Blogi

HeidiOnTheGo

HeidiOnTheGo

NUTS YLLÄS PALLAS 37K

 

 

 

 

Terveisiä kesälomalta, joka sujuu luonnossa liikkuen sekä perheen kesken rentoutuen. Palasin alkuviikosta Äkäslompololta, jossa juostiin viime viikonlopulla suosittu NUTS Ylläs Pallas polkujuoksutapahtuma. Matkoja oli aina 37 kilometristä 160 kilometriin. Itse lähdin lyhyimmälle matkalle, joka sekin on pitkä!

 

Saavuimme Äkäslompololle torstaina. Oli mukava saapua paikan päälle muutamaa päivää aikaisemmin, varsinkin, kun teimme matkaa autolla. Noinkin pitkän matkan ajaminen sujui kuitenkin yllättävän hyvin. Perjantaina kävin pienellä juoksu/kävelylenkillä tutustumassa maastoon ja availemassa hieman jalkoja. Kiersin Kesänkijärven ympäri ja nousin hieman Pirunkurua ylöspäin- halusin edes hieman nähdä, mitä seuraavana päivänä olisi odotettavissa. Ihailin kaunista maastoa ja upeita maisemia. Yllättävää kyllä, ötökätkään eivät vaivanneet minua koko reissun aikana.

 

160 ja 66 kilometrin taivaltajat lähtivät matkaan jo perjantaina klo 12, ja 100km kisaajat perjantain ja lauantain välisenä yönä. Oma lähtöni oli vasta lauantaina päivällä klo 12. Illalla nukkumaanmenosta ei meinannut tulla mitään, sillä jännityksellä seurasin tapahtumajärjestäjien sivuston kautta ystävien ja sometuttujen matkan etenemistä. Ei väsyttänyt ja olisin halunnut lähteä matkaan jo itsekin.

 

JÄNNITYSTÄ ILMASSA 

 

Lauantaina heräsin jo kuuden maissa. Olin jo aivan valmiina starttiin. Luottavaisin fiiliksin odotin lähtölaukausta, vaikka välillä pieni jännitys yrittikin iskeä. Jaksanko, olenko valmistautunut riittävästi huuteli mieli, mutta silloin muistutin itseäni omasta tavoitteestani. En lähtenyt matkaan kisaamaan, vaan nauttimaan Lapin maisemista, juoksemaan omaa juoksuani omassa tahdissani ja saamaan uusia kokemuksia sekä elämyksiä. Olihan tämä itselleni ensimmäinen näin pitkä matka poluilla.

 

Herättyäni kävin pienellä aamukävelyllä, venyttelin ja söin kaksi kauraleipää kurkulla ja avocadolla. Myöhemmin, pari tuntia ennen starttia, söin vielä puuron banaanilla. Juoksuvaatteet ja juoksureppuun pakattavat varusteet olin pakannut jo kotona valmiiksi. Mökillä ei tarvinnut tehdä kuin pientä hienosäätöä- esimerkiksi kuoritakin jätin helteen takia repusta kokonaan pois. Sauvojen kanssa pähkäilin aina lähtöön asti ja lopulta jätin nekin pois. Juoksurepussani ei ole sauvoille paikkaa ja lantiolla juoksuvyössä ajattelin niiden alkavan jossain vaiheessa painamaan. Sauvojen pois jättäminen osoittautui erinomaiseksi valinnaksi.

 

ALKUMATKA- HIEMAN JOPA TYLSÄÄ LATUPOHJAA

 

Lopulta koitti lähdön hetki. Matkaan lähti yli 600 juoksijaa. Alkumatka, ensimmäiset 14 kilometriä, olivat helppoa latupohjaa. Vähän ehkä jopa tylsää, sillä olin jotenkin odottanut enemmän polkumaisempaa maastoa. Toisaalta matkan edetessä olin ihan tyytyväinen loivaan alamäkipainoitteiseen maastoon, sillä tiesin, että edessä olisi myös paljon nousua ja teknisempää maastoa. Näin helpohkossa maastossa on tosin haastavampaa lähteä rauhassa liikkeelle, siksi seurailin kellosta kilometrivauhteja ettei vauhdi kiihdy alussa liian reippaaksi. 37 kilometriä vaativassa maastossa ja kuumuudessa on pitkä matka. Omiin tuntemuksiin luottaminen näin alkuvaiheessa voi olla harhaanjohtavaa, sillä useimmitenhan se alussa on hyvä!

 

Juoksu rullasi ja sykkeet pysyivät maltillisina. Ylämäet kävelin reippaasti, muuten juoksin. Vaihtelin muutamia sanoja kanssajuoksijoiden kanssa, mutta muuten vaivuin omaan kuplaani. Juoksin ilman kuulokkeita, sillä olen kokenut sen itselleni toimivimmaksi. Olen usein huomannut kyllästyväni soittolistoihin eikä kirjan kuuntelukaan oikein tapahtumissa innosta. Olin omissa ajatuksissani, iloitsin lomaa ja sitä, että sain viettää sen poluilla juosten. Useampaan otteeseen huomasin herkistyväni ja melkein päästin jo matkalla onnenkyyneleitä. Ehkä se oli se runners high, endorfiinit.

 

 

 

YLLÄKSEN VALLOITUS- 5KM NOUSU

 

Noin 14 kilometrin kohdalta alkoi viiden kilometrin nousu kohti Ylläksen huippua. Ylläsjärven huoltopisteessä pidin vesipullojen täytön kestävän tauon. Molemmat repun etutaskuissa olleet 1/2 litran lötköpullot olivat tyhjinä. Pidin tarkasti kiinni riittävästä nesteytyksestä. Huoltopisteellä olisi tarjolla ollut suolakurkkua, banaania, suklaata ja sipsejä, mutta niitä ei tehnyt mieli, omat geelit riittivät. Huollosta jatkoin matkaa kävellen aina huipulle asti. Alkunousu oli helppoa polkua, mutta puolesta välistä nousu jatkui kivikkoisena. Kiittelin, etten ollut sittenkään ottanut sauvoja mukaan. Olen tottunut sauvatreeneihin ja juoksukin niiden kanssa on tuttua, mutta tässä kohtaa ei sauvoista juurikaan olisi ollut apua, ehkä päinvastoin.

 

Ylläksen nousu sujui hyvin. Ajattelin jopa nousun edetessä, että olisiko pitänyt kiristää vauhtia. Vaihtelin ajatuksia muiden osallistujien kanssa ja päätin, että näin on hyvä. Parempi mennä hieman hitaammin ja säästellä jalkoja, oltiinhan vasta puolimatkassa. Nappailin muutamia kuvia ja ihailin taaksepäin avautuvaa maisemaa. Wow, huokailin niin ääneen kuin itsekseni.

 

Huipulla otin repusta muutaman minigrippussiin pakatun suolakiteen ja join päälle vettä. Ilma oli niin kuuma, että uskoin pienen suolamäärän ennaltaehkäisevän mahdollisia kramppeja. Bodomilla koettu pohjekramppi oli todella ikävä, joka sekin todennäköisesti johtui suolan puutteesta. Suolakidettä imeskellessä ihailin nyt vasemmalle puolelle avautuvaa upeaa vehreää järvimaisemaa ja oikealle avautuvaa tunturierämaata. Karun kaunista. Näissä maisemissa oli hyvä jatkaa laskuun rennosti rullaten. Lasku oli tosin melkoisen jyrkkä, mutta koska jaloissa ei tuntunut väsymyksen merkkejä, annoin vauhdin viedä mukanaan. Pitkä lasku jatkui aina seuraavalle, Kellokkaan huoltopisteelle asti.

 

Lue myös: Bodom Trail 21km & Juoksuflow 

 

 

 

 

PIRUNKURUN PIRULLINEN NOUSU

 

Kellokkaan huoltopisteeltä matka jatkui polkuja pitkin Kesänkijärvelle. Pitkospuita, polkua ja hiekkatietä- vihdoin saimme hetken juosta jopa varjossa. En ollut koko matkan aikana kiinnittänyt huomiota juostuun aikaan, lähinnä seurailin vain sykkeitä ja alussa kilometrivauhteja. Tässä kohtaa kuitenkin huomasin, että saattaisin ylittää maaliviivan alle viidessä tunnissa. En osannut arvioida kauanko nousuun menisi aikaa, mutta jos neljän tunnin kohdalla olisin huipulla ehtisin tunnissa juosta viimeiset 7 kilometriä. Aika ei edelleenkään ollut tavoite, mutta oli jännä huomata, kuinka pieni kilpailuhenkisyys nosti päätään.

 

Pirunkurun nousu alkoi hyvin, mutta kuumuus oli todella pirullinen. Kivilohkareiden keskellä kävellessä vauhti hidastui ja tuntui, että join nestettä koko nousun ajan. Otin oman aikani ja kuvailin maisemia. Tiesin, että matka huipun päältä maaliin olisi helpohkoa laskua. Loppumatka menisi nopeasti, jos ei kummempia vaivoja ilmestyisi. Huipulle päästyä vaihdoinkin kävelyn juoksuun, vaikka maasto olikin vielä huipulla melkoista kivikkoa. Juoksu sujui maaliin asti mukavasti ja loppusuoralla irtosi vielä loppukiri. Maalissa kello pysähtyi alle viiteen tuntiin- 4h 38min 45sec ja sillä irtosi naisten sarjan 33. sija. Sijoituksilla tai ajalla ei edelleenkään ollut merkitystä, iloitsin hyvästä ja vahvasta juoksusta. Iloitsin siitä, että sain taittettua koko 37 kilometriä ilman mitään vaivoja ja matkasta nauttien- siitäkin huolimatta, että oli todella kuuma.

 

 

 

ENERGIATASAPAINO KOHDILLAAN

 

Kuumuus oli alusta asti painostava. Alkumatkalle osui muutama puro joissa kävinkin vilvoittelemassa käsiä ja päätä. Matkan edetessä iloitsin, että olin ottanut juoksureppuun mukaan 4 lötköpulloa. Matkan varrella oli kaksi huoltopistettä, Ylläsjärvellä ja Kellokkaalla, joissa molemmissa otin aikaa ja täytin kaikki matkan aikana tyhjentyneet juomapullot. Kahdessa oli elektrolyyttijauhetta, kahdessa vettä. Vesi ei loppunut missään vaiheessa ja esimerkiksi Pirunkurun nousun jälkeen helpotti, kun sain kaataa yhden pullollisen vettä päälle. Pirunkurussa kuumuus tuntui kaikista eniten. Ilma oli kuin seisahtanut paikoilleen ja kivilouhikko hohkasi kuumaa. Tuntui, että lämpötila oli kohonnut ainakin neljäänkymmeneen asteeseen. Sormet olivat kuin nakkimakkarat eikä käsien ylöspäin heiluttelukaan auttanut. Tämän takia on hyvä ottaa sormukset pois sormista. Laskin, että matkan aikana kului vettä/ nestettä ainakin 4 litraa.

 

Juoksureppuun pakasin evääksi Noshtin vauhtikarkkeja, 2 välipalapatukkaa, 2 vanhaa autoa, pienen pussin pähkinöitä sekä nestemmäisiä geelejä. Kuumuuden takia ei koko 37 kilometrin aikana tullut mieleenkään ottaa muuta kuin geeliä, vauhtikarkkejakin meni vain yksi. Geelien kanssa olinkin kellontarkka- puolen tunnin välein otin yhden geelin, jotta energiatasot eivät pääsisi missään vaiheessa romahtamaan. Geelit laitoin Salomonin pieneen lötköpulloon. Todella kätevää, ja näin vältyin geelien tahmaamilta käsiltä. Ainoa miinus on ehkä se ettei varmuudella tiedä, minkä verran geeliä pullosta ottaa. Aika hyvin taisivat arviot pitää paikkaansa, sillä notkahduksia ei tullut missään vaiheessa.

 

 

 

 

HYVÄ OTTAA HUOMIOON POLKUJUOKSUTAPAHTUMISSA

 

Polkujuoksutapahtumiin, etenkin näin pitkiin, on hyvä lähteä hyvin valmistautuneena. Poluilla juokseminen on huomattavasti asvaltilla juoksemista haastavampaa ja teknisempää. Maasto on vaihtelevaa ja vaikka alusta olisikin jalkaystävällisempää, on nousua usein paljon. 37 kilometrilläkin nousua kertyi +1137m, mikä vastaa noin 20 nousukertaa Malminkartanolla. Ensikertalaista suosittelen aloittamaan lyhyemmistä matkoista ja pikku hiljaa kokemuksen kertyessä kasvattaa matkaa.

 

Jokainen lähtee poluille omalla vastuullaan, vaikka polkuetikettiin kuuluukin toisten auttaminen. On varauduttava kaikenlaisiin olosuhteisiin ja siihen, että haaverin sattuessa voi apua joutua odottelemaan tunteja, ja joistakin paikoista on päästävä itse kävelemään pois. Tapahtumajärjestäjän ohjeet kannattaa lukea huolella ja juoksureppuun pakata vähintäänkin kaikki pakolliset varusteet. Pakollisiin varusteisiin Ylläksellä kuului kaikilla matkoilla mm. ladattu kännykkä, merkinantopilli, oma muki (kansallispuisto halutaan pitää siistinä!), avaruuspeitto, elastista tukisidettä, lisäenergiaa vähintään 250kcal. edestä ja vettä/nestettä vähintään 1 1/2 l. Reppu tuli yllättävän täyteen eli sen on hyvä olla sellainen, joka istuu selkään kunnolla. Oma reppuni, Salomonin Active Skin 8, oli juuri sopivan kokoinen 37K:n matkalle. Pidemmälle matkalle olisin valinnut Adv Skin 8, jossa on myös sivutaskut.

 

Tälläisinä hellepäivinä, mikä meille sattui, on ensisijaisen tärkeää kuunnella omaa kehoa, mennä tarvittaessa hitaampaa ja etenkin varautua riittävään nesteen saantiin. Reppuun kannattaa pakata extra lötköpullo, ihan vain varmuuden vuoksi. Sen voi tarvittaessa huoltopisteellä täyttää, ja tyhjänä se ei paina juuri mitään. Ja, vaikka kuinka olisi valmistautunut, on jokainen päivä ja kokemus erilainen. Isot onnittelut kaikille, jotka olitte tapahtumassa mukana.

 

Kiitos erinomaisista järjestelyistä NUTS, tsempeistä ja kannustuksesta kaikille, jotka lähetitte ja toivotitte niitä niin livenä kuin matkan aikana, niillä on uskomaton voima. Kiitos myös Lotalle matkaseurasta, olipahan vain mukava reissu. Palautuminen on sujunut oikein hyvin, ja tapahtumasta sain taas sellaisen kimmokkeen, että suunnitelmissa on jo seuraava. Nyt kuitenkin loma jatkuu ja nautin siitä. Oikein ihanaa kesää myös sinulle <3

 

 

Seuraa minua myös Instagramissa @heidionthego 

Ja Facebookissa On The Go 

 

 

 

Heidi xoxo

 

 

HYVINVOINTIVIIKONLOPPU HELSINGIN SYDÄMESSÄ

 

 

 

Viime viikonloppuna vietettiin hyvinvointiviikonloppua Kämp- hotellissa, aivan Helsingin keskustan sydämessä. Olen niin iloinen, että pääsin toteuttamaan tämän kauan odotetun kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin keskittyvän irtioton arkeen. Viikonlopun ohjelma sisälsi monipuolista treeniä; tehokasta porrastreeniä Tuomiokirkolla sekä kehonpaino- & kuminauhatreeniä Tähtitorninmäellä, vehreiden puiden suojassa. Vastapainoksi lempeää ja kehoa herättelevää aamujoogaa. Rentoutumista Spa:ssa, hyvää ruokaa ja yhdessäoloa. Ei tiukkoja aikatauluja, siivousta tai ruuanlaittoa. Irtiotto arjesta ja omaa aikaa.

 

”Olipa meillä fantastinen miniloma Helsingin sydämessä! Kaikkea ihanaa sopivassa suhteessa: kovaa treeniä, hemmottelua, hyvää ruokaa ja mukavia uusia tuttavuuksia. Tekipä hyvää keholle ja sielulle!” – Heidi 

 

 

LAUANTAI- TEHOKASTA TREENIÄ, SPA & PITKÄ ILLALLINEN

 

Tähtitorninmäelle oli mukava levittää jumppamatot isojen puiden alle varjoon. Varjossa on näin helteillä huomattavasti mukavampi treenata. Kehonpainolla ja kuminauhalla saa tehtyä todella monipuolisen ja kokonaisvaltaisen treenin- pakarat, takareidet ja keskivartalon lihakset tykkäävät. Tehokkaan pari tuntisen jälkeen oli mukava siirtyä Kämp- hotellin Spa:han rentoutumaan. Goodie bagin Whamisan ihonhoitotuotteet (kuva alla) hemmottelivat ihoa.

 

Illalla söimme dinnerin Kämp Brasseriessa. Oli ihana pitkästä aikaa pukeutua muihinkin kuin trikoisiin, istahtaa pöytään, nauttia hyvästä ruuasta ja seurasta, kaikessa rauhassa. Rajoitusten avautumisen jälkeen saimme nautiskella illallista neljän tunnin ajan- aina klo 22 asti. Epätodellisen ihana fiilis.

 

”Hyvinvointiviikoloppu toi ihanan tauon kiireiseen arkeen ja antoi mahdollisuuden keskittyä omaan kehoon ja mieleen. Sain hyviä vinkkejä kotitreeneihin sekä pääsin kokeilemaan aivan uusia tapoja treenata ulkona. Oma rohkeus ei olisi riittänyt kokeilemaan kuminauhatreeniä tai joogaa kaupungin sykkeessä. Heidin tapa ohjata oli kannustava, puitteet mahtavat ja seura innostavaa. Lähtisin uudelleen koska vaan! ” – Laura

 

Illallisen äärellä kävimme läpi mielenkiintoista keskustelua myös mm. treenaamisesta julkisilla paikoilla. ”Olipa tosi hyvä treeni. Tämän voisi tehdä, vaikka lasten harrastusten aikana. Mutta en todellakaan kehtaa. Kaikki pitää ihan hulluna, mitä toikin tuolla tekee!” Ymmärrän hyvin, että julkisella paikalla treenaaminen saattaa aluksi tuntua nololta. Mitä muutkin ajattelee, on ehkä se yleisin ajatus. Totuus on kuitenkin se, että suurin osa ajattelee, että onpa reipasta ja wau! Tekisipä hyvää itsellekin. Ei negatiiviselta kantilta, niin kuin helposti mielessämme kuvittelemme. Ja toisaalta, onko sillä väliä, mitä muut ajattelevat. Aika paljon jää elämässä asioita tekemättä, jos liikaa miettii, mitä muut ajattelevat. Viikonlopunkin aikana saimme ohikulkijoilta vain kannustavia ja inspiroivia kommentteja.

 

 

 

SUNNUNTAI- TREENIÄ TUOMIOKIRKON PORTAILLA

 

Sunnuntaiaamuna, klo 7.15, suuntasimme joogamatot kainalossa Tuomiokirkolle. Kaupunki oli vielä hiljainen. Vain muutama lenkkeilijä sattui portaille samaan aikaan. Aurinko paistoi jo kirkkaana, luvaten kuumaa päivä. Joogatessa onneksi mukava tuuli puhalteli. 45 minuutin jooga herätteli ja avasi kehoa uuteen päivään.

 

Joogasta siirryimme hotelliin aamiaiselle. Kämp- hotellin aamiainen on aivan ihana ja todella laadukas. Speltti- kaurapuuroa on mausta päätellen haudutettu tunteja. Olisin voinut syödä pelkkää puuroa marjoilla ja siemenillä, niin hyvää se oli. Hotellissa, kun kerran oltiin, tilasin listalta myös kasvismunakkaan. Karjalanpiirakat munavoilla olivat myös erinomaisia. Lasissa tuorepuristettua mehua sekä kupissa kahvia.

 

Päivän toinen treeni oli porrastreeni Tuomiokirkon portailla. Aurinko porotti täydeltä taivaalta. Kuumallakin ilmalla voi treenata, kunhan muistaa juoda riittävästi nestettä, kuuntelee omaa kehoaan ja ottaa tarvittaessa kevyemmin. Goodie bagissä oli myös mm. Salomonin lötköpullo sekä Puhdistamon elektrolyyttijauhetta. Elektrolyyttijauhe auttaa pitämään yllä tarpeellisten elektrolyyttien tasapainoa elimistössä. Ananaksen makuinen elektrolyyttijauhe sisältää keskeisimpien elektrolyyttien lisäksi guerande merisuolaa, C-vitamiinia sekä OptiMSM:ää, orgaanista rikkiä.

 

SYKSYLLÄ UUDELLEEN! 

 

”Hyvinvointiviikonloppu oli ihana aloitus lomalle. Liikuntaa, hyvää seuraa ja kauniit puitteet. Aikaa itselle. Pohkeet tulessa porrastreenin jälkeen edelleen.” -Kaisa

 

Seuraavaa Kämp- hyvinvointiviikonloppua vietetään 11.-12.9.2021. Ryhmä on pieni, mukaan mahtuu max. 10 henkeä. Luvassa tämänkaltainen ohjelma, joka tarkentuu osallistujille lähempänä. Hinta 250€ (sisältää majoituksen 2 hengen huoneessa, Kämp Span, aamiaisen, välipalat, 3 x ohjatut treenit sekä laadukkaan goodie bagin). Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset heiditainio@aol.com.

 

Tästä onkin mukava aloittaa oma 5 viikon kesäloma! Toivotan sinulle oikein hyvää kesää.

 

Seuraa minua Instagramissa @heidionthego 

 

 

Heidi xoxo

 

 

BODOM TRAIL 21 KM & JUOKSUFLOW

 

 

*osallistuminen tapahtumaan saatu

 

 

Viime lauantaina, kesäkuun helteisessä säässä, juostiin polkujuoksutapahtuma Bodom Trail. Olen vieläkin aivan fiiliksissä- niin omasta vuoden pisimmästä polkujuoksusta kuin tapahtumasta ylipäätään. Todella hienoa, että rajoituksia päästään vihdoin availemaan ja tapahtumia saadaan järjestettyä. Kyllä näitä onkin jo ikävöity. Yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuuden tunne on tapahtumien suola. Bodom Trail oli kaikinpuolin muutenkin hyvin järjestetty, turvavälit ja hygienia huomioiden. Kaikilla oli mm. maskit tapahtumapaikalla. Vasta ennen starttia jätettiin maskit lähdön vieressä olevaan roskakoriin. Lähdöt tapahtuivat 10 hengen ryhmissä, minuutin välein. Tämä sujui todella mutkattomasti, eikä lähtövälien ansiosta ollut poluilla juurikaan ruuhkaa. Muutenkin poluilla huomioidaan hyvin kanssajuoksijat ja edellä hitaammin juoksevat antavat takaa tulevalle tietä. Hei huikkaa, jos haluat ohitse tai anteeks, tuun täältä vasemmalta, kiitos. 

 

Tapahtuma alkoi jo perjantaina, mutta Salomonin WMN tiimin kanssa juoksimme lauantaina, päivän ensimmäisessä startissa klo 9.30. Toiveikkaana odotin alkuviikkoa pilvisempää päivää, jopa pientä sadetta. Perjantainen kevyt, liikkuvuusharjoitteita ja muutamia lyhyitä vetoja sisältävä lenkki tuntui paahtavassa helteessä todella nihkeältä, eikä jalka meinannut nousta ollenkaan. Keskityin riittävään nesteen nauttimiseen, söin hiilihydraattipitoisen illallisen, mutta suolan saantiin olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota…

 

Lauantaina, aamupuuron jälkeen lähdin jo hyvissä ajoin Pirttimäkeen. Treffasimme tiimiläisten kanssa Salomonin omalla teltalla. Fiilistelimme yhdessä tapahtumaa, vaihdoimme kuulumisia ja jaoimme juoksuvinkkejä. Matkaan juoksureppuun pakattiin Noshtilta saatuja vauhtikarkkeja. Noshtin vatsaystävälliset vauhtikarkit toimivat itselleni hyvin mm. pitkäkestoisissa treeneissä. Yhdessä paketissa on 3 x 25gr vauhtikarkkia, joista yksi vastaa yhtä geeliä. Nyt kesän uutuus salmiakki on todella hyvä- kivasti suolaisen ja makean yhdistelmä.

 

 

 

 

Matkaan lähdin toisesta ”karsinasta”. Jo heti alkumetreillä huomasin, että lähtöryhmässäni oli kovia juoksijoita. Sadan metrin jälkeen ei näkynyt kuin selkä kaukaisuudessa. Totesin, että oli parempi keskittyä vain omaan tekemiseen tai matkanteko olisi tyssännyt jo parin kilometrin kohdalla. Tapahtumissa onkin tärkeää keskittyä omaan tekemiseen. Jarrutella juoksuhaluja, vaikka imun mukaan olisi helppo lähteä mukaan. Pidemmillä matkoilla alun liian kova vauhti saattaa kostautua.

 

Juoksu tuntui alusta asti hyvältä, jalat olivat kevyet ja juoksu kulki mukavasti. Olipa huojentavaa edellisen päivän lenkin jälkeen. Kuumuus oli vain todella painostava. En ole kova hikoilemaan, mutta nyt t-paita tuntui liimautuvan ihoon, kuumotti ja keho oli kuin lämpöpatteri. Juoksurepun etutaskujen juomapulloista oli onneksi helppo juoda tasaisin väliajoin nestettä. Salomonin lötköpullot ovat todella kätevät. Ajattelin, että kahdella 500ml pullolla pärjään, ja pärjäsinkin. Vesipisteitä oli matkan varrella sopivasti. Ensimmäisellä vesipisteellä kaadoin kaksi mukillista vettä suoraan päälle, se toi todellisen helpotuksen. Kehon viilennettyä sain aivan uudenlaista virtaa, ja seuraavat kymmenen kilometriä sujuikin juoksuflowssa. Mietin jopa, että pitäisikö juosta kovempaa, kun kerran tuntuu näin hyvältä!

 

Maasto Nuuksion maastossa oli vaihteleva, ja etenkin ensimmäiset 12 kilometriä hyvin juostavaa. Lähes kaikki ylämäet kävelin, ajattelin sen säästävän jalkoja. 12 kilometrin kohdalla sai valita juokseeko suoraan maaliin, vai jatkaako pidemmälle 21 kilometrin reitille. Valitsin jälkimmäisen. Maalialueen vesipisteen suihku virkisti taas. Viimeiset 9 kilometriä olivatkin sitten maastolta teknisempi ja mäkisempää- siltä se ainakin tuntui. Voi tosin olla, että tässä vaiheessa väsymyskin jo hieman painoi. Yllätyin, millainen polte tuntui takareisissä ja pakaroissa, olin ajatellut, että ylämäet olisi ollut vahvuuteni. Alamäet taas rullasivat mukavasti, vaikka alamäkitekniikka on ollut minulle suurin kehityksen kohde.

 

Sitten, kuin salama kirkkaalta taivaalta, iski kramppi noin 16 kilometrin kohdalla oikean jalan pohkeeseen. Aivan kuin olisi puukolla viilletty. Vaihdoin kävelyksi, mutta päätin kuitenkin juosta sen verran kuin pystyin. Maaliin aioin vaikka kävellen. Onni onnettomuudessa oli kanssajuoksija, joka tarjosi suolaa! Suolakiteitä imeskellessä huomasin yllättävän nopeasti niiden positiivisen vaikutuksen. Kipu alkoi hellittää, ja hieman jalkaa varoen pystyin kuin pystyinkin juoksemaan maaliin asti. Ylämäet jatkoin kävellen, eikä alamäkiä enää rallateltu alas, loppukirin uskalsin kuitenkin maalisuoralla vielä vetää. Juoksun jälkeen analysoin, että kuumat päivät ulkona töitä tehden olivat verottaneet varastoja. Olisi pitänyt tarkemmin pitää huolta suolojen saannista ripottelemalla esimerkiksi veteen hieman suolaa. Pelkkä veden juominen ei riitä. Viisaampana kohti heinäkuista NUTS Ylläs Pallasta. Nyt testissäni onkin Puhdistamon elektrolyyttijauhe.

 

 

 

JUOKSUFLOW

 

Juoksuflowssa, reilun parin tunnin aikana, ehdin vaipumaan omiin ajatuksiin, vaihtamaan fiiliksiä kanssajuoksijoiden kanssa, ihastelemaan tupasvilloja ja suopursuja, kauniita lampia ja metsäpolkuja. Kuvia en sentään pysähtynyt ottamaan, nautin ja tallensin maisemat omaan mieleen. Kerran kompastuin ja meinasin komeassa kaaressa lentää juurakkoon. Ehdin siinä sadasosan sekunnissa miettimään jopa, mitenköhän käy alastulon kanssa. Onneksi en kaatunut, vaikka hetkeä myöhemmin pulahdin reisiä myöden mutalammikkoon. Harvoin polkujuostessa säilyy kuivin tai puhtain jaloin. Se vähän niin kuin kuuluu asiaa, ihan niin kuin maisemat.

 

Poluilla juostessa, näin fiilisliikkujalla, ei loppuajalla ole merkitystä. Parasta on itse matkanteko maisemineen, rentous ilman suorittamisen tarvetta sekä matkanteon aikana koetut fiilikset, myös ne ei niin ruusuiset. Nykyään osaan huvittuneesti jopa nauraa omille ajatuksille ja mielen oikuille, joita rasituksen myötä kokee. Fiilikset vaihtelevat juoksun aikana usein nollasta sataan. Yhdessä hetkessä saattaa oikein herkistyä, kuinka huikea fiilis on, ja toisessa taas meinaa luovuttaa koko leikin ja kiroaa koko homman!

 

 

 

 

 

VINKIT POLKUJUOKSUTAPAHTUMIIN

 

Testaa varusteet hyvissä ajoin. Varmista, että juoksutossut ovat kunnolla kiinni. Juuri, kun mielessäni mietin, ettei reitti sittenkään ole niin mutainen ja märkä kuin olin ajatellut, mätkähdin suoraan reisiä myöden upottavaan mutaan. Tunsin, kuinka muta oikein imaisi mukaansa, ja sinne olisi tossu jäänyt, jos nauhat olisivat olleet yhtään löysällä. Juoksin Salomonin S/LAB Ultra 2:lla, joka on yksi suosikkitossuni. Tällä juoksin Italian vuorireissulla, ja tällä lähden myös Ylläs Pallakselle. Tossu istuu jalkaani kuin sukka, ja se on mukavan kevyt ja rullaava. Kiinnitys on helppo ja narut saa piiloon tossun edessä olevaan taskuun. Niin ne eivät jää esimerkiksi juurakoihin kiinni.

 

Suosittelen ottamaan ainakin pidemmille matkoille joko juoksuliivin tai juoksurepun. Juoksuliivi olisi tälle matkalle riittänyt, mutta olen onnistunut hävittämään omani. Tämä Salomonin 8 litrainen Active Skin on kuitenkin kevyt ja toimii moneen eri tarkoitukseen. Olipa kyseessä sitten liivi tai reppu, niin molempiin saa kätevästi lötköpullot etutaskuihin. Repun edessä on myös toinen tasku, johon saa sujautettua vaikka kännykän tai pienet eväät. Vetoketjulliseen taskuun taas voi laittaa esimerkiksi avaimet. Vaikka tapahtumissa onkin juomapisteitä, on mukana hyvä olla myös omaa juomaa ja jotain evästä. Koskaan ei tiedä, mitä eteen tulee.

 

Nauti, nauti, nauti. Tapahtumia ei kannata ottaa liian tosissaan. Tärkeintä on liikunnan ilo ja näin metsässä myös ulkona oleminen ja maisemat, luontoyhteys. Tapahtumissa jokainen matkaan lähtijä on jo voittaja.

 

 

Kiitos vielä Salomon ja meidän huikea tiimi. Olipahan huikea päivä <3

Innolla odotan jo NUTS Ylläs Pallaksen 37kilometriä, onneksi on vielä hetki aikaa treenata ja valmistautua.

 

 

Seuraa minua myös Instagramissa @heidionthego ja Facebookissa On The Go

Kuvat: Jesse Väänänen, Miska Koivumäki, Poppis Suomela, Rami Valonen

 

 

Heidi xoxo

 

 

KESÄFIILIKSISSÄ- KUUMA POP UP, AURINKOSUOJISTA, KIRJOISTA & JUOKSUSTA

 

 

 

Kesäkuu ja kesäfiilis. On jotenkin vaikea sisäistää, että NYT tosiaan on jo kesäkuu ja kesä! Tuntuu, että aika joulusta tähän hetkeen on mennyt yhdessä hujauksessa. Toisaalta taas tuntuu, että vuoden alkupuolisko on mennyt todella hitaasti.

 

Alkuviikosta havahduin, että kesälomani alkaa jo muutaman viikon päästä. Sitä ennen on kuitenkin vielä monta ohjausta ja projektia edessä- järjestämäni hyvinvointiviikonloppukin päästään toteuttamaan. Siitä olen todella innoissani. Tiedossa on kokonaisvaltaista kehon ja mielen hyvinvointia; monipuolista liikuntaa, rentoutumista spa:ssa, hyvää ruokaa ja seuraa, sekä majoittuminen ihanassa hotellissa, aivan Helsingin sydämessä. Vielä ei siis ole loman aika, vaikka ajatukset pikku hiljaa siihen suuntaan karkailevatkin.

 

 

KESÄKUUN ENSIMMÄISELLÄ VIIKOLLA… 

 

Olen ohjannut ulkona niin aamujooga kuin porrastreenejä ja lihaskuntotreenejä. Aikaiset valoisat aamut ovat aivan ihania. Kaikkialla on vielä niin hiljaista ja rauhallista. Haukilahden rannassa keskiviikkona tuntui kuin olisimme herätelleet kehoa maalauksessa. Löylyllä taas pääsi oikein ”Venice Beach”- treenitunnelmaan musiikin soidessa. Iltaisin taas olemme saaneet nauttia kauniista auringonlaskuista. Oma fiiliksensä niissäkin. Kesällä kannattaa ehdotttomasti suosia ulkotreenejä.

 

Olen paljon ulkona- lähes koko päivän, ja ihon suojaaminen on todella tärkeää. Kevään aikana olen *saanut testiin useita SPF- kertoimella varustettuja kasvorasvoja sekä ihan aurinkovoiteita. Alga Mariksen tuotteet ovat olleet käytössäni jo vuosia. Sarjan vartalolle ja kasvoille sopiva suihkutettava Spray Solaire 30 on yksi suosikeistani. Se levittyy helposti, on koostumukseltaan kevyt ja imeytyy nopeasti. Toimii erinomaisesti myös urheillessa ja hikoillessa. Tuoksu vie mukanaan Ibizalle.

 

Myös Biothermin kosteuttava Waterlover Hydrating Sun Milk levittyy helposti, ei tahmaa ja tuntuu kevyeltä. Tuoksu on kivan sitruksinen ja se on pakattu vastuullisempaan pakkaukseen. Uusi tuttavuus taas on Bybin kosteuttava Day Defense 30SPF Moisturiser kasvovoide, joka suojaa, mutta myös tuoksuu aivan ihanalta. Tämä on käytössäni päivittäin.

 

 

 

 

BRUNSSILLA- KAHVILA KUUMA POP UP

 

Perjantaina juhlistimme tyttären kanssa kouluvuoden päättymistä brunssilla. Kahvila Kuuma avasi kesäkuussa Pop Up- kahvilana Annalan huvilassa Arabiassa. Upeat kukkaistutukset ja idyllinen kartano terasseineen kiinnittivät heti huomioni. Niin kaunista, yksityiskohtineen. Listalta tilasin luomu munakokkelia, avocado toastin ja pienen speltti pannukakun. Hieman jäin kaipaamaan chiavanukasta, mutta tyttären kaurapohjainen vegaanijugurtti oli kuulemma myös maukas.

 

Kahvila on suosittu ja sinne kannattaa suunnata aikaisin, heti kahvilan auettua jos haluaa terassipöydän (avoinna ma-pe klo 9-15). Samalla reissulla kannattaa käydä kävelyllä myös Vantaanjoen varrella, joka virtaa aivan kahvilan kulmilla. Alueen karttaa katsoessa huomasin, että Lammassaaren pitkospuutkin ovat aivan lähellä. Juoksija bongasi heti kivat lenkkimaastot. Kiva käydä juoksemassa erilaisissa maastoissa ja paikoissa.

 

 

KIRJOJEN LUMOSSA

 

Olen ollut aivan äänikirjan hurmiossa. Suon villi laulu on luontokuvauksellaan ja mielenkiintoisella tarinallaan vienyt aivan menneessään. Olen malttamattoman oikein odottanut kuunteluhetkiä. Olen uppoutunut Kyan maailmaan pohjoiscarolinan suomaisemiin, marskimaalle ja laguuneille niin autoa ajaessa, siivotessa, terassilla, iltapäiväkahvilla… missä vain. Kuuntelin kirjan muutamassa päivässä, enkä sen jälkeen ole heti aloittanut uutta kuuntelukirjaa, vaikka ystäväni suosittelema Kristin Hannahin The Great Alone aloittamista odottelenkin jo innolla. Näin syvälle uppoavan kirjan jälkeen on hyvä pitää pieni äänikirjatauko. Äänikirjajonossa odottaa myös Tara Westoverin Opintiellä.

 

Sen sijaan kirja sylissä istuin eilen takapihalla, kotitekoista raparperipiirakkaa nauttien. Seitsemän Sisaren viides osa Kuun Sisar on lukuvuorossa nyt. Silloin, kun olen paikallani tykkään lukea ihan ”aitoa kirjaa” ja keskittyä vain lukemiseen ja siihen hetkeen. Lomalla minut löytääkin todennäköisesti kirja sylissä tai metsästä juoksemasta.

 

 

 

 

JUOKSUN HURMAA

 

Aiemmin tällä viikolla ilmoittauduin 12.6 juostavaan Bodom Trail polkujuoksutapahtumaan. Miten iloinen voikaan olla, että vihdosta viimein tälläinenkin on taas mahdollista. Bodom Trailillä on mahdollisuus juosta joko 12 tai 21 kilometriä, itse ajattelin juosta pidemmän matkan. Matkan pituuden voi tosin valita juoksun aikana. 9 kilometrin kohdalla voi oman päivän fiiliksen mukaan juosta joko lyhyemmän tai jatkaa pidemmälle lenkille.

 

Tällä viikolla inspiroiduin myös muista tapahtumista, ja ajatuksissa olisi lomalla lähteä NUTS Ylläs Pallakselle. Matka alkaa olla viittä vailla valmiina, mutta siitä lisää myöhemmin. Oikein mukavaa ja aurinkoista viikonloppua ja kesää. Nautitaan. Tämäkin päivä kannatti elää- niin kuin eräs Kuuman naapuripöydästä minulle jutusteli.

 

 

Seuraa minua myös @heidionthego 

Ja Facebookissa On The Go 

*aurinkovoiteet ja osallistuminen Bodom Trailille saatu

 

Heidi xoxo

 

 

 

FRIDAY AFTER WORK TRAIL RUN

 

 

 

 

Talven after work hiihtolenkit ovat vaihtuneet after work – vai olisiko se paremminkin after week- polkujuoksutreeneihin. Pidempi polkujuoksulenkki metsässä auttaa hyvin irtautumaan arjesta ja laskeutumaan viikonloppumoodiin- sen huomaa jo heti ensi askelilla.  Totaalinen aivojen nollaus ja mielen tyhjennys. Poluilla juostessa ajatukset ovat seuraavassa askeleessa, kivissä ja juurakoissa, maisemissa ja ympäröivässä luonnossa. Kännykkä kannattaa laittaa vähintäänkin äänettömälle.

 

Perjantaina pakkasin töihin polkujuoksukamat mukaan niin, että viimeisen ohjauksen jälkeen pääsin suoraan metsään juoksemaan. Nyt tarkenee hyvin juosta shortseissa ja t-paidassa, mutta jalkaan vedän pitkät juoksusukat. Pitkät sukat suojaavat nilkkoja risukoissa ja random poluilla juostessa. Juoksureppuun pakkaan varulta ohuen juoksutakin, vauhtikarkkeja, välipalapatukan, nenäliinoja sekä vedellä täytetyt lötköpullot. Salomonin lötköpullot ovat todella käteviä, sillä tyhjentyessään ne vievät hyvin vähän tilaa ja ovat todella kevyitä. Kyypakkaus pitää käydä ostamassa. Toivottavasti sitä ei tarvita, mutta yksin poluilla juostessa se tuo tietynlaista turvaa. Tykkään juosta seurassa, mutta omissa lenkeissäkin on oma fiiliksensä. Monta uutta ideaa sai alkunsa perjantaisellakin lenkillä. Ei ihme, että puhutaan juoksun terapeuttisista vaikutuksista.

 

KARHUNKIERROS- ENSI VUONNA MUKANA

 

Viimeisten viikkojen aikana olen innolla seurannut NUTS- Karhunkierrokselle valmistuneita, ja ajatukset perjantaisella lenkillänikin olivat viikonlopun tapahtuman juoksijoissa. Jännitin tapahtumassa juoksevien ystävien, ja ihan kaikkien puolesta. Todella inspiroivaa, ja aivan käsittämätöntä, kuinka jotkut juoksivat jopa 166km! Huikeaa, että tapahtuma saatiin ylipäätään järjestettyä. Onkin jo iso ikävä tapahtumien tuomaa fiilistä, yhteishenkeä, tsemppiä ja koko kokonaisuutta- ei vain suoritusta, vaan koko siinä ympärillä tapahtuvaa juttua. Valmistautumista.

 

Viime viikolla vedimme polkujuoksija Anna-Stiina Erkkilän ohjauksessa Salomon Woman- tiimimme kanssa pienimuotoinen oman polkujuoksu iloittelun. Aivan täydellinen lauantai aamu hyvällä porukalla Paloheinän poluilla. Juostessa oli mukava kuunnella Anna-Stiinan omasta treenaamisesta ja ottaa tietenkin kaikki polkuvinkit talteen. Anna- Stiina muuten voitti Karhunkierroksella naisten sarjan 55kilometriä- upeaa!

 

Nyt vain sormet, varpaat ja kaikki mahdolliset ristissä, että myös Bodom Trail- tapahtuma saataisiin kesäkuun 12. päivä järjestettyä. Hieman olen vilkuillut myös kesän ja syksyn muita polkutapahtumia, jospa sitä lähtisi testaamaan poluilla pidempiäkin matkoja. NUTS Ylläs Pallas juostaisiin sopivasti oman loman aikana…

 

 

 

 

 

MITEN SYÖDÄ ENNEN PITKÄÄ JUOKSULENKKIÄ?

 

 

Suoraan työpäivän päätteeksi pidemmälle lenkille suunnatessa, joutuu kiinnittämään hieman normaalia enemmän syömisiin. Lähinnä siihen, että on riittävästi energiaa juosta työpäivän päätteeksi parisenkymmentä kilometriä. Poluilla aikaa samaan matkaan kuin asvaltilla menee kauemmin, sillä juokseminen on raskaampaa mm. vaihtelevan maaston ja pehmeämmän alustan takia. Energiaa on siis hyvä olla riittävästi.

 

Perjantaina, ennen töihin lähtöä, söin kuuden maissa aamiaiseksi paistetun kananmunan siemenleivällä sekä vihersmoothien. Raikkaasta vihersmoothiesta on tullut meille joka aamuinen vakio. Varmistan, että jääkaapista löytyy aina tarvittavat raaka-aineet. Smoothie kahdelle: 1 banaani, 1/2 pussia pakastemangoa, 1/2 pussia baby pinaattia, 1/2 avocado, reilu 10 cm kurkkua, limeä, pieni pala inkivääriä, ruokalusikallinen Foodin vanlja heraa sekä mantelimaitoa. Laitan nestettä vain vähän, sillä tykkään, että smoothien koostumus on paksu. Valmiin smoothien päälle ripottelen hieman rapeaa mysliä tuomaan purupintaa. Tästä smoothista tykkää meillä koko perhe.

 

Ennen juoksulenkkiä en pysty syömään isoa ateriaa, vaan jotain helposti sulavaa, mieluiten pieniä annoksia. Siksi esimerkiksi smoothien ohella myös puuro on hyvä vaihtoehto. Hiilihydraattipitoinen puuro antaa tarvittavaa energiaa, jäämättä kuitenkaan vatsaan painamaan. Puuron söin perjantainakin kymmenen aikaan ohjauksien välissä. Päälle laitoin banaania, vadelmia ja maapähkinävoita. Itselle toimivia ruokia on hyvä testata muutenkin etukäteen. Silloin tietää, mikä toimii itselle parhaiten ja ainakin, mitä kannattaa välttää. Mikään ei ole inhottavampaa kuin vatsavaivat juostessa.

 

Pitkäkestoisilla lenkeillä, tapahtumia silmällä pitäen, on hyvä harjoitella myös juoksun aikaista syömistä. Energiaa olisi hyvä saada tasaisesti, ja mielellään jo siinä vaiheessa, kun ei vielä tunnu siltä. Lihakset tarvitsevat energiaa jaksaakseenpitkäkestoisen ja kovan rasituksen. Tämän merkityksen oivalsin Aostanlaakson vuorille treenatessa. Noshtin vauhtikarkit, banaani ja energiapitoiset patukat (esim Cliffin maapähkinä on yksi suosikkini) ovat hyviä vaihtoehtoja.

 

 

Miten sinä irrottaudut parhaiten arjesta?

 

 

Seuraa minua myös Instagramissa @heidionthego 

Ja Facebookissa On The Go 

 

Heidi xoxo