Blogi

HeidiOnTheGo

HeidiOnTheGo

VIRTUAL 1/2 MARATON- TAPAHTUMAN TUNTUA YSTÄVÄN KANSSA JUOSTEN

 

 

 

Juoksutapahtuman tuntua! Ainakin hyvin lähelle sellaista kutkuttavaa fiilistä pääsin keskiviikkona, jolloin yhdessä ystävän kanssa juoksimme *virtuaalisen Helsinki City Run 1/2 maratonin. Hassua, miten ennen juoksua jopa hieman jännitti, eniten ehkä matkan pituus. Jaksankohan juosta puolikkaan, mietiskelin aamupuuroa syödessä. Muutama perhonen oli vatsassa siitäkin huolimatta, että ajatuksena meillä oli juosta puolikas ihan vain fiilistellen, peruskestävyyslenkkinä ja kuulumisia vaihdellen- ei todellakaan omia rajoja testaten tai kisamielessä. Viimeisestä näin pitkästä lenkistä oli kulunut jo sen verran kauan aikaa, että oma tämän hetken juoksukunto oli täysi arvoitus. Vaikka kunto talven juoksutauosta huolimatta olisikin ihan hyvä, on jokainen laji aina omanlaisensa, vaatien omanlaista harjoittelua. Juoksu vaatii iskutusta ja lajinomaista harjoittelua.

 

Matkaan lähdimme kevyesti suunnitelmien mukaan. Kännykästä laitoin Race Connect- sovelluksen päälle todistamaan, että todellakin lähdimme matkaan. Juoksimme virallisen kisareitin, tosin päinvastaiseen suuntaan. Reitti on kaunis kuin mikä- ihailimme heräilevää luontoa, merenrantaa ja upeaa Ruoholahden tulppaanipuistoa. Aina on aikaa ihailla maisemia. Sumuinen sää toi juoksuun oman tunnelmansa, ja itse asiassa pilvinen ja jopa hieman sateinen ilma on mielestäni täydellinen lenkkeilysää. T-paidalla tarkeni oikein hyvin.

 

Kannustankin lähtemään rohkeasti mukaan erilaisiin tapahtumiin, matalalla kynnyksellä, vaikka yhdessä ystävän kanssa. Juoksu oli meilläkin toissijaisessa roolissa, parasta oli ihana nähdä ystävää puolen vuoden jälkeen, ja vielä ihan livenä! Juteltavaa oli vaikka ja kuinka. Paljon enemmän kuin tuo pari tuntinen, minkä matkantekoon saimme kulumaan. Uudet lenkkitreffit siis mahdollisimman pian!

 

HCRD Virtual tapahtuma on avoinna vielä sunnuntaihin 23.5 asti. Matkoista voit valita 5km, 1/2 maratonin tai täysmatkan. Valitse matka oman fiiliksen ja kunnon mukaan! 

 

 

 

 

MUUTTUNEET SUUNNITELMAT

 

Tälle vuodelle olin tavoitteekseni asettanut Helsinki City Maratonin, joka koronan takia siirrettiin ensi lokakuulle. Enpä osannut tavoitetta asettaessani arvata, kuinka kiireinen talvi oli hyvine hiihtokeleineeen edessä! Kuluneen talven ja kevään aikana olenkin tullut siihen tulokseen, että syksyllä juoksen sittenkin ”vain” puolikkaan, Helsinki City Runin. Toisaalta maraton houkuttelisi ja olisi mukava testata omia rajoja, mutta tällä hetkellä en ole valmis niin suunnitelmalliseen harjoitteluun kuin mitä se vaatisi. Maraton on keholle iso rasitus ja vaatii sen mukaista harjoittelua. Haluan mieluummin mennä fiiliksellä ja muuttaa halutessa suunnitelmia. Maratonista palautuminen on myös huomattavasti pidempi prosessi kuin puolikkaasta palautuminen. Asvaltti alustana tuo minulle myös – kerran rasitusmurttuman kokeneena – oman haasteensa. Muutenkin juoksen mieluummin enemmän metsässä poluilla kuin asvaltilla.

 

Valinta oli siis helppo, ja alkuviikosta ilmoittauduin lokakuiselle 1/2 maratonille. Eikä 1/2 maratonillakaan helpolla pääse, se vaatii myös monipuolista harjoittelua. Erilaiset juoksutreenit, kokonaisvaltaisesti vahvistava lihaskuntoharjoittelu sekä liikkuvuusharjoittelu kohottavat mm. kuntoa, auttavat kannattelemaan hyvää juoksuasentoa pidemmilläkin matkoilla, mutta ennen kaikkea tekevät matkan teosta mukavampaa. Suosittelen myös juoksemaan erilaisissa maastoissa, vaihtelevilla sykkeillä. Suuntaamaan metsään sauvojen kanssa pidemmille lenkeille tai sauvarinteeseen tekemään mäkitreeniä. Tekniikkaharjoittelua yleisurheilukentällä. Kaikkea mitä mieleen tulee! Monipuolisuus ja erilaiset ärsykkeet ovat parasta, ja pitävät treenimotivaationkin yllä.

 

 

OMA TAVOITE- FIILISTELLEN 

 

Ei tarvitse mennä kuin viitisen vuotta taaksepäin, kun juoksuajat ja ennätykset olivat se, mikä minua inspiroi. Vanhan ennätyksen rikkominen oli koko tapahtumien suola. Sitten jossain vaiheessa omat tavoitteet ja koko harjoittelun ajatus muuttuivat. Edelleen tykkään toki seurata kellosta aikaa, vauhteja ja sykkeitä, mutta sinänsä niillä ei ole merkitystä.

 

Juoksutapahtumissa en siis hae enää aikaennätyksiä. Mieluummin harjoittelen sopivasti ja monipuolisesti ympäri vuoden tavalla, joka mahdollistaa esimerkiksi tälläiset extempore 1/2 maratonit. Keskiviikkoisen lenkin jälkeen olikin mukava huomata, kuinka talven hiihto-ohjaukset sekä alkukevään matalasykkeiset juoksulenkit olivat ylläpitäneet peruskunnon niin hyvänä, että palautuminen puolikkaasta oli nopea. Lihakset eivät tulleet kipeäksi, eikä kehossa tuntunut muitakaan väsymyksen merkkejä. Juoksu tuntui hyvältä. ”Hyvältä tuntuva juoksu” on tavoitteeni myös syksylle, ja sitä kohti harjoittelen.

 

Liikun paljon jo työnkin takia, mutta varsinaisia treenejä tulee viikkoon tällä hetkellä noin 2-5. Treeneissäni pyrin huomioimaan viikon kokonaiskuorman- rankemmilla työviikoilla teen itse vähemmän, kevyemmillä enemmän. Käytän paljon sanaa fiilistellen ja minulle se tarkoittaakin monia eri asioita- joskus fiilistellen voi olla juoksulenkki Seurasaaren ympäri maisemia ihaillen, toisinaan taas reippaita intervalleja pitkin katuja tai sitten vaikkapa pitkä polkujuoksulenkki Nuuksiossa. Fiilistellen on siis enemmänkin liikkumista kehoa kuunnellen- välillä kovemmin, välillä kevyemmin. Iloitsen siitä, että saan ja voin liikkua monipuolisesti. Ilon kautta, sopivasti haastaen.

 

 

 

 

Juuri nyt olen lähdössä Paloheinän poluille juoksemaan. Meillä on nimittäin alkamassa Salomonin naisten tiimin yhteislenkki. Jos rajoitukset sallivat juoksemme kaikki 12.6 Bodom Trailin polkujuoksutapahtumassa! Täällä ollaan aivan fiiliksissä kesästä ja kaikista monipuolisista kesäharjoitusmahdollisuuksista.

 

Toivotan sinulle oikein mukavaa viikonloppua. Olisi mukava kuulla myös sinun mahdollisista juoksu-suunnitelmista. Tai jätä kommentti muuten vain! Kiva, että luet ja seuraat <3

 

 

Seuraa minua myös Instagramissa @heidionthego 

Ja Facebookissa On The Go 

*osallistuminen tapahtumaan saatu

 

Heidi xoxo

 

 

 

MINILOMA KUVINA & KIRJASUOSITUS

 

 

 

 

Aamu-uinteja pikku hiljaa lämpenevässä merivedessä. Lenkkejä ystävien kanssa niin kadulla kuin metsässä. Nautin lenkeistä luonnossa ja etenkin mielenkiintoisista keskusteluista ystävien kanssa. Ihana jutella ilman ruutua, aidosti livenä! Jakaa ajatuksia ja suunnitella kesälomaretkiä luontoon. Olisipa ihana tehdä taas telttaretki metsään.

 

Tyttären kanssa kävimme aamiaisella Green Hippo Cafessa- söimme chiavanukasta, avocadotoastia ja pannukakkuja. Samalla reissulla löysin punaisen pitkän kesämekon, jota olen etsinyt jo jonkin aikaa. Stockmannilta ostettu Ted Bakerin mekko on ilmava, kevyt ja rento. Se sopii niin tennareiden kuin korkkareiden kanssa. Ostan harvoin ja harkiten. Mutta kun oikea löytyy, sen tietää. Juoksuvaatteiden vastapainoksi on mukava pukeutua naisellisesti.

 

Olen istunut tunteja kotiterassilla lukemassa ja kuuntelemassa äänikirjoja. Fiilistellyt kesää ja haaveillut Pariisin reissusta. Koskakohan sitä pääsee taas matkustamaan? Näistä olen minilomallani nauttinut. Aikatauluttomuudesta. Siitä, että saa mennä täysin fiiliksen mukaan.

 

 

 

 

AINOA KOTINI

 

Neljän päivän miniloma alkaa kuitenkin olla lopuillaan. Istuskelen terassilla kahvikuppi kädessä ja ihastelen jälleen lämmintä, aurinkoista aamua. Kuuntelen Hanna Brotheruksen äänikirjan Ainoa kotini viimeisiä minuutteja enkä malta tehdä vielä edes aamiaista. Talven aikana en juurikaan lukenut kirjoja, eivätkä äänikirjat ole oikein koskaan ollut oma juttuni. Tykkään pitää kirjaa sylissä, vaihtaa sivuja ja keskittyä vain lukemiseen.

 

Ystäväni suosituksesta valitsin Brotheruksen esikoisromaanin, äänikirjana. Yllätyin itsekin, kuinka se on vienyt täysin mennessään. En muista, mikä kirja olisi aiemmin koukuttanut heti alusta lähtien näin voimakkaasti. Olenkin kuunnellut kirjaa niin siivotessa, terassilla istuskellessa, autoa ajaessa, nurmikkoa leikatessa, kauppaan kävellessä… haluan kuulla lisää. Kirja toimii itse asiassa todella hyvin kuunneltuna. Hanna Brotherus lukee kirjan itse, ja ääni on pehmeän rauhallinen ja levollinen.

 

Ainoa kotini on tarina naiseudesta, äitiydestä, perhe- ja parisuhteista, sukupolvien välisistä suhteista. Se kertoo läheisten välisistä suhteista ja ongelmista. Se kertoo luopumisesta, hyväksytyksi tulemisen halusta, riittämättömyyden tunteesta. Kirja todellakin herättää tunteita. Se koskettaa ja liikuttaa, saa surulliseksi ja itkettääkin. Se kertoo kipeistä asioista, kaunistelematta. Ehkä juuri avoin rehellisyys koukuttaa lukijan. Ei ihme, että kirjaa ylistetään.

 

 

Oikein mukavaa ja aurinkoista sunnuntaita! Nautitaan auringosta ja lähestyvästä kesästä <3 Jos sinulla on kirjasuosituksia, otan mielelläni vastaan. Kesällä tulee luettua paljon enemmän kuin talvella.

 

 

Seuraa minua myös Instagramissa @heidionthego 

Ja Facebookissa On The Go

 

 

Heidi xoxo

 

AAMUKAHVILLA METSÄSSÄ- LIIKUNTA ERI ELÄMÄNVAIHEISSA

 

 

 

On keskiviikko aamu. Kello on vasta kuusi aamulla, mutta olen jo matkalla Nuuksioon. Päivän ensimmäinen ohjaus – sauvavaellus – alkaa vasta yhdeksältä, mutta sitä ennen halusin käydä omalla lenkillä, fiilistelemässä heräilevää luontoa. Juoksureppuun pakkasin termarin ja aamiaisen, jonka nautiskelin lenkin päätteeksi. Punarinnan- ja Haukankierroksesta tuli sivupolkuinensa mukava reilu tunnin lenkki. Olen aamuvirkku ja juuri tälläiset aamut sopivat minulle paremmin kuin hyvin. Tähän aikaan vuodesta aamut ovat jo valoisiakin. Näitä lisää kiitos!

 

Polulla juostessa sain taas todistaa sitä, kuinka liike ja luonto saavat ajatuskelat pyörimään. Nuuksion polkuja ristiin rastiin juostessa mietin, että olisipa nauhuri, joka nauhoittaisi kaikki ne mieleen nousevat ajatukset. Usein, kun osa kuningasideoista jää omille poluilleen ellei niitä heti kirjoita ylös. Tuolla lenkillä ajatukset pyörivät liikkumisessa- miten liikunta ja treenaaminen näkyvät elämäni eri vaiheissa. Lajit ovat pysyneet melko samoina, mutta suhtautumiseni liikkumiseen ja treenaamiseen on muuttunut paljonkin.

 

Liikunnan merkityksestä, tavoitteista ja niiden muuttumisesta elämäntilanteiden mukaan on ollut yleinen keskustelunaihe myös treenattavieni kanssa. Elämä ja elämäntilanteet muuttuvat, kaikki muuttuu. Eteen saattaa tulla yllättäviä ja ennalta-arvaamattomia käänteitä, mutta myös suunniteltuja siirtoja. Joskus on hektisempiä elämänvaiheita, joskus taas kevyempää rallattelua. On kiireistä pikkulapsiarkea, opiskeluja, töitä, työttömyyttä, iloa, surua, onnea, väsymystä- ihan kaikenlaista. Aina ei jaksa, joskus taas puhkuu intoa ja energiaa riittää mihin vain! Ja niin kuin elämä, muuttuvat matkalla myös liikunnalliset tavoitteet, omat intressit, motivaatio ja liikkumisen muodot. Vaikkei koko ajan olisikaan samat tavoitteet, on liikunta kuitenkin hyvä pitää osana elämää siihen ja sen hektiseen elämäntilanteeseen sopivalla tavalla. Jokainen varmasti tietää, kuinka vaikeaa uudelleen aloittaminen pidemmän tauon jälkeen voi olla.

 

 

 

 

”ELÄMÄNTAPA LIIKUNTANAUTISKELIJA” 

 

Keskustelut ovat saaneet pohtimaan myös omaa liikuntamatkaani. Liikuntaan kannustavan ja myönteisen asenteen olen oppinut jo lapsena kotoa. Valkeakoski kaupunkina on myös liikkujan paratiisi- mahdollisuuksia oli ja on edelleen laidasta laitaan. Ja vaikka elämäntilanteet ovat vaihdelleet, on ollut muuttoja maista ja mantereilta toisille, opiskeluja, pikkulapsiarkea ja kaikenlaista, on liikunta pysynyt matkassa aina tavalla tai toisella mukana. Liikkumisen muodot ovat vain muuttuneet kulloisenkin elämäntilanteen mukaan. Juoksu on kuitenkin siinä mielessä ollut aina helppo harrastus, sillä se ei vaadi aikaa tai paikkaa- lenkille voi lähteä missä ja milloin vain. Lenkkeillä voi juuri sen aikaa kuin itselle sopii. Huomaan, että myös vuodenajat näkyvät liikkumisesani, ja mieluiten liikun niiden mukaan. Talvella talvilajeja ja kesällä kesälajeja.

 

Matkaani on mahtunut niin tavoitteellista kilpaurheilua kuin fiilispohjalla liikkumista. Liikunnan kautta olen saanut kokea niin oppimisen iloa, elämyksiä kuin seikkailuja paikkoihin minne en muuten olisi välttämättä koskaan mennyt. Olen haastanut itseäni, testannut rajojani, kokenut huikeita onnistumisia, mutta onpa matkalle mahtunut myös haasteita, suorittamista ja kasvattavia pettymyksiä. Jalan rasitusmurtumasta toipuminen vei pitkään, mutta silloinkin pystyin liikkumaan muilla tavoin.

 

Liikunnan kautta olen löytänyt samanhenkisiä ystäviä, jotka nauttivat myös seikkailuista ja etenkin luonnosta. Juuri nyt kutsuisin itseäni ”elämäntapa liikuntanautiskelijaksi” , joka toisinaan haluaa myös haastaa itseään. Välillä on mukava testata myös rajoja, kehoa kuitenkin kunnioittaen. Ja se mikä on tietenkin parasta, saan liikuttaa myös työkseni! Toivo, että myös kirjoitusteni myötä välittyy liikunnan ilo ja että jokainen löytäisi sen itselleen mieluisimman tavan liikkua. Keskiviikkona annoin yhdelle treeniporukalleni treeniohjelman kesän ajaksi, ja samalla muistutin ennen kaikkea monipuolisuudesta, mutta myös arkiliikunnan merkityksestä. Keho kaipa monipuolista liikettä, ei vain ”treeniä”. Arkiliikunta näkyykin vahvasti arjessani mm. kävelyinä kauppaan, kierrätykseen, postiin ja hissin sijaan otan portaat. Pienilläkin liikuntahetkillä on vaikutusta- etenkin nyt, kun töitä tehdään kotoa käsin.

 

Juuri nyt lapset ovat isoja ja omille liikkumisille on enemmän aikaa, toisaalta parasta on liikkua lasten kanssa yhdessä. Erityisen iloinen olen tyttären kanssa aloitetusta yhteisestä juoksuharrastuksesta. Nyt, kun hän on ilokseni innostunut laajentamaan juoksuharrastuksen metsään poluille. Tällä hetkellä työ onkin se, mikä määrittelee milloin on aika levätä, ja milloin treenata. Olen tarkka rajoistani, ja onneksi tunnistan melko hyvin, milloin jarrutetaan ja milloin taas voi painaa lisää kaasua. Talven jälkeen fyysinen työrasitus on vähentynyt ja pystyn keskittymään taas myös omiin kovempiin treeneihin. Tästä olen innoissani! Siitä ja erilaisista harjoituksista lisää seuraavassa postauksessa.

 

 

 

JOKAISEEN ELÄMÄNTILANTEESEEN- TWOGETHER TRAINING

 

Liikunta elämäntapana voi tarkoittaa hyvin erilaisia asioita. Yhdelle se voi olla sitä, että voi juosta puolimaratonin koska vain, toiselle taas se, että tuntee jaksavansa arjessa paremmin. Olemme yksilöitä ja jokaisella on omat tavoitteensa ja motivaationsa. Siksi ei kannata verrata omia liikkumisia toisen liikkumiseen, vaan keskittyä siihen, mikä antaa itselle energiaa ja ennen kaikkea iloa! Ilon kautta, siihen uskon.

 

Samalla idealla, liikuntaa elämäntilanteesta riippumatta, olemme myös luoneet TWOgether Training ONLINE-treenipalvelun, josta jokainen voi valita juuri omaan elämäntilanteeseensa sopivia harjoituksia. Yhdelle toimii parhaiten alle 20 minuutin EXPRESS- harjoitukset, toiselle taas pidemmät treenit. Yksi kaipaa kehonhuoltoa ja pilatesta, toinen taas kovempia lihaskuntotreenejä ja kolmas yhdistelee kaikkia keskenään. Palvelussamme onkin jo lähes 80 alusta loppuun ohjattua monipuolista harjoitusta, josta valita. Joka viikko  päivitämme myös uuden viikko-ohjelman- sitä seuraamalla tulee viikosta monipuolinen.

Äitienpäivän kunniaksi palvelussamme 3kk:n jäsenyyden palveluun (sisältäen mm. Casallin -30% alekoodin) ma 10.5 asti vain 39€ (ovh. 59,70€). Tartu tarjoukseen tästä ja varmista kesän treenit. Parempaa lahjaa kuin hyvinvointiin panostaminen ei olekaan! 

 

Oikein mukavaa viikonloppua sinulle!

 

Seuraa minua myös Instagramissa @heidionthego 

Ja Facebookissa On The Go

 

 

Heidi xoxo

 

 

SAUVAVAELLUS NUUKSIOSSA & SALOMON X-ULTRA 4 mid GTX

 

 

 

kaupallinen yhteistyö XXL ja Salomon

 

Lauantai-aamu, räntä/vesisade ja +2 astetta. Treffaamme ystävän kanssa sovitusti Haukkalammen parkkipaikalla, joka ammottaa tyhjyyttään. Sateinen ilma on selvästikin karsinut ulkoilijoiden määrää, yleensä näin viikonloppuisin on parkkipaikalla oikein ruuhkaa. Parkkipaikalla pohdiskelimme vielä, millä varusteilla sitä lähtisi tekemään parin kolmen tunnin sauvavaellusta. Sade ja räntä tekevät ilman vielä näin huhtikuussa todella viileäksi. Liikkuessa tulee toki aina lämmin, mutta +2… Eipä uskoisi, että viime viikonloppuna istuttiin mekossa pihakahvilla!  

 

Oikeanlaiset, säähän sopivat varusteet, tekevät ulkoilusta mukavaa oli keli sitten millainen vain. Hetken pähkäilyjen jälkeen vetäisin Salomonin sadehousut juoksutrikoiden päälle. Nämä ohuen ohuet sadehousut ovat yksi parhaista ulkovarusteostoistani koskaan, kannatti todellakin satsata. Parin vuoden takaiset sadehousut istuvat hyvin, pitävät vettä eivätkä paina juuri mitään. Polvitaipeisiin ylettyvien vetoketjujen ansiosta housut on helppo vetäistä jalkaan tai pois vaikka kesken lenkin. Sadetta pitävän Bonatti- takin alle laitoin pitkähihaisen ja ohuen merinovillapaidan. Pääpanta päähän ja hanskat käteen. Juoksureppu on pidemmillä lenkeillä siitäkin syystä kätevä, että reppuun voi aina tarvittaessa kuoria vaatekerroksia.

 

METSÄ JA PALAUTUMINEN

 

Sauvojen kanssa lähdimme kävelemään Punarinnankierroksen kautta Haukan- ja Korpinkierroksille. Pääasiassa seurasimme merkittyjä reittejä, mutta välillä oli mukava poiketa myös hieman sivupoluille. Polut olivat viime kerrasta täysin sulaneet, vain hetkellisesti olivat puut aamun räntä/lumisateen jäljiltä valkoisina. Metsässä oli todella hiljaista, laavuilla näkyi muutama teltta ja vain pari retkeilijää käveli vastaan. Ilmalla oli varmasti vaikutusta hiljaisuuteen. Sääolosuhteiden ei kannata antaa hämätä- pienet tihkusadekelit ovat todella happirikkaita ja mukavia ulkoilukelejä. Itse jopa tykkään sadekeleistä. Ystäväni totesi osuvasti lenkin päätteeksi, että näillä keleillä jo siitä, että lähti liikkumaan tulee hyvä mieli. Niin totta. Loppusadepäivän ajan on kiva olla kotona ja lukea vaikka kirjaa.

 

Parasta juuri nyt metsäretkillä on nähdä ystäviä. Mitä pidempi lenkki, sitä enemmän ehtii jutella. Kolmetuntinen luonnossa sai ajantajun katoamaan. Jutellessa ja luonnon kauneutta ihaillessa aika meni kuin siivillä. Metsässä olisi voinut samoilla vaikka koko päivän. Juttua riitti niin luetuista/ lukemattomista kirjoista, lapsista, kesäloman mahdollisista matkoista (näillä näkymin kotimaassa) ja mm. palautumisesta. Metsässä olimmekin täydellisen palautumisen äärellä. Ei ulkopuolisia ärsykkeitä (kuten kännykän sovelluksia), jotka arjessa imaisevat mukaansa aivan huomaamatta. Siksi yksin metsässä liikkuessani en kuuntele edes musiikkia tai äänikirjoja.

 

Palautumista voi edistää monin eri tavoin- tärkeintä on vain löytää itselle sopiva tasapaino. Liikunnalla on palautumista edistävä vaikutus vähentäen mm. stressiä ja lisäten niin henkisiä kuin fyysisiä voimavaroja. Lyhyitäkin liikuntahetkiä voi tehdä vaikka työpisteen äärellä- 5 minuutin venyttely/liike antaa energiaa ja parantaa työtehoa. Varsinaisia treenejä suunnitellessa ja tavoitteita asettaessa on hyvä kiinnittää huomiota elämäntilanteen kokonaiskuormaan. Jos elämässä on paljon stressaavia tekijöitä, tai muuten hektistä, on treenien ehkä parempi olla huoltavia, jaksamista tukevia ja sellaisia, jotka antavat energiaa. Metsä on paikkana sellainen, minne on mukava mennä milloin vain. Fiiliksen mukaan kevyemmin retkeillen tai itseään poluilla juostessa haastaen.

 

Talven ajan olin niin paljon hiihto-opetusten takia suksien päällä, että parasta vapaapäivien palautumista oli kekkuloida kotona yöpaidassa! Lauantait pyhitinkin aikatauluttomuudelle, annoin itselleni mahdollisuuden olla tekemättä yhtään mitään. Nyt työn tuoman liikuntakuorman palautuessa lähes normaaliin (pt- ohjauksissa harvemmin teen mukana) on mukava keskittyä taas myös omiin treeneihin. Polkujuoksua, metsäkävelyjä, ulkotreenejä ja joogaa! Jospa tänä vuonna saataisiin vielä tapahtumiakin järjestettyä.

 

 

 

 

SALOMON X-ULTRA 4 mid GTX

 

Kevään ajan olen testannut Salomonin kevyttä ja ketterää, jopa polkujuoksutossumaista vaelluskenkää X-ULTRA 4 GTX:ää (tossut saatu). Olen ollut todella positiivisesti yllättynyt, kuinka siro tossu on vaelluskengäksi. Itsellänikin oli pitkään vaelluskengistä mielikuva painavista ja kankeista jalkineista, mutta tällähän voisi melkein juosta! Tossu istuu jalkaani kuin sukka ja sopii käyttötarkoituksellaan hyvin pidempiin sauvavaelluksiin, joita kesäisin tulee tehtyä paljonkin. Nuuksiossa sateinen keli teki kallioista ja juurakoista liukkaita, mutta tossun pohja piti hyvin ja samalla tuli todistettua myös kengän vedenpitävyys- sukat olivat täysin kuivat lenkin jälkeen.

 

Kenkä on oman kokemukseni pohjalta myös todella monikäyttöinen, sillä tossun olen sauvavaelluksien lisäksi valinnut jalkaan myös ulko-ohjauksiin ja pihatöihin. Olinkin iloinen, että sain testiini juuri tämän mid- mallin, sillä se suojaa ja tukee hyvin myös nilkkoja. Viisi tähteä!

 

Tuleva kesä, Nuuksion polut ja vaellustossut saivat haaveilemaan matkoista…  Kovasti olisi täällä kotimaassakin paikkoja, minne olisi mukava mennä. Viime kesäinen Kolin ja Punkaharjun reissu olivat aivan ihania. Saas nähdä, mitä polkuja tallataan tulevana kesänä. Sitä ennen nautitaan lähimetsistä. Huomenna aion suunnata poluille juoksemaan. Mukavaa viikonloppua!

 

 

Seuraa minua myös Instagramissa @heidionthego 

Ja Facebookissa On The Go 

 

 

Heidi xoxo

 

 

 

HETKIÄ & KOLME HYVÄÄ

 

 

 

 

Vuoden viimeisinä päivinä kirjoitin valmiiksi Positiivisen Psykologian lopputyöni- aiheina kiitollisuus ja meditaation voima. Molemmat aiheet olivat todella mielenkiintoisia ja erityisen mielenkiintoista oli seurata säännöllisten harjoitusten vaikutuksia. Avantouinti yhdistettynä meditaatioon hengitysharjoituksineen oli mind blowing ja kiitollisuuspäiväkirjan kolmen hyvän- kirjoittamista olen jatkanut edelleen. Usein kysyn perheenjäseniltäkin iltaisin, mitkä kolme hyvää asiaa on päivältä erityisesti jäänyt mieleen. On hyvä sanoa ääneen hyviä asioita.

 

Eilen kirjakaupasta löysin Muumikirjan- Lause päivässä, viiden vuoden päiväkirja. Mikä huikea idea! Olen huono kirjoittamaan päiväkirjaa, mutta lause jokaisesta päivästä, tai ne kolme hyvää, tulee kirjoitettua. Näitä on mukava lukea jälkeenpäin.

 

 

KOLME HYVÄÄ 

 

Käytetyin kiitollisuuden harjoittamisen tapa on Martin Seligmanin kehittelemä kiitollisuuspäiväkirja. Harjoitus vaikuttaa hyvinvointia kohentavasti, sillä mukavien asioiden kirjoittaminen lisää positiivisia tunteita ja ajatuksia, tukee myönteisiä käyttäytymismalleja sekä edistää psykologisten tarpeiden täyttymistä. Kiitollisuuspäiväkirjaan kirjataan normaalisti viikon ajan 3-10 asiaa, joista on sinä päivänä ollut kiitollinen. Sen lisäksi mietitään mikä meni hyvin ja miksi se meni hyvin. Pohtia kannattaa myös millaisia tunteita heräsi kirjoittaessa. Päiväkirjaa voi toki tehdä myös aamuisin. Asioita ylös kirjoittaessa on hyvä pysähtyä hetkeen ja aidosti keskittyä asioihin, joista haluaa kiittää.

 

 

On kaikenlaisia päiviä, mutta ihan jokaisesta löytyy jotain hyvää. Se voi olla kahvikupillinen aamuauringossa terassilla (kuten juuri tätä kirjoittaessani) tai juoksulenkki ystävän kanssa. Uskon, että mukavien asioiden ylös kirjoittaminen kehittää positiivisuutta ja auttaa huomaamaan pienet hyvät asiat, joita välillä pitää jopa itsestäänselvyyksinä. Ihmismieli on siinä mielessä jännä, että helposti jäämme jumiin yhteen negatiiviseen asiaan, vaikka ympärillä tapahtuisi kymmeniä mukavia asioita. Harjoituksen tarkoitus ei missään nimessä ole kieltää mitään tunteita, mutta uskon, että löytämällä jokaisesta päivästä jotain hyvää, auttaa käsittelemään myös ikävempiä asioita tai ainakin päästämään niistä nopeammin irti.

 

 

 

 

 

TÄLLÄ VIIKOLLA…. 

 

… on mieltäni ilostuttanut montakin asiaa. Pesin terassin ja perjantaina laitoin sen ”nautiskelukuntoon”- ostin kesäkukkia ja uuden pöydän. Siinä olemmekin istuskelleet niin, että lenkkikin jäi väliin. Olemme syöneet niin aamiaista, lounasta kuin illallista, ja jutelleet koko viikonlopun ajan. Aurinko paistaa eikä ilmassa ole tuulenvirettäkään. Tänään oli vuoden ensimmäinen aamu niin, että aamiaisella tarkeni istuskella ilman takkia. Aamiainenkin maistuu paremmalta ulkona!

 

 

No hei, onko sulla tänään jo pitkä lenkki menossa? kysäisi asiakkaani Kaivopuistossa rollaattorilla ohi kulkevalta naiselta. Kaksi kertaa päivässä käyn kävelyllä. Sillä vähäisellä ajalla, mitä tässä enää on jäljellä mennään, mutta elämästä koko ajan nauttien! 

 

Alkuviikosta kuuntelin mielenkiinnolla kahden vanhemman naisen jutustelua elämästä ja liikunnasta (yllä). Siitä, kuinka iso merkitys liikunnalla on elämänlaatuun, jaksamiseen, ruokahaluun ja vireystasoon- ihan kaikkeen. Päivittäinen ulkoilu on osa molempien naisten päiväohjelmaa, aivan niin kuin hampaiden pesu ja syöminen. Jotta jaksaa, on liikuttava. Molemmat hehkuttivat ennen kaikkea liikunnan vaikutusta elämänlaatuun. Liike tekee hyvää jokaiselle, oma kunto ja terveys huomioiden. Rollaattorin voi nojata, istahtaa ja nauttia maisemista. Jutella ventovieraille. Elämä on tässä ja nyt. Tuollaisena ja tuolla elämänhalulla haluan nähdä itsenikin sitten joskus.

 

Tuota keskustelua, ja etenkin naisten asennetta ja elämänviisautta, olen jälkeenpäin miettinyt monestikin. Viimeksi eilen ystävän kanssa kävelylenkillä Seurasaaressa. Merkitykselliset asiat löytyvät aivan läheltä, jokapäiväisestä elämästä ja arkisista asioista. Terveys menee monelle arvoissa korkealle, mutta kuinka hyvin ne näkyvät omassa tekemisessä. Elääkö arvojensa mukaisesti, kehoaan kunnioittaen. Tätä on hyvä toisinaan kysyä itseltään, sillä päivittäin teemme valintoja, jotka vievät suuntaan tai toiseen. Ei tarvitse juosta maratoneja, mutta liikunta on hyvä pitää osana jokapäiväistä arkea tavalla tai toisella. Harrastaa liikuntaa joka antaa energiaa ja joka tukee omaa elämäntilannetta.

 

 

Tänään erityisen iloinen olen tyttären syntymäpäivistä. Ajatella, että kuopuskin on jo seitsemäntoista. Niin se aika menee, totean joka vuosi. Britakakkua ja aamulenkki, niistä nautitaan nyt.

 

 

Seuraa minua myös Instagramissa @heidionthego 

Ja Facebookissa On The Go 

Kuvat Katri Djerf

 

Heidi xoxo