Kevään ja tulevien juoksutapahtumien lähestymisen huomaa selvästi myös postauksista- juoksua ja juoksuun liittyviä harjoituksia. Mihinkäs sitä seepra raidoistaan pääsee- oma intohimo, kun löytyy lenkkipoluilta. Kevät on myös aina uuden alkua ja lisääntyneen valon myötä intoa täynnä. Oletteko samaa mieltä?

Tossutestissäni tällä hetkellä ovat myös New Balancen uusi Zante v3 Fresh Foam. Tossu tuntuu jalassa yhtä hyvältä kuin ensimmäinen Zanteni, johon tutustuin tasan kaksi vuotta sitten, jolloin treenasin Sykesportin kanssa kohti HCR:ää– hui kuinka aika lentää. Siitä lähtien kyseinen Zante on ollut lempitossuni, vaikka kilometrien puolesta parhaat päivät onkin jo nähty. Tämän uuden Zanten myötä taidan ehkä olla jo valmis luopumaan vanhasta.

New Balancen tossujen lisäksi juoksen myös On runningin tossuilla, joka on myös todella hyvä. Lenkistä riippuen valitsen päivän tossun. Pitkiksille valitsen ehkä hieman enemmän tukea antavamman ja vauhdikkaammat lenkit taas vedän kevyellä tossulla. Juoksutossuista ajattelinkin tehdä kattavamman postauksen.

Kevään ensimmäiseen koitokseeni HCR:ään, on vielä 6 viikkoa aikaa. Ja ilokseni sain kutsun treenata mukana Martinan vetämässä HCR-tiimissä. Tänään vedimme ensimmäisen yhteisen treenin ja ohjelmassa oli pyramiditreenit juoksumatolla. Vieressäni juoksi, kukas muukaan kuin juoksubuddyni Elina. Elina onkin täydellinen juoksukaveri, sillä niin sykettä kuin vauhtia myöden, tahtimme on sama.

Päivän Treeni

Kevyen alkulämmittelyn jälkeen juoksimme 5 min hieman 1/2 maratonvauhtia hiljempaa -> 5 min 1/2 maratonvauhtia -> 5 min hieman tavoiteaikaa kovempaa ja sama pyramidia alaspäin. Tämän jälkeen alkoi vasta “varsinainen” treeni; 3,0 inclinella 200m -> 400m -> 600m -> 800m -> 1000m -> 1200m, vetojen välissä 2 min palauttelu. Viimeisen vedon vedin niin kovaa, että olo oli kuin maratonin loppusuoralla. Syke jyskytti lähes 190:tä ja melkein tunsin aamun vihersmoothiet kurkussa. Luulin, että treeni oli tässä, mutta mitä vielä, pyramidi mennään tietenkin myös alaspäin. Huh, ei auttanut kuin kahden minuutin palauttelun jälkeen jatkaa 1000m -> 800m -> 600m -> 400m -> 200m. Loppua kohden pääsin sellaisiin endorfiineihin, että viimeisen vedon vedin väsymyksestä huolimatta 3.46min/km vauhtia ja jatkoin vielä extra 200 metriä. Kovemmissa treeneissä kannattaa ajaa itseään myös sinne epämukavuusalueelle.

Hyvä treeni, hyvä fiilis ja huippua treenata porukassa!

Omaa juoksua kannattaa silloin tällöin kuvata- videolta ja kuvista huomaa hyvin, pysyykö esimerkiksi juoksuasento hyvänä vauhdikkaammassakin menossa, vai tipahtaako lantio, ja miltä oma askel todellisuudessa näyttää. Silloin on helpompi keskittyä omiin heikkouksiin ja ottaa se myös harjoittelussa huomioon.

Vinkki! Lähde kaverin kanssa lenkille ja kuvatkaa toistenne juoksua. Ainakin iphonella saa kuvattua “sarjatulena”, jolloin näet tekniikan askel askeleelta.  

Itsekin joudun edelleen vauhdikkaammassa menossa keskittymään lantion hallintaan. Tänäänkin huomasin, kuinka askellus muuttuu kovemmissa vauhdeissa ja väsymyksen myötä kanta-astumiseksi. Periaatteessa omaa askellusta ei edes tarvitsisi radikaalisti alkaa muuttamaan, mutta uskon, että omissa rasitusmurtumissani yksi syy on ollut juurikin vahva kanta-astuminen. Tällä hetkellä keskityn, että jalkapohja laskeutuisi alustaan melko tasaisesti.

Treenin jälkeen aamupalaa- vihersmoothieta ja tuorepuuroa. Evokelta vielä mehut ja patukat mukaan. Näin kovan treenin jälkeen en heti ole nälkäinen ja tuorepuuron otinkin kotiin mukaan. Paljon nestettä- kookosvettä ja veden joukkoon ripaus suolaa. Mukava aloitus päivälle ja nyt töihin- liikuttamaan asiakkaita 🙂

Heidi xoxo