm. joogaohjaajaksi, personal traineriksi ja IIN:ssä hyvinvointivalmentajaksi. Vaikutteita imin eri kulttuureista ja oli mielenkiintoista huomata kulttuurilliset erot eri maiden liikuntatottumuksissa- Ranskassa moni vältteli liikuntaa hikoilun takia, Amsterdamissa hyötyliikuttiin pyörillä joka paikkaan, Lontoossa ja New Yorkissa taas ihan kaikki oli mahdollista! 

 

Lue myös miten minusta tuli personal trainer 

 

 

TYÖ-PERSONAL TRAINER & HYVINVOINTIVALMENTAJANA

 

7 vuotta sitten muutimme takaisin Suomeen. Perustin oman yrityksen ja tällä hetkellä työskentelen pk-seudulla. Ohjaan niin yksilö- kuin pienryhmävalmennuksia, sekä yritysvalmennuksia ja erilaisia tapahtumia. Pienryhmävalmennuksia ohjaan ulkona ja Punavuori Health Clubilla, mutta muuten menen sinne missä asiakas on. Usein treenaamme ulkona, asiakkaan kotona tai sovitussa paikassa. Näin asiakkaani säästää mm. matkaan kuluvaa aikaa. Tämä toimii myös parhaiten itselleni ja yrittäjyydessä parasta onkin, että on olen itseni herra. Toki se vaatii hyvää ajankäytönhallintaa, järjestelmällisyyttä, luovuutta ja sinnikkyyttä.

 

Pääsääntöisesti ohjaan lihaskuntotreenejä, juoksua, pilatesta ja joogaa. Ohjauksissani näkyy vahvasti pilatestausta, jonka arvon ymmärsin itsekin vasta rasitusmurtuman myötä jalkaa kuntouttaessa. Liike lähtee keskivartalosta ja siksi korostan keskivartalon- ja kehonhallinnan tärkeyttä, tekipä sitten mitä tahansa. Tekniikka, tekniikka, tekniikka, sitä painotan.

 

Itseni kehittäminen, niin ammatillisesti kuin muutenkin on minulle myös tärkeää. Inspiraatiota haen erilaisista koulutuksista ja kollegoilta. Pilates Anytime on ahkerassa käytössä ja toivoisin, että ehtisin enemmän itsekin tunneille. Inspiraatiota haen myös Instagramista, ja se onkin inspiraation lähde niin itselleni kuin toivottavasti myös seuraajilleni.

 

Juuri nyt opiskelen Tampereen kesäyliopistossa Positiivista Psykologiaa ja pian avautuu ONLINE palvelu TWOgether Training- molemmista olen superinnoissani, vaikka opiskelut ovat hieman joutuneet kärsimään uuden yrityksen perustamisen ja rakentamisen takia.

 

Oikein ihanaa sunnuntaita- lähden tästä pitkästä aikaa mielipuuhaani eli poluille juoksemaan!

Jos kiinnostuit valmennuksistani tai ryhmätunneista, laita postia [email protected]

 

Seuraa minua Instagramissa @heidionthego 

ja @twogethertraining

 

Heidi xoxo

About me


Olen Heidi, 37-vuotias personal trainer ja hyvinvointivalmentaja, kahden teini-ikäisen lapsen äiti.

Kirjoitan ilon ja positiivisuuden kautta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista- ennen kaikkea liikunnasta, motivaatiosta ja terveellisestä ravinnosta, mutta myös kauneudesta, matkustamisesta sekä kaikesta, mikä tuottaa iloa!

Ota yhteyttä [email protected]
Instagram @heidionthego

www.fitandfeelgood.com

Instagram @heidionthego

Instagram
Instagram
Instagram
Instagram
Instagram
Instagram
Instagram
Instagram
Instagram

Arkisto