Blogi

HeidiOnTheGo

HeidiOnTheGo

NUTS YLLÄS PALLAS 37K

 

 

 

 

Terveisiä kesälomalta, joka sujuu luonnossa liikkuen sekä perheen kesken rentoutuen. Palasin alkuviikosta Äkäslompololta, jossa juostiin viime viikonlopulla suosittu NUTS Ylläs Pallas polkujuoksutapahtuma. Matkoja oli aina 37 kilometristä 160 kilometriin. Itse lähdin lyhyimmälle matkalle, joka sekin on pitkä!

 

Saavuimme Äkäslompololle torstaina. Oli mukava saapua paikan päälle muutamaa päivää aikaisemmin, varsinkin, kun teimme matkaa autolla. Noinkin pitkän matkan ajaminen sujui kuitenkin yllättävän hyvin. Perjantaina kävin pienellä juoksu/kävelylenkillä tutustumassa maastoon ja availemassa hieman jalkoja. Kiersin Kesänkijärven ympäri ja nousin hieman Pirunkurua ylöspäin- halusin edes hieman nähdä, mitä seuraavana päivänä olisi odotettavissa. Ihailin kaunista maastoa ja upeita maisemia. Yllättävää kyllä, ötökätkään eivät vaivanneet minua koko reissun aikana.

 

160 ja 66 kilometrin taivaltajat lähtivät matkaan jo perjantaina klo 12, ja 100km kisaajat perjantain ja lauantain välisenä yönä. Oma lähtöni oli vasta lauantaina päivällä klo 12. Illalla nukkumaanmenosta ei meinannut tulla mitään, sillä jännityksellä seurasin tapahtumajärjestäjien sivuston kautta ystävien ja sometuttujen matkan etenemistä. Ei väsyttänyt ja olisin halunnut lähteä matkaan jo itsekin.

 

JÄNNITYSTÄ ILMASSA 

 

Lauantaina heräsin jo kuuden maissa. Olin jo aivan valmiina starttiin. Luottavaisin fiiliksin odotin lähtölaukausta, vaikka välillä pieni jännitys yrittikin iskeä. Jaksanko, olenko valmistautunut riittävästi huuteli mieli, mutta silloin muistutin itseäni omasta tavoitteestani. En lähtenyt matkaan kisaamaan, vaan nauttimaan Lapin maisemista, juoksemaan omaa juoksuani omassa tahdissani ja saamaan uusia kokemuksia sekä elämyksiä. Olihan tämä itselleni ensimmäinen näin pitkä matka poluilla.

 

Herättyäni kävin pienellä aamukävelyllä, venyttelin ja söin kaksi kauraleipää kurkulla ja avocadolla. Myöhemmin, pari tuntia ennen starttia, söin vielä puuron banaanilla. Juoksuvaatteet ja juoksureppuun pakattavat varusteet olin pakannut jo kotona valmiiksi. Mökillä ei tarvinnut tehdä kuin pientä hienosäätöä- esimerkiksi kuoritakin jätin helteen takia repusta kokonaan pois. Sauvojen kanssa pähkäilin aina lähtöön asti ja lopulta jätin nekin pois. Juoksurepussani ei ole sauvoille paikkaa ja lantiolla juoksuvyössä ajattelin niiden alkavan jossain vaiheessa painamaan. Sauvojen pois jättäminen osoittautui erinomaiseksi valinnaksi.

 

ALKUMATKA- HIEMAN JOPA TYLSÄÄ LATUPOHJAA

 

Lopulta koitti lähdön hetki. Matkaan lähti yli 600 juoksijaa. Alkumatka, ensimmäiset 14 kilometriä, olivat helppoa latupohjaa. Vähän ehkä jopa tylsää, sillä olin jotenkin odottanut enemmän polkumaisempaa maastoa. Toisaalta matkan edetessä olin ihan tyytyväinen loivaan alamäkipainoitteiseen maastoon, sillä tiesin, että edessä olisi myös paljon nousua ja teknisempää maastoa. Näin helpohkossa maastossa on tosin haastavampaa lähteä rauhassa liikkeelle, siksi seurailin kellosta kilometrivauhteja ettei vauhdi kiihdy alussa liian reippaaksi. 37 kilometriä vaativassa maastossa ja kuumuudessa on pitkä matka. Omiin tuntemuksiin luottaminen näin alkuvaiheessa voi olla harhaanjohtavaa, sillä useimmitenhan se alussa on hyvä!

 

Juoksu rullasi ja sykkeet pysyivät maltillisina. Ylämäet kävelin reippaasti, muuten juoksin. Vaihtelin muutamia sanoja kanssajuoksijoiden kanssa, mutta muuten vaivuin omaan kuplaani. Juoksin ilman kuulokkeita, sillä olen kokenut sen itselleni toimivimmaksi. Olen usein huomannut kyllästyväni soittolistoihin eikä kirjan kuuntelukaan oikein tapahtumissa innosta. Olin omissa ajatuksissani, iloitsin lomaa ja sitä, että sain viettää sen poluilla juosten. Useampaan otteeseen huomasin herkistyväni ja melkein päästin jo matkalla onnenkyyneleitä. Ehkä se oli se runners high, endorfiinit.

 

 

 

YLLÄKSEN VALLOITUS- 5KM NOUSU

 

Noin 14 kilometrin kohdalta alkoi viiden kilometrin nousu kohti Ylläksen huippua. Ylläsjärven huoltopisteessä pidin vesipullojen täytön kestävän tauon. Molemmat repun etutaskuissa olleet 1/2 litran lötköpullot olivat tyhjinä. Pidin tarkasti kiinni riittävästä nesteytyksestä. Huoltopisteellä olisi tarjolla ollut suolakurkkua, banaania, suklaata ja sipsejä, mutta niitä ei tehnyt mieli, omat geelit riittivät. Huollosta jatkoin matkaa kävellen aina huipulle asti. Alkunousu oli helppoa polkua, mutta puolesta välistä nousu jatkui kivikkoisena. Kiittelin, etten ollut sittenkään ottanut sauvoja mukaan. Olen tottunut sauvatreeneihin ja juoksukin niiden kanssa on tuttua, mutta tässä kohtaa ei sauvoista juurikaan olisi ollut apua, ehkä päinvastoin.

 

Ylläksen nousu sujui hyvin. Ajattelin jopa nousun edetessä, että olisiko pitänyt kiristää vauhtia. Vaihtelin ajatuksia muiden osallistujien kanssa ja päätin, että näin on hyvä. Parempi mennä hieman hitaammin ja säästellä jalkoja, oltiinhan vasta puolimatkassa. Nappailin muutamia kuvia ja ihailin taaksepäin avautuvaa maisemaa. Wow, huokailin niin ääneen kuin itsekseni.

 

Huipulla otin repusta muutaman minigrippussiin pakatun suolakiteen ja join päälle vettä. Ilma oli niin kuuma, että uskoin pienen suolamäärän ennaltaehkäisevän mahdollisia kramppeja. Bodomilla koettu pohjekramppi oli todella ikävä, joka sekin todennäköisesti johtui suolan puutteesta. Suolakidettä imeskellessä ihailin nyt vasemmalle puolelle avautuvaa upeaa vehreää järvimaisemaa ja oikealle avautuvaa tunturierämaata. Karun kaunista. Näissä maisemissa oli hyvä jatkaa laskuun rennosti rullaten. Lasku oli tosin melkoisen jyrkkä, mutta koska jaloissa ei tuntunut väsymyksen merkkejä, annoin vauhdin viedä mukanaan. Pitkä lasku jatkui aina seuraavalle, Kellokkaan huoltopisteelle asti.

 

Lue myös: Bodom Trail 21km & Juoksuflow 

 

 

 

 

PIRUNKURUN PIRULLINEN NOUSU

 

Kellokkaan huoltopisteeltä matka jatkui polkuja pitkin Kesänkijärvelle. Pitkospuita, polkua ja hiekkatietä- vihdoin saimme hetken juosta jopa varjossa. En ollut koko matkan aikana kiinnittänyt huomiota juostuun aikaan, lähinnä seurailin vain sykkeitä ja alussa kilometrivauhteja. Tässä kohtaa kuitenkin huomasin, että saattaisin ylittää maaliviivan alle viidessä tunnissa. En osannut arvioida kauanko nousuun menisi aikaa, mutta jos neljän tunnin kohdalla olisin huipulla ehtisin tunnissa juosta viimeiset 7 kilometriä. Aika ei edelleenkään ollut tavoite, mutta oli jännä huomata, kuinka pieni kilpailuhenkisyys nosti päätään.

 

Pirunkurun nousu alkoi hyvin, mutta kuumuus oli todella pirullinen. Kivilohkareiden keskellä kävellessä vauhti hidastui ja tuntui, että join nestettä koko nousun ajan. Otin oman aikani ja kuvailin maisemia. Tiesin, että matka huipun päältä maaliin olisi helpohkoa laskua. Loppumatka menisi nopeasti, jos ei kummempia vaivoja ilmestyisi. Huipulle päästyä vaihdoinkin kävelyn juoksuun, vaikka maasto olikin vielä huipulla melkoista kivikkoa. Juoksu sujui maaliin asti mukavasti ja loppusuoralla irtosi vielä loppukiri. Maalissa kello pysähtyi alle viiteen tuntiin- 4h 38min 45sec ja sillä irtosi naisten sarjan 33. sija. Sijoituksilla tai ajalla ei edelleenkään ollut merkitystä, iloitsin hyvästä ja vahvasta juoksusta. Iloitsin siitä, että sain taittettua koko 37 kilometriä ilman mitään vaivoja ja matkasta nauttien- siitäkin huolimatta, että oli todella kuuma.

 

 

 

ENERGIATASAPAINO KOHDILLAAN

 

Kuumuus oli alusta asti painostava. Alkumatkalle osui muutama puro joissa kävinkin vilvoittelemassa käsiä ja päätä. Matkan edetessä iloitsin, että olin ottanut juoksureppuun mukaan 4 lötköpulloa. Matkan varrella oli kaksi huoltopistettä, Ylläsjärvellä ja Kellokkaalla, joissa molemmissa otin aikaa ja täytin kaikki matkan aikana tyhjentyneet juomapullot. Kahdessa oli elektrolyyttijauhetta, kahdessa vettä. Vesi ei loppunut missään vaiheessa ja esimerkiksi Pirunkurun nousun jälkeen helpotti, kun sain kaataa yhden pullollisen vettä päälle. Pirunkurussa kuumuus tuntui kaikista eniten. Ilma oli kuin seisahtanut paikoilleen ja kivilouhikko hohkasi kuumaa. Tuntui, että lämpötila oli kohonnut ainakin neljäänkymmeneen asteeseen. Sormet olivat kuin nakkimakkarat eikä käsien ylöspäin heiluttelukaan auttanut. Tämän takia on hyvä ottaa sormukset pois sormista. Laskin, että matkan aikana kului vettä/ nestettä ainakin 4 litraa.

 

Juoksureppuun pakasin evääksi Noshtin vauhtikarkkeja, 2 välipalapatukkaa, 2 vanhaa autoa, pienen pussin pähkinöitä sekä nestemmäisiä geelejä. Kuumuuden takia ei koko 37 kilometrin aikana tullut mieleenkään ottaa muuta kuin geeliä, vauhtikarkkejakin meni vain yksi. Geelien kanssa olinkin kellontarkka- puolen tunnin välein otin yhden geelin, jotta energiatasot eivät pääsisi missään vaiheessa romahtamaan. Geelit laitoin Salomonin pieneen lötköpulloon. Todella kätevää, ja näin vältyin geelien tahmaamilta käsiltä. Ainoa miinus on ehkä se ettei varmuudella tiedä, minkä verran geeliä pullosta ottaa. Aika hyvin taisivat arviot pitää paikkaansa, sillä notkahduksia ei tullut missään vaiheessa.

 

 

 

 

HYVÄ OTTAA HUOMIOON POLKUJUOKSUTAPAHTUMISSA

 

Polkujuoksutapahtumiin, etenkin näin pitkiin, on hyvä lähteä hyvin valmistautuneena. Poluilla juokseminen on huomattavasti asvaltilla juoksemista haastavampaa ja teknisempää. Maasto on vaihtelevaa ja vaikka alusta olisikin jalkaystävällisempää, on nousua usein paljon. 37 kilometrilläkin nousua kertyi +1137m, mikä vastaa noin 20 nousukertaa Malminkartanolla. Ensikertalaista suosittelen aloittamaan lyhyemmistä matkoista ja pikku hiljaa kokemuksen kertyessä kasvattaa matkaa.

 

Jokainen lähtee poluille omalla vastuullaan, vaikka polkuetikettiin kuuluukin toisten auttaminen. On varauduttava kaikenlaisiin olosuhteisiin ja siihen, että haaverin sattuessa voi apua joutua odottelemaan tunteja, ja joistakin paikoista on päästävä itse kävelemään pois. Tapahtumajärjestäjän ohjeet kannattaa lukea huolella ja juoksureppuun pakata vähintäänkin kaikki pakolliset varusteet. Pakollisiin varusteisiin Ylläksellä kuului kaikilla matkoilla mm. ladattu kännykkä, merkinantopilli, oma muki (kansallispuisto halutaan pitää siistinä!), avaruuspeitto, elastista tukisidettä, lisäenergiaa vähintään 250kcal. edestä ja vettä/nestettä vähintään 1 1/2 l. Reppu tuli yllättävän täyteen eli sen on hyvä olla sellainen, joka istuu selkään kunnolla. Oma reppuni, Salomonin Active Skin 8, oli juuri sopivan kokoinen 37K:n matkalle. Pidemmälle matkalle olisin valinnut Adv Skin 8, jossa on myös sivutaskut.

 

Tälläisinä hellepäivinä, mikä meille sattui, on ensisijaisen tärkeää kuunnella omaa kehoa, mennä tarvittaessa hitaampaa ja etenkin varautua riittävään nesteen saantiin. Reppuun kannattaa pakata extra lötköpullo, ihan vain varmuuden vuoksi. Sen voi tarvittaessa huoltopisteellä täyttää, ja tyhjänä se ei paina juuri mitään. Ja, vaikka kuinka olisi valmistautunut, on jokainen päivä ja kokemus erilainen. Isot onnittelut kaikille, jotka olitte tapahtumassa mukana.

 

Kiitos erinomaisista järjestelyistä NUTS, tsempeistä ja kannustuksesta kaikille, jotka lähetitte ja toivotitte niitä niin livenä kuin matkan aikana, niillä on uskomaton voima. Kiitos myös Lotalle matkaseurasta, olipahan vain mukava reissu. Palautuminen on sujunut oikein hyvin, ja tapahtumasta sain taas sellaisen kimmokkeen, että suunnitelmissa on jo seuraava. Nyt kuitenkin loma jatkuu ja nautin siitä. Oikein ihanaa kesää myös sinulle <3

 

 

Seuraa minua myös Instagramissa @heidionthego 

Ja Facebookissa On The Go 

 

 

 

Heidi xoxo

 

 

HYVINVOINTIVIIKONLOPPU HELSINGIN SYDÄMESSÄ

 

 

 

Viime viikonloppuna vietettiin hyvinvointiviikonloppua Kämp- hotellissa, aivan Helsingin keskustan sydämessä. Olen niin iloinen, että pääsin toteuttamaan tämän kauan odotetun kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin keskittyvän irtioton arkeen. Viikonlopun ohjelma sisälsi monipuolista treeniä; tehokasta porrastreeniä Tuomiokirkolla sekä kehonpaino- & kuminauhatreeniä Tähtitorninmäellä, vehreiden puiden suojassa. Vastapainoksi lempeää ja kehoa herättelevää aamujoogaa. Rentoutumista Spa:ssa, hyvää ruokaa ja yhdessäoloa. Ei tiukkoja aikatauluja, siivousta tai ruuanlaittoa. Irtiotto arjesta ja omaa aikaa.

 

”Olipa meillä fantastinen miniloma Helsingin sydämessä! Kaikkea ihanaa sopivassa suhteessa: kovaa treeniä, hemmottelua, hyvää ruokaa ja mukavia uusia tuttavuuksia. Tekipä hyvää keholle ja sielulle!” – Heidi 

 

 

LAUANTAI- TEHOKASTA TREENIÄ, SPA & PITKÄ ILLALLINEN

 

Tähtitorninmäelle oli mukava levittää jumppamatot isojen puiden alle varjoon. Varjossa on näin helteillä huomattavasti mukavampi treenata. Kehonpainolla ja kuminauhalla saa tehtyä todella monipuolisen ja kokonaisvaltaisen treenin- pakarat, takareidet ja keskivartalon lihakset tykkäävät. Tehokkaan pari tuntisen jälkeen oli mukava siirtyä Kämp- hotellin Spa:han rentoutumaan. Goodie bagin Whamisan ihonhoitotuotteet (kuva alla) hemmottelivat ihoa.

 

Illalla söimme dinnerin Kämp Brasseriessa. Oli ihana pitkästä aikaa pukeutua muihinkin kuin trikoisiin, istahtaa pöytään, nauttia hyvästä ruuasta ja seurasta, kaikessa rauhassa. Rajoitusten avautumisen jälkeen saimme nautiskella illallista neljän tunnin ajan- aina klo 22 asti. Epätodellisen ihana fiilis.

 

”Hyvinvointiviikoloppu toi ihanan tauon kiireiseen arkeen ja antoi mahdollisuuden keskittyä omaan kehoon ja mieleen. Sain hyviä vinkkejä kotitreeneihin sekä pääsin kokeilemaan aivan uusia tapoja treenata ulkona. Oma rohkeus ei olisi riittänyt kokeilemaan kuminauhatreeniä tai joogaa kaupungin sykkeessä. Heidin tapa ohjata oli kannustava, puitteet mahtavat ja seura innostavaa. Lähtisin uudelleen koska vaan! ” – Laura

 

Illallisen äärellä kävimme läpi mielenkiintoista keskustelua myös mm. treenaamisesta julkisilla paikoilla. ”Olipa tosi hyvä treeni. Tämän voisi tehdä, vaikka lasten harrastusten aikana. Mutta en todellakaan kehtaa. Kaikki pitää ihan hulluna, mitä toikin tuolla tekee!” Ymmärrän hyvin, että julkisella paikalla treenaaminen saattaa aluksi tuntua nololta. Mitä muutkin ajattelee, on ehkä se yleisin ajatus. Totuus on kuitenkin se, että suurin osa ajattelee, että onpa reipasta ja wau! Tekisipä hyvää itsellekin. Ei negatiiviselta kantilta, niin kuin helposti mielessämme kuvittelemme. Ja toisaalta, onko sillä väliä, mitä muut ajattelevat. Aika paljon jää elämässä asioita tekemättä, jos liikaa miettii, mitä muut ajattelevat. Viikonlopunkin aikana saimme ohikulkijoilta vain kannustavia ja inspiroivia kommentteja.

 

 

 

SUNNUNTAI- TREENIÄ TUOMIOKIRKON PORTAILLA

 

Sunnuntaiaamuna, klo 7.15, suuntasimme joogamatot kainalossa Tuomiokirkolle. Kaupunki oli vielä hiljainen. Vain muutama lenkkeilijä sattui portaille samaan aikaan. Aurinko paistoi jo kirkkaana, luvaten kuumaa päivä. Joogatessa onneksi mukava tuuli puhalteli. 45 minuutin jooga herätteli ja avasi kehoa uuteen päivään.

 

Joogasta siirryimme hotelliin aamiaiselle. Kämp- hotellin aamiainen on aivan ihana ja todella laadukas. Speltti- kaurapuuroa on mausta päätellen haudutettu tunteja. Olisin voinut syödä pelkkää puuroa marjoilla ja siemenillä, niin hyvää se oli. Hotellissa, kun kerran oltiin, tilasin listalta myös kasvismunakkaan. Karjalanpiirakat munavoilla olivat myös erinomaisia. Lasissa tuorepuristettua mehua sekä kupissa kahvia.

 

Päivän toinen treeni oli porrastreeni Tuomiokirkon portailla. Aurinko porotti täydeltä taivaalta. Kuumallakin ilmalla voi treenata, kunhan muistaa juoda riittävästi nestettä, kuuntelee omaa kehoaan ja ottaa tarvittaessa kevyemmin. Goodie bagissä oli myös mm. Salomonin lötköpullo sekä Puhdistamon elektrolyyttijauhetta. Elektrolyyttijauhe auttaa pitämään yllä tarpeellisten elektrolyyttien tasapainoa elimistössä. Ananaksen makuinen elektrolyyttijauhe sisältää keskeisimpien elektrolyyttien lisäksi guerande merisuolaa, C-vitamiinia sekä OptiMSM:ää, orgaanista rikkiä.

 

SYKSYLLÄ UUDELLEEN! 

 

”Hyvinvointiviikonloppu oli ihana aloitus lomalle. Liikuntaa, hyvää seuraa ja kauniit puitteet. Aikaa itselle. Pohkeet tulessa porrastreenin jälkeen edelleen.” -Kaisa

 

Seuraavaa Kämp- hyvinvointiviikonloppua vietetään 11.-12.9.2021. Ryhmä on pieni, mukaan mahtuu max. 10 henkeä. Luvassa tämänkaltainen ohjelma, joka tarkentuu osallistujille lähempänä. Hinta 250€ (sisältää majoituksen 2 hengen huoneessa, Kämp Span, aamiaisen, välipalat, 3 x ohjatut treenit sekä laadukkaan goodie bagin). Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset heiditainio@aol.com.

 

Tästä onkin mukava aloittaa oma 5 viikon kesäloma! Toivotan sinulle oikein hyvää kesää.

 

Seuraa minua Instagramissa @heidionthego 

 

 

Heidi xoxo

 

 

BODOM TRAIL 21 KM & JUOKSUFLOW

 

 

*osallistuminen tapahtumaan saatu

 

 

Viime lauantaina, kesäkuun helteisessä säässä, juostiin polkujuoksutapahtuma Bodom Trail. Olen vieläkin aivan fiiliksissä- niin omasta vuoden pisimmästä polkujuoksusta kuin tapahtumasta ylipäätään. Todella hienoa, että rajoituksia päästään vihdoin availemaan ja tapahtumia saadaan järjestettyä. Kyllä näitä onkin jo ikävöity. Yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuuden tunne on tapahtumien suola. Bodom Trail oli kaikinpuolin muutenkin hyvin järjestetty, turvavälit ja hygienia huomioiden. Kaikilla oli mm. maskit tapahtumapaikalla. Vasta ennen starttia jätettiin maskit lähdön vieressä olevaan roskakoriin. Lähdöt tapahtuivat 10 hengen ryhmissä, minuutin välein. Tämä sujui todella mutkattomasti, eikä lähtövälien ansiosta ollut poluilla juurikaan ruuhkaa. Muutenkin poluilla huomioidaan hyvin kanssajuoksijat ja edellä hitaammin juoksevat antavat takaa tulevalle tietä. Hei huikkaa, jos haluat ohitse tai anteeks, tuun täältä vasemmalta, kiitos. 

 

Tapahtuma alkoi jo perjantaina, mutta Salomonin WMN tiimin kanssa juoksimme lauantaina, päivän ensimmäisessä startissa klo 9.30. Toiveikkaana odotin alkuviikkoa pilvisempää päivää, jopa pientä sadetta. Perjantainen kevyt, liikkuvuusharjoitteita ja muutamia lyhyitä vetoja sisältävä lenkki tuntui paahtavassa helteessä todella nihkeältä, eikä jalka meinannut nousta ollenkaan. Keskityin riittävään nesteen nauttimiseen, söin hiilihydraattipitoisen illallisen, mutta suolan saantiin olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota…

 

Lauantaina, aamupuuron jälkeen lähdin jo hyvissä ajoin Pirttimäkeen. Treffasimme tiimiläisten kanssa Salomonin omalla teltalla. Fiilistelimme yhdessä tapahtumaa, vaihdoimme kuulumisia ja jaoimme juoksuvinkkejä. Matkaan juoksureppuun pakattiin Noshtilta saatuja vauhtikarkkeja. Noshtin vatsaystävälliset vauhtikarkit toimivat itselleni hyvin mm. pitkäkestoisissa treeneissä. Yhdessä paketissa on 3 x 25gr vauhtikarkkia, joista yksi vastaa yhtä geeliä. Nyt kesän uutuus salmiakki on todella hyvä- kivasti suolaisen ja makean yhdistelmä.

 

 

 

 

Matkaan lähdin toisesta ”karsinasta”. Jo heti alkumetreillä huomasin, että lähtöryhmässäni oli kovia juoksijoita. Sadan metrin jälkeen ei näkynyt kuin selkä kaukaisuudessa. Totesin, että oli parempi keskittyä vain omaan tekemiseen tai matkanteko olisi tyssännyt jo parin kilometrin kohdalla. Tapahtumissa onkin tärkeää keskittyä omaan tekemiseen. Jarrutella juoksuhaluja, vaikka imun mukaan olisi helppo lähteä mukaan. Pidemmillä matkoilla alun liian kova vauhti saattaa kostautua.

 

Juoksu tuntui alusta asti hyvältä, jalat olivat kevyet ja juoksu kulki mukavasti. Olipa huojentavaa edellisen päivän lenkin jälkeen. Kuumuus oli vain todella painostava. En ole kova hikoilemaan, mutta nyt t-paita tuntui liimautuvan ihoon, kuumotti ja keho oli kuin lämpöpatteri. Juoksurepun etutaskujen juomapulloista oli onneksi helppo juoda tasaisin väliajoin nestettä. Salomonin lötköpullot ovat todella kätevät. Ajattelin, että kahdella 500ml pullolla pärjään, ja pärjäsinkin. Vesipisteitä oli matkan varrella sopivasti. Ensimmäisellä vesipisteellä kaadoin kaksi mukillista vettä suoraan päälle, se toi todellisen helpotuksen. Kehon viilennettyä sain aivan uudenlaista virtaa, ja seuraavat kymmenen kilometriä sujuikin juoksuflowssa. Mietin jopa, että pitäisikö juosta kovempaa, kun kerran tuntuu näin hyvältä!

 

Maasto Nuuksion maastossa oli vaihteleva, ja etenkin ensimmäiset 12 kilometriä hyvin juostavaa. Lähes kaikki ylämäet kävelin, ajattelin sen säästävän jalkoja. 12 kilometrin kohdalla sai valita juokseeko suoraan maaliin, vai jatkaako pidemmälle 21 kilometrin reitille. Valitsin jälkimmäisen. Maalialueen vesipisteen suihku virkisti taas. Viimeiset 9 kilometriä olivatkin sitten maastolta teknisempi ja mäkisempää- siltä se ainakin tuntui. Voi tosin olla, että tässä vaiheessa väsymyskin jo hieman painoi. Yllätyin, millainen polte tuntui takareisissä ja pakaroissa, olin ajatellut, että ylämäet olisi ollut vahvuuteni. Alamäet taas rullasivat mukavasti, vaikka alamäkitekniikka on ollut minulle suurin kehityksen kohde.

 

Sitten, kuin salama kirkkaalta taivaalta, iski kramppi noin 16 kilometrin kohdalla oikean jalan pohkeeseen. Aivan kuin olisi puukolla viilletty. Vaihdoin kävelyksi, mutta päätin kuitenkin juosta sen verran kuin pystyin. Maaliin aioin vaikka kävellen. Onni onnettomuudessa oli kanssajuoksija, joka tarjosi suolaa! Suolakiteitä imeskellessä huomasin yllättävän nopeasti niiden positiivisen vaikutuksen. Kipu alkoi hellittää, ja hieman jalkaa varoen pystyin kuin pystyinkin juoksemaan maaliin asti. Ylämäet jatkoin kävellen, eikä alamäkiä enää rallateltu alas, loppukirin uskalsin kuitenkin maalisuoralla vielä vetää. Juoksun jälkeen analysoin, että kuumat päivät ulkona töitä tehden olivat verottaneet varastoja. Olisi pitänyt tarkemmin pitää huolta suolojen saannista ripottelemalla esimerkiksi veteen hieman suolaa. Pelkkä veden juominen ei riitä. Viisaampana kohti heinäkuista NUTS Ylläs Pallasta. Nyt testissäni onkin Puhdistamon elektrolyyttijauhe.

 

 

 

JUOKSUFLOW

 

Juoksuflowssa, reilun parin tunnin aikana, ehdin vaipumaan omiin ajatuksiin, vaihtamaan fiiliksiä kanssajuoksijoiden kanssa, ihastelemaan tupasvilloja ja suopursuja, kauniita lampia ja metsäpolkuja. Kuvia en sentään pysähtynyt ottamaan, nautin ja tallensin maisemat omaan mieleen. Kerran kompastuin ja meinasin komeassa kaaressa lentää juurakkoon. Ehdin siinä sadasosan sekunnissa miettimään jopa, mitenköhän käy alastulon kanssa. Onneksi en kaatunut, vaikka hetkeä myöhemmin pulahdin reisiä myöden mutalammikkoon. Harvoin polkujuostessa säilyy kuivin tai puhtain jaloin. Se vähän niin kuin kuuluu asiaa, ihan niin kuin maisemat.

 

Poluilla juostessa, näin fiilisliikkujalla, ei loppuajalla ole merkitystä. Parasta on itse matkanteko maisemineen, rentous ilman suorittamisen tarvetta sekä matkanteon aikana koetut fiilikset, myös ne ei niin ruusuiset. Nykyään osaan huvittuneesti jopa nauraa omille ajatuksille ja mielen oikuille, joita rasituksen myötä kokee. Fiilikset vaihtelevat juoksun aikana usein nollasta sataan. Yhdessä hetkessä saattaa oikein herkistyä, kuinka huikea fiilis on, ja toisessa taas meinaa luovuttaa koko leikin ja kiroaa koko homman!

 

 

 

 

 

VINKIT POLKUJUOKSUTAPAHTUMIIN

 

Testaa varusteet hyvissä ajoin. Varmista, että juoksutossut ovat kunnolla kiinni. Juuri, kun mielessäni mietin, ettei reitti sittenkään ole niin mutainen ja märkä kuin olin ajatellut, mätkähdin suoraan reisiä myöden upottavaan mutaan. Tunsin, kuinka muta oikein imaisi mukaansa, ja sinne olisi tossu jäänyt, jos nauhat olisivat olleet yhtään löysällä. Juoksin Salomonin S/LAB Ultra 2:lla, joka on yksi suosikkitossuni. Tällä juoksin Italian vuorireissulla, ja tällä lähden myös Ylläs Pallakselle. Tossu istuu jalkaani kuin sukka, ja se on mukavan kevyt ja rullaava. Kiinnitys on helppo ja narut saa piiloon tossun edessä olevaan taskuun. Niin ne eivät jää esimerkiksi juurakoihin kiinni.

 

Suosittelen ottamaan ainakin pidemmille matkoille joko juoksuliivin tai juoksurepun. Juoksuliivi olisi tälle matkalle riittänyt, mutta olen onnistunut hävittämään omani. Tämä Salomonin 8 litrainen Active Skin on kuitenkin kevyt ja toimii moneen eri tarkoitukseen. Olipa kyseessä sitten liivi tai reppu, niin molempiin saa kätevästi lötköpullot etutaskuihin. Repun edessä on myös toinen tasku, johon saa sujautettua vaikka kännykän tai pienet eväät. Vetoketjulliseen taskuun taas voi laittaa esimerkiksi avaimet. Vaikka tapahtumissa onkin juomapisteitä, on mukana hyvä olla myös omaa juomaa ja jotain evästä. Koskaan ei tiedä, mitä eteen tulee.

 

Nauti, nauti, nauti. Tapahtumia ei kannata ottaa liian tosissaan. Tärkeintä on liikunnan ilo ja näin metsässä myös ulkona oleminen ja maisemat, luontoyhteys. Tapahtumissa jokainen matkaan lähtijä on jo voittaja.

 

 

Kiitos vielä Salomon ja meidän huikea tiimi. Olipahan huikea päivä <3

Innolla odotan jo NUTS Ylläs Pallaksen 37kilometriä, onneksi on vielä hetki aikaa treenata ja valmistautua.

 

 

Seuraa minua myös Instagramissa @heidionthego ja Facebookissa On The Go

Kuvat: Jesse Väänänen, Miska Koivumäki, Poppis Suomela, Rami Valonen

 

 

Heidi xoxo

 

 

KESÄFIILIKSISSÄ- KUUMA POP UP, AURINKOSUOJISTA, KIRJOISTA & JUOKSUSTA

 

 

 

Kesäkuu ja kesäfiilis. On jotenkin vaikea sisäistää, että NYT tosiaan on jo kesäkuu ja kesä! Tuntuu, että aika joulusta tähän hetkeen on mennyt yhdessä hujauksessa. Toisaalta taas tuntuu, että vuoden alkupuolisko on mennyt todella hitaasti.

 

Alkuviikosta havahduin, että kesälomani alkaa jo muutaman viikon päästä. Sitä ennen on kuitenkin vielä monta ohjausta ja projektia edessä- järjestämäni hyvinvointiviikonloppukin päästään toteuttamaan. Siitä olen todella innoissani. Tiedossa on kokonaisvaltaista kehon ja mielen hyvinvointia; monipuolista liikuntaa, rentoutumista spa:ssa, hyvää ruokaa ja seuraa, sekä majoittuminen ihanassa hotellissa, aivan Helsingin sydämessä. Vielä ei siis ole loman aika, vaikka ajatukset pikku hiljaa siihen suuntaan karkailevatkin.

 

 

KESÄKUUN ENSIMMÄISELLÄ VIIKOLLA… 

 

Olen ohjannut ulkona niin aamujooga kuin porrastreenejä ja lihaskuntotreenejä. Aikaiset valoisat aamut ovat aivan ihania. Kaikkialla on vielä niin hiljaista ja rauhallista. Haukilahden rannassa keskiviikkona tuntui kuin olisimme herätelleet kehoa maalauksessa. Löylyllä taas pääsi oikein ”Venice Beach”- treenitunnelmaan musiikin soidessa. Iltaisin taas olemme saaneet nauttia kauniista auringonlaskuista. Oma fiiliksensä niissäkin. Kesällä kannattaa ehdotttomasti suosia ulkotreenejä.

 

Olen paljon ulkona- lähes koko päivän, ja ihon suojaaminen on todella tärkeää. Kevään aikana olen *saanut testiin useita SPF- kertoimella varustettuja kasvorasvoja sekä ihan aurinkovoiteita. Alga Mariksen tuotteet ovat olleet käytössäni jo vuosia. Sarjan vartalolle ja kasvoille sopiva suihkutettava Spray Solaire 30 on yksi suosikeistani. Se levittyy helposti, on koostumukseltaan kevyt ja imeytyy nopeasti. Toimii erinomaisesti myös urheillessa ja hikoillessa. Tuoksu vie mukanaan Ibizalle.

 

Myös Biothermin kosteuttava Waterlover Hydrating Sun Milk levittyy helposti, ei tahmaa ja tuntuu kevyeltä. Tuoksu on kivan sitruksinen ja se on pakattu vastuullisempaan pakkaukseen. Uusi tuttavuus taas on Bybin kosteuttava Day Defense 30SPF Moisturiser kasvovoide, joka suojaa, mutta myös tuoksuu aivan ihanalta. Tämä on käytössäni päivittäin.

 

 

 

 

BRUNSSILLA- KAHVILA KUUMA POP UP

 

Perjantaina juhlistimme tyttären kanssa kouluvuoden päättymistä brunssilla. Kahvila Kuuma avasi kesäkuussa Pop Up- kahvilana Annalan huvilassa Arabiassa. Upeat kukkaistutukset ja idyllinen kartano terasseineen kiinnittivät heti huomioni. Niin kaunista, yksityiskohtineen. Listalta tilasin luomu munakokkelia, avocado toastin ja pienen speltti pannukakun. Hieman jäin kaipaamaan chiavanukasta, mutta tyttären kaurapohjainen vegaanijugurtti oli kuulemma myös maukas.

 

Kahvila on suosittu ja sinne kannattaa suunnata aikaisin, heti kahvilan auettua jos haluaa terassipöydän (avoinna ma-pe klo 9-15). Samalla reissulla kannattaa käydä kävelyllä myös Vantaanjoen varrella, joka virtaa aivan kahvilan kulmilla. Alueen karttaa katsoessa huomasin, että Lammassaaren pitkospuutkin ovat aivan lähellä. Juoksija bongasi heti kivat lenkkimaastot. Kiva käydä juoksemassa erilaisissa maastoissa ja paikoissa.

 

 

KIRJOJEN LUMOSSA

 

Olen ollut aivan äänikirjan hurmiossa. Suon villi laulu on luontokuvauksellaan ja mielenkiintoisella tarinallaan vienyt aivan menneessään. Olen malttamattoman oikein odottanut kuunteluhetkiä. Olen uppoutunut Kyan maailmaan pohjoiscarolinan suomaisemiin, marskimaalle ja laguuneille niin autoa ajaessa, siivotessa, terassilla, iltapäiväkahvilla… missä vain. Kuuntelin kirjan muutamassa päivässä, enkä sen jälkeen ole heti aloittanut uutta kuuntelukirjaa, vaikka ystäväni suosittelema Kristin Hannahin The Great Alone aloittamista odottelenkin jo innolla. Näin syvälle uppoavan kirjan jälkeen on hyvä pitää pieni äänikirjatauko. Äänikirjajonossa odottaa myös Tara Westoverin Opintiellä.

 

Sen sijaan kirja sylissä istuin eilen takapihalla, kotitekoista raparperipiirakkaa nauttien. Seitsemän Sisaren viides osa Kuun Sisar on lukuvuorossa nyt. Silloin, kun olen paikallani tykkään lukea ihan ”aitoa kirjaa” ja keskittyä vain lukemiseen ja siihen hetkeen. Lomalla minut löytääkin todennäköisesti kirja sylissä tai metsästä juoksemasta.

 

 

 

 

JUOKSUN HURMAA

 

Aiemmin tällä viikolla ilmoittauduin 12.6 juostavaan Bodom Trail polkujuoksutapahtumaan. Miten iloinen voikaan olla, että vihdosta viimein tälläinenkin on taas mahdollista. Bodom Trailillä on mahdollisuus juosta joko 12 tai 21 kilometriä, itse ajattelin juosta pidemmän matkan. Matkan pituuden voi tosin valita juoksun aikana. 9 kilometrin kohdalla voi oman päivän fiiliksen mukaan juosta joko lyhyemmän tai jatkaa pidemmälle lenkille.

 

Tällä viikolla inspiroiduin myös muista tapahtumista, ja ajatuksissa olisi lomalla lähteä NUTS Ylläs Pallakselle. Matka alkaa olla viittä vailla valmiina, mutta siitä lisää myöhemmin. Oikein mukavaa ja aurinkoista viikonloppua ja kesää. Nautitaan. Tämäkin päivä kannatti elää- niin kuin eräs Kuuman naapuripöydästä minulle jutusteli.

 

 

Seuraa minua myös @heidionthego 

Ja Facebookissa On The Go 

*aurinkovoiteet ja osallistuminen Bodom Trailille saatu

 

Heidi xoxo

 

 

 

FRIDAY AFTER WORK TRAIL RUN

 

 

 

 

Talven after work hiihtolenkit ovat vaihtuneet after work – vai olisiko se paremminkin after week- polkujuoksutreeneihin. Pidempi polkujuoksulenkki metsässä auttaa hyvin irtautumaan arjesta ja laskeutumaan viikonloppumoodiin- sen huomaa jo heti ensi askelilla.  Totaalinen aivojen nollaus ja mielen tyhjennys. Poluilla juostessa ajatukset ovat seuraavassa askeleessa, kivissä ja juurakoissa, maisemissa ja ympäröivässä luonnossa. Kännykkä kannattaa laittaa vähintäänkin äänettömälle.

 

Perjantaina pakkasin töihin polkujuoksukamat mukaan niin, että viimeisen ohjauksen jälkeen pääsin suoraan metsään juoksemaan. Nyt tarkenee hyvin juosta shortseissa ja t-paidassa, mutta jalkaan vedän pitkät juoksusukat. Pitkät sukat suojaavat nilkkoja risukoissa ja random poluilla juostessa. Juoksureppuun pakkaan varulta ohuen juoksutakin, vauhtikarkkeja, välipalapatukan, nenäliinoja sekä vedellä täytetyt lötköpullot. Salomonin lötköpullot ovat todella käteviä, sillä tyhjentyessään ne vievät hyvin vähän tilaa ja ovat todella kevyitä. Kyypakkaus pitää käydä ostamassa. Toivottavasti sitä ei tarvita, mutta yksin poluilla juostessa se tuo tietynlaista turvaa. Tykkään juosta seurassa, mutta omissa lenkeissäkin on oma fiiliksensä. Monta uutta ideaa sai alkunsa perjantaisellakin lenkillä. Ei ihme, että puhutaan juoksun terapeuttisista vaikutuksista.

 

KARHUNKIERROS- ENSI VUONNA MUKANA

 

Viimeisten viikkojen aikana olen innolla seurannut NUTS- Karhunkierrokselle valmistuneita, ja ajatukset perjantaisella lenkillänikin olivat viikonlopun tapahtuman juoksijoissa. Jännitin tapahtumassa juoksevien ystävien, ja ihan kaikkien puolesta. Todella inspiroivaa, ja aivan käsittämätöntä, kuinka jotkut juoksivat jopa 166km! Huikeaa, että tapahtuma saatiin ylipäätään järjestettyä. Onkin jo iso ikävä tapahtumien tuomaa fiilistä, yhteishenkeä, tsemppiä ja koko kokonaisuutta- ei vain suoritusta, vaan koko siinä ympärillä tapahtuvaa juttua. Valmistautumista.

 

Viime viikolla vedimme polkujuoksija Anna-Stiina Erkkilän ohjauksessa Salomon Woman- tiimimme kanssa pienimuotoinen oman polkujuoksu iloittelun. Aivan täydellinen lauantai aamu hyvällä porukalla Paloheinän poluilla. Juostessa oli mukava kuunnella Anna-Stiinan omasta treenaamisesta ja ottaa tietenkin kaikki polkuvinkit talteen. Anna- Stiina muuten voitti Karhunkierroksella naisten sarjan 55kilometriä- upeaa!

 

Nyt vain sormet, varpaat ja kaikki mahdolliset ristissä, että myös Bodom Trail- tapahtuma saataisiin kesäkuun 12. päivä järjestettyä. Hieman olen vilkuillut myös kesän ja syksyn muita polkutapahtumia, jospa sitä lähtisi testaamaan poluilla pidempiäkin matkoja. NUTS Ylläs Pallas juostaisiin sopivasti oman loman aikana…

 

 

 

 

 

MITEN SYÖDÄ ENNEN PITKÄÄ JUOKSULENKKIÄ?

 

 

Suoraan työpäivän päätteeksi pidemmälle lenkille suunnatessa, joutuu kiinnittämään hieman normaalia enemmän syömisiin. Lähinnä siihen, että on riittävästi energiaa juosta työpäivän päätteeksi parisenkymmentä kilometriä. Poluilla aikaa samaan matkaan kuin asvaltilla menee kauemmin, sillä juokseminen on raskaampaa mm. vaihtelevan maaston ja pehmeämmän alustan takia. Energiaa on siis hyvä olla riittävästi.

 

Perjantaina, ennen töihin lähtöä, söin kuuden maissa aamiaiseksi paistetun kananmunan siemenleivällä sekä vihersmoothien. Raikkaasta vihersmoothiesta on tullut meille joka aamuinen vakio. Varmistan, että jääkaapista löytyy aina tarvittavat raaka-aineet. Smoothie kahdelle: 1 banaani, 1/2 pussia pakastemangoa, 1/2 pussia baby pinaattia, 1/2 avocado, reilu 10 cm kurkkua, limeä, pieni pala inkivääriä, ruokalusikallinen Foodin vanlja heraa sekä mantelimaitoa. Laitan nestettä vain vähän, sillä tykkään, että smoothien koostumus on paksu. Valmiin smoothien päälle ripottelen hieman rapeaa mysliä tuomaan purupintaa. Tästä smoothista tykkää meillä koko perhe.

 

Ennen juoksulenkkiä en pysty syömään isoa ateriaa, vaan jotain helposti sulavaa, mieluiten pieniä annoksia. Siksi esimerkiksi smoothien ohella myös puuro on hyvä vaihtoehto. Hiilihydraattipitoinen puuro antaa tarvittavaa energiaa, jäämättä kuitenkaan vatsaan painamaan. Puuron söin perjantainakin kymmenen aikaan ohjauksien välissä. Päälle laitoin banaania, vadelmia ja maapähkinävoita. Itselle toimivia ruokia on hyvä testata muutenkin etukäteen. Silloin tietää, mikä toimii itselle parhaiten ja ainakin, mitä kannattaa välttää. Mikään ei ole inhottavampaa kuin vatsavaivat juostessa.

 

Pitkäkestoisilla lenkeillä, tapahtumia silmällä pitäen, on hyvä harjoitella myös juoksun aikaista syömistä. Energiaa olisi hyvä saada tasaisesti, ja mielellään jo siinä vaiheessa, kun ei vielä tunnu siltä. Lihakset tarvitsevat energiaa jaksaakseenpitkäkestoisen ja kovan rasituksen. Tämän merkityksen oivalsin Aostanlaakson vuorille treenatessa. Noshtin vauhtikarkit, banaani ja energiapitoiset patukat (esim Cliffin maapähkinä on yksi suosikkini) ovat hyviä vaihtoehtoja.

 

 

Miten sinä irrottaudut parhaiten arjesta?

 

 

Seuraa minua myös Instagramissa @heidionthego 

Ja Facebookissa On The Go 

 

Heidi xoxo

 

 

VIRTUAL 1/2 MARATON- TAPAHTUMAN TUNTUA YSTÄVÄN KANSSA JUOSTEN

 

 

 

Juoksutapahtuman tuntua! Ainakin hyvin lähelle sellaista kutkuttavaa fiilistä pääsin keskiviikkona, jolloin yhdessä ystävän kanssa juoksimme *virtuaalisen Helsinki City Run 1/2 maratonin. Hassua, miten ennen juoksua jopa hieman jännitti, eniten ehkä matkan pituus. Jaksankohan juosta puolikkaan, mietiskelin aamupuuroa syödessä. Muutama perhonen oli vatsassa siitäkin huolimatta, että ajatuksena meillä oli juosta puolikas ihan vain fiilistellen, peruskestävyyslenkkinä ja kuulumisia vaihdellen- ei todellakaan omia rajoja testaten tai kisamielessä. Viimeisestä näin pitkästä lenkistä oli kulunut jo sen verran kauan aikaa, että oma tämän hetken juoksukunto oli täysi arvoitus. Vaikka kunto talven juoksutauosta huolimatta olisikin ihan hyvä, on jokainen laji aina omanlaisensa, vaatien omanlaista harjoittelua. Juoksu vaatii iskutusta ja lajinomaista harjoittelua.

 

Matkaan lähdimme kevyesti suunnitelmien mukaan. Kännykästä laitoin Race Connect- sovelluksen päälle todistamaan, että todellakin lähdimme matkaan. Juoksimme virallisen kisareitin, tosin päinvastaiseen suuntaan. Reitti on kaunis kuin mikä- ihailimme heräilevää luontoa, merenrantaa ja upeaa Ruoholahden tulppaanipuistoa. Aina on aikaa ihailla maisemia. Sumuinen sää toi juoksuun oman tunnelmansa, ja itse asiassa pilvinen ja jopa hieman sateinen ilma on mielestäni täydellinen lenkkeilysää. T-paidalla tarkeni oikein hyvin.

 

Kannustankin lähtemään rohkeasti mukaan erilaisiin tapahtumiin, matalalla kynnyksellä, vaikka yhdessä ystävän kanssa. Juoksu oli meilläkin toissijaisessa roolissa, parasta oli ihana nähdä ystävää puolen vuoden jälkeen, ja vielä ihan livenä! Juteltavaa oli vaikka ja kuinka. Paljon enemmän kuin tuo pari tuntinen, minkä matkantekoon saimme kulumaan. Uudet lenkkitreffit siis mahdollisimman pian!

 

HCRD Virtual tapahtuma on avoinna vielä sunnuntaihin 23.5 asti. Matkoista voit valita 5km, 1/2 maratonin tai täysmatkan. Valitse matka oman fiiliksen ja kunnon mukaan! 

 

 

 

 

MUUTTUNEET SUUNNITELMAT

 

Tälle vuodelle olin tavoitteekseni asettanut Helsinki City Maratonin, joka koronan takia siirrettiin ensi lokakuulle. Enpä osannut tavoitetta asettaessani arvata, kuinka kiireinen talvi oli hyvine hiihtokeleineeen edessä! Kuluneen talven ja kevään aikana olenkin tullut siihen tulokseen, että syksyllä juoksen sittenkin ”vain” puolikkaan, Helsinki City Runin. Toisaalta maraton houkuttelisi ja olisi mukava testata omia rajoja, mutta tällä hetkellä en ole valmis niin suunnitelmalliseen harjoitteluun kuin mitä se vaatisi. Maraton on keholle iso rasitus ja vaatii sen mukaista harjoittelua. Haluan mieluummin mennä fiiliksellä ja muuttaa halutessa suunnitelmia. Maratonista palautuminen on myös huomattavasti pidempi prosessi kuin puolikkaasta palautuminen. Asvaltti alustana tuo minulle myös – kerran rasitusmurttuman kokeneena – oman haasteensa. Muutenkin juoksen mieluummin enemmän metsässä poluilla kuin asvaltilla.

 

Valinta oli siis helppo, ja alkuviikosta ilmoittauduin lokakuiselle 1/2 maratonille. Eikä 1/2 maratonillakaan helpolla pääse, se vaatii myös monipuolista harjoittelua. Erilaiset juoksutreenit, kokonaisvaltaisesti vahvistava lihaskuntoharjoittelu sekä liikkuvuusharjoittelu kohottavat mm. kuntoa, auttavat kannattelemaan hyvää juoksuasentoa pidemmilläkin matkoilla, mutta ennen kaikkea tekevät matkan teosta mukavampaa. Suosittelen myös juoksemaan erilaisissa maastoissa, vaihtelevilla sykkeillä. Suuntaamaan metsään sauvojen kanssa pidemmille lenkeille tai sauvarinteeseen tekemään mäkitreeniä. Tekniikkaharjoittelua yleisurheilukentällä. Kaikkea mitä mieleen tulee! Monipuolisuus ja erilaiset ärsykkeet ovat parasta, ja pitävät treenimotivaationkin yllä.

 

 

OMA TAVOITE- FIILISTELLEN 

 

Ei tarvitse mennä kuin viitisen vuotta taaksepäin, kun juoksuajat ja ennätykset olivat se, mikä minua inspiroi. Vanhan ennätyksen rikkominen oli koko tapahtumien suola. Sitten jossain vaiheessa omat tavoitteet ja koko harjoittelun ajatus muuttuivat. Edelleen tykkään toki seurata kellosta aikaa, vauhteja ja sykkeitä, mutta sinänsä niillä ei ole merkitystä.

 

Juoksutapahtumissa en siis hae enää aikaennätyksiä. Mieluummin harjoittelen sopivasti ja monipuolisesti ympäri vuoden tavalla, joka mahdollistaa esimerkiksi tälläiset extempore 1/2 maratonit. Keskiviikkoisen lenkin jälkeen olikin mukava huomata, kuinka talven hiihto-ohjaukset sekä alkukevään matalasykkeiset juoksulenkit olivat ylläpitäneet peruskunnon niin hyvänä, että palautuminen puolikkaasta oli nopea. Lihakset eivät tulleet kipeäksi, eikä kehossa tuntunut muitakaan väsymyksen merkkejä. Juoksu tuntui hyvältä. ”Hyvältä tuntuva juoksu” on tavoitteeni myös syksylle, ja sitä kohti harjoittelen.

 

Liikun paljon jo työnkin takia, mutta varsinaisia treenejä tulee viikkoon tällä hetkellä noin 2-5. Treeneissäni pyrin huomioimaan viikon kokonaiskuorman- rankemmilla työviikoilla teen itse vähemmän, kevyemmillä enemmän. Käytän paljon sanaa fiilistellen ja minulle se tarkoittaakin monia eri asioita- joskus fiilistellen voi olla juoksulenkki Seurasaaren ympäri maisemia ihaillen, toisinaan taas reippaita intervalleja pitkin katuja tai sitten vaikkapa pitkä polkujuoksulenkki Nuuksiossa. Fiilistellen on siis enemmänkin liikkumista kehoa kuunnellen- välillä kovemmin, välillä kevyemmin. Iloitsen siitä, että saan ja voin liikkua monipuolisesti. Ilon kautta, sopivasti haastaen.

 

 

 

 

Juuri nyt olen lähdössä Paloheinän poluille juoksemaan. Meillä on nimittäin alkamassa Salomonin naisten tiimin yhteislenkki. Jos rajoitukset sallivat juoksemme kaikki 12.6 Bodom Trailin polkujuoksutapahtumassa! Täällä ollaan aivan fiiliksissä kesästä ja kaikista monipuolisista kesäharjoitusmahdollisuuksista.

 

Toivotan sinulle oikein mukavaa viikonloppua. Olisi mukava kuulla myös sinun mahdollisista juoksu-suunnitelmista. Tai jätä kommentti muuten vain! Kiva, että luet ja seuraat <3

 

 

Seuraa minua myös Instagramissa @heidionthego 

Ja Facebookissa On The Go 

*osallistuminen tapahtumaan saatu

 

Heidi xoxo

 

 

 

AAMUKAHVILLA METSÄSSÄ- LIIKUNTA ERI ELÄMÄNVAIHEISSA

 

 

 

On keskiviikko aamu. Kello on vasta kuusi aamulla, mutta olen jo matkalla Nuuksioon. Päivän ensimmäinen ohjaus – sauvavaellus – alkaa vasta yhdeksältä, mutta sitä ennen halusin käydä omalla lenkillä, fiilistelemässä heräilevää luontoa. Juoksureppuun pakkasin termarin ja aamiaisen, jonka nautiskelin lenkin päätteeksi. Punarinnan- ja Haukankierroksesta tuli sivupolkuinensa mukava reilu tunnin lenkki. Olen aamuvirkku ja juuri tälläiset aamut sopivat minulle paremmin kuin hyvin. Tähän aikaan vuodesta aamut ovat jo valoisiakin. Näitä lisää kiitos!

 

Polulla juostessa sain taas todistaa sitä, kuinka liike ja luonto saavat ajatuskelat pyörimään. Nuuksion polkuja ristiin rastiin juostessa mietin, että olisipa nauhuri, joka nauhoittaisi kaikki ne mieleen nousevat ajatukset. Usein, kun osa kuningasideoista jää omille poluilleen ellei niitä heti kirjoita ylös. Tuolla lenkillä ajatukset pyörivät liikkumisessa- miten liikunta ja treenaaminen näkyvät elämäni eri vaiheissa. Lajit ovat pysyneet melko samoina, mutta suhtautumiseni liikkumiseen ja treenaamiseen on muuttunut paljonkin.

 

Liikunnan merkityksestä, tavoitteista ja niiden muuttumisesta elämäntilanteiden mukaan on ollut yleinen keskustelunaihe myös treenattavieni kanssa. Elämä ja elämäntilanteet muuttuvat, kaikki muuttuu. Eteen saattaa tulla yllättäviä ja ennalta-arvaamattomia käänteitä, mutta myös suunniteltuja siirtoja. Joskus on hektisempiä elämänvaiheita, joskus taas kevyempää rallattelua. On kiireistä pikkulapsiarkea, opiskeluja, töitä, työttömyyttä, iloa, surua, onnea, väsymystä- ihan kaikenlaista. Aina ei jaksa, joskus taas puhkuu intoa ja energiaa riittää mihin vain! Ja niin kuin elämä, muuttuvat matkalla myös liikunnalliset tavoitteet, omat intressit, motivaatio ja liikkumisen muodot. Vaikkei koko ajan olisikaan samat tavoitteet, on liikunta kuitenkin hyvä pitää osana elämää siihen ja sen hektiseen elämäntilanteeseen sopivalla tavalla. Jokainen varmasti tietää, kuinka vaikeaa uudelleen aloittaminen pidemmän tauon jälkeen voi olla.

 

 

 

 

”ELÄMÄNTAPA LIIKUNTANAUTISKELIJA” 

 

Keskustelut ovat saaneet pohtimaan myös omaa liikuntamatkaani. Liikuntaan kannustavan ja myönteisen asenteen olen oppinut jo lapsena kotoa. Valkeakoski kaupunkina on myös liikkujan paratiisi- mahdollisuuksia oli ja on edelleen laidasta laitaan. Ja vaikka elämäntilanteet ovat vaihdelleet, on ollut muuttoja maista ja mantereilta toisille, opiskeluja, pikkulapsiarkea ja kaikenlaista, on liikunta pysynyt matkassa aina tavalla tai toisella mukana. Liikkumisen muodot ovat vain muuttuneet kulloisenkin elämäntilanteen mukaan. Juoksu on kuitenkin siinä mielessä ollut aina helppo harrastus, sillä se ei vaadi aikaa tai paikkaa- lenkille voi lähteä missä ja milloin vain. Lenkkeillä voi juuri sen aikaa kuin itselle sopii. Huomaan, että myös vuodenajat näkyvät liikkumisesani, ja mieluiten liikun niiden mukaan. Talvella talvilajeja ja kesällä kesälajeja.

 

Matkaani on mahtunut niin tavoitteellista kilpaurheilua kuin fiilispohjalla liikkumista. Liikunnan kautta olen saanut kokea niin oppimisen iloa, elämyksiä kuin seikkailuja paikkoihin minne en muuten olisi välttämättä koskaan mennyt. Olen haastanut itseäni, testannut rajojani, kokenut huikeita onnistumisia, mutta onpa matkalle mahtunut myös haasteita, suorittamista ja kasvattavia pettymyksiä. Jalan rasitusmurtumasta toipuminen vei pitkään, mutta silloinkin pystyin liikkumaan muilla tavoin.

 

Liikunnan kautta olen löytänyt samanhenkisiä ystäviä, jotka nauttivat myös seikkailuista ja etenkin luonnosta. Juuri nyt kutsuisin itseäni ”elämäntapa liikuntanautiskelijaksi” , joka toisinaan haluaa myös haastaa itseään. Välillä on mukava testata myös rajoja, kehoa kuitenkin kunnioittaen. Ja se mikä on tietenkin parasta, saan liikuttaa myös työkseni! Toivo, että myös kirjoitusteni myötä välittyy liikunnan ilo ja että jokainen löytäisi sen itselleen mieluisimman tavan liikkua. Keskiviikkona annoin yhdelle treeniporukalleni treeniohjelman kesän ajaksi, ja samalla muistutin ennen kaikkea monipuolisuudesta, mutta myös arkiliikunnan merkityksestä. Keho kaipa monipuolista liikettä, ei vain ”treeniä”. Arkiliikunta näkyykin vahvasti arjessani mm. kävelyinä kauppaan, kierrätykseen, postiin ja hissin sijaan otan portaat. Pienilläkin liikuntahetkillä on vaikutusta- etenkin nyt, kun töitä tehdään kotoa käsin.

 

Juuri nyt lapset ovat isoja ja omille liikkumisille on enemmän aikaa, toisaalta parasta on liikkua lasten kanssa yhdessä. Erityisen iloinen olen tyttären kanssa aloitetusta yhteisestä juoksuharrastuksesta. Nyt, kun hän on ilokseni innostunut laajentamaan juoksuharrastuksen metsään poluille. Tällä hetkellä työ onkin se, mikä määrittelee milloin on aika levätä, ja milloin treenata. Olen tarkka rajoistani, ja onneksi tunnistan melko hyvin, milloin jarrutetaan ja milloin taas voi painaa lisää kaasua. Talven jälkeen fyysinen työrasitus on vähentynyt ja pystyn keskittymään taas myös omiin kovempiin treeneihin. Tästä olen innoissani! Siitä ja erilaisista harjoituksista lisää seuraavassa postauksessa.

 

 

 

JOKAISEEN ELÄMÄNTILANTEESEEN- TWOGETHER TRAINING

 

Liikunta elämäntapana voi tarkoittaa hyvin erilaisia asioita. Yhdelle se voi olla sitä, että voi juosta puolimaratonin koska vain, toiselle taas se, että tuntee jaksavansa arjessa paremmin. Olemme yksilöitä ja jokaisella on omat tavoitteensa ja motivaationsa. Siksi ei kannata verrata omia liikkumisia toisen liikkumiseen, vaan keskittyä siihen, mikä antaa itselle energiaa ja ennen kaikkea iloa! Ilon kautta, siihen uskon.

 

Samalla idealla, liikuntaa elämäntilanteesta riippumatta, olemme myös luoneet TWOgether Training ONLINE-treenipalvelun, josta jokainen voi valita juuri omaan elämäntilanteeseensa sopivia harjoituksia. Yhdelle toimii parhaiten alle 20 minuutin EXPRESS- harjoitukset, toiselle taas pidemmät treenit. Yksi kaipaa kehonhuoltoa ja pilatesta, toinen taas kovempia lihaskuntotreenejä ja kolmas yhdistelee kaikkia keskenään. Palvelussamme onkin jo lähes 80 alusta loppuun ohjattua monipuolista harjoitusta, josta valita. Joka viikko  päivitämme myös uuden viikko-ohjelman- sitä seuraamalla tulee viikosta monipuolinen.

Äitienpäivän kunniaksi palvelussamme 3kk:n jäsenyyden palveluun (sisältäen mm. Casallin -30% alekoodin) ma 10.5 asti vain 39€ (ovh. 59,70€). Tartu tarjoukseen tästä ja varmista kesän treenit. Parempaa lahjaa kuin hyvinvointiin panostaminen ei olekaan! 

 

Oikein mukavaa viikonloppua sinulle!

 

Seuraa minua myös Instagramissa @heidionthego 

Ja Facebookissa On The Go

 

 

Heidi xoxo

 

 

SAUVAVAELLUS NUUKSIOSSA & SALOMON X-ULTRA 4 mid GTX

 

 

 

kaupallinen yhteistyö XXL ja Salomon

 

Lauantai-aamu, räntä/vesisade ja +2 astetta. Treffaamme ystävän kanssa sovitusti Haukkalammen parkkipaikalla, joka ammottaa tyhjyyttään. Sateinen ilma on selvästikin karsinut ulkoilijoiden määrää, yleensä näin viikonloppuisin on parkkipaikalla oikein ruuhkaa. Parkkipaikalla pohdiskelimme vielä, millä varusteilla sitä lähtisi tekemään parin kolmen tunnin sauvavaellusta. Sade ja räntä tekevät ilman vielä näin huhtikuussa todella viileäksi. Liikkuessa tulee toki aina lämmin, mutta +2… Eipä uskoisi, että viime viikonloppuna istuttiin mekossa pihakahvilla!  

 

Oikeanlaiset, säähän sopivat varusteet, tekevät ulkoilusta mukavaa oli keli sitten millainen vain. Hetken pähkäilyjen jälkeen vetäisin Salomonin sadehousut juoksutrikoiden päälle. Nämä ohuen ohuet sadehousut ovat yksi parhaista ulkovarusteostoistani koskaan, kannatti todellakin satsata. Parin vuoden takaiset sadehousut istuvat hyvin, pitävät vettä eivätkä paina juuri mitään. Polvitaipeisiin ylettyvien vetoketjujen ansiosta housut on helppo vetäistä jalkaan tai pois vaikka kesken lenkin. Sadetta pitävän Bonatti- takin alle laitoin pitkähihaisen ja ohuen merinovillapaidan. Pääpanta päähän ja hanskat käteen. Juoksureppu on pidemmillä lenkeillä siitäkin syystä kätevä, että reppuun voi aina tarvittaessa kuoria vaatekerroksia.

 

METSÄ JA PALAUTUMINEN

 

Sauvojen kanssa lähdimme kävelemään Punarinnankierroksen kautta Haukan- ja Korpinkierroksille. Pääasiassa seurasimme merkittyjä reittejä, mutta välillä oli mukava poiketa myös hieman sivupoluille. Polut olivat viime kerrasta täysin sulaneet, vain hetkellisesti olivat puut aamun räntä/lumisateen jäljiltä valkoisina. Metsässä oli todella hiljaista, laavuilla näkyi muutama teltta ja vain pari retkeilijää käveli vastaan. Ilmalla oli varmasti vaikutusta hiljaisuuteen. Sääolosuhteiden ei kannata antaa hämätä- pienet tihkusadekelit ovat todella happirikkaita ja mukavia ulkoilukelejä. Itse jopa tykkään sadekeleistä. Ystäväni totesi osuvasti lenkin päätteeksi, että näillä keleillä jo siitä, että lähti liikkumaan tulee hyvä mieli. Niin totta. Loppusadepäivän ajan on kiva olla kotona ja lukea vaikka kirjaa.

 

Parasta juuri nyt metsäretkillä on nähdä ystäviä. Mitä pidempi lenkki, sitä enemmän ehtii jutella. Kolmetuntinen luonnossa sai ajantajun katoamaan. Jutellessa ja luonnon kauneutta ihaillessa aika meni kuin siivillä. Metsässä olisi voinut samoilla vaikka koko päivän. Juttua riitti niin luetuista/ lukemattomista kirjoista, lapsista, kesäloman mahdollisista matkoista (näillä näkymin kotimaassa) ja mm. palautumisesta. Metsässä olimmekin täydellisen palautumisen äärellä. Ei ulkopuolisia ärsykkeitä (kuten kännykän sovelluksia), jotka arjessa imaisevat mukaansa aivan huomaamatta. Siksi yksin metsässä liikkuessani en kuuntele edes musiikkia tai äänikirjoja.

 

Palautumista voi edistää monin eri tavoin- tärkeintä on vain löytää itselle sopiva tasapaino. Liikunnalla on palautumista edistävä vaikutus vähentäen mm. stressiä ja lisäten niin henkisiä kuin fyysisiä voimavaroja. Lyhyitäkin liikuntahetkiä voi tehdä vaikka työpisteen äärellä- 5 minuutin venyttely/liike antaa energiaa ja parantaa työtehoa. Varsinaisia treenejä suunnitellessa ja tavoitteita asettaessa on hyvä kiinnittää huomiota elämäntilanteen kokonaiskuormaan. Jos elämässä on paljon stressaavia tekijöitä, tai muuten hektistä, on treenien ehkä parempi olla huoltavia, jaksamista tukevia ja sellaisia, jotka antavat energiaa. Metsä on paikkana sellainen, minne on mukava mennä milloin vain. Fiiliksen mukaan kevyemmin retkeillen tai itseään poluilla juostessa haastaen.

 

Talven ajan olin niin paljon hiihto-opetusten takia suksien päällä, että parasta vapaapäivien palautumista oli kekkuloida kotona yöpaidassa! Lauantait pyhitinkin aikatauluttomuudelle, annoin itselleni mahdollisuuden olla tekemättä yhtään mitään. Nyt työn tuoman liikuntakuorman palautuessa lähes normaaliin (pt- ohjauksissa harvemmin teen mukana) on mukava keskittyä taas myös omiin treeneihin. Polkujuoksua, metsäkävelyjä, ulkotreenejä ja joogaa! Jospa tänä vuonna saataisiin vielä tapahtumiakin järjestettyä.

 

 

 

 

SALOMON X-ULTRA 4 mid GTX

 

Kevään ajan olen testannut Salomonin kevyttä ja ketterää, jopa polkujuoksutossumaista vaelluskenkää X-ULTRA 4 GTX:ää (tossut saatu). Olen ollut todella positiivisesti yllättynyt, kuinka siro tossu on vaelluskengäksi. Itsellänikin oli pitkään vaelluskengistä mielikuva painavista ja kankeista jalkineista, mutta tällähän voisi melkein juosta! Tossu istuu jalkaani kuin sukka ja sopii käyttötarkoituksellaan hyvin pidempiin sauvavaelluksiin, joita kesäisin tulee tehtyä paljonkin. Nuuksiossa sateinen keli teki kallioista ja juurakoista liukkaita, mutta tossun pohja piti hyvin ja samalla tuli todistettua myös kengän vedenpitävyys- sukat olivat täysin kuivat lenkin jälkeen.

 

Kenkä on oman kokemukseni pohjalta myös todella monikäyttöinen, sillä tossun olen sauvavaelluksien lisäksi valinnut jalkaan myös ulko-ohjauksiin ja pihatöihin. Olinkin iloinen, että sain testiini juuri tämän mid- mallin, sillä se suojaa ja tukee hyvin myös nilkkoja. Viisi tähteä!

 

Tuleva kesä, Nuuksion polut ja vaellustossut saivat haaveilemaan matkoista…  Kovasti olisi täällä kotimaassakin paikkoja, minne olisi mukava mennä. Viime kesäinen Kolin ja Punkaharjun reissu olivat aivan ihania. Saas nähdä, mitä polkuja tallataan tulevana kesänä. Sitä ennen nautitaan lähimetsistä. Huomenna aion suunnata poluille juoksemaan. Mukavaa viikonloppua!

 

 

Seuraa minua myös Instagramissa @heidionthego 

Ja Facebookissa On The Go 

 

 

Heidi xoxo

 

 

 

HIIHTÄJÄT TEHDÄÄN KESÄLLÄ- VAIHTELUA LENKILLE SAUVOJEN KANSSA

 

 

 

 

Hiihtäjät tehdään kesällä! Eikös se niin mene? tokaisi yksi asiakkaistani hiihtokauden päätteeksi. Kyllä, niinhän se vähän on! Kesän pitkät peruskuntolenkit kasvattavat tulevan talven hiihtokuntoa. Kuntohiihtäjän ei kuitenkaan tarvitse harjoitella kuin kilpahiihtäjän, mutta monipuolisuus on kuntoilijallekin valttia. Kesällä kasvatetaan pitkäkestoisilla harjoituksilla etenkin peruskuntoa ja lajiksi kannattaa valita itselle mieluinen tapa liikkua. Polkujuoksu, pyöräily, soutu, rullahiihto… mikä ikinä oma laji onkaan, mutta sauvoista ei kannata luopua kesälläkään.

 

Sauvakävely on yksi suomalaisten suosituimmista liikuntamuodoista- eikä ihme, laji soveltuu kaikenkuntoisille ja ikäisille. Sauvakävely vahvistaa monipuolisesti niin kestävyys-kuin lihaskuntoa, ja jokainen voi tekniikan, vauhdin ja maaston avulla tehdä omaan kuntotasoonsa nähden soveltuvan harjoituksen. Mitä reippaampi kävelyrytmi ja mitä tehokkaammin sauvoja käyttää, sitä tehokkaampi harjoitus. Iäkkäämpi taas saa sauvoista tukea esimerkiksi liukkaammilla keleillä. Katukuvassa näkyy jo jonkun verran myös vastussauvoja, jotka tehostavat mm. ylävartalon käyttöä.

 

Sauvojen kanssa suosittelen suuntaamaan niin metsiin sauvakävelemään kuin mäkeen harjoittelemaan. Luonnossa sauvakävelystä saa vieläkin monipuolisemman ja tehokkaamman, sillä maasto metsässä on vaihtelevampaa kuin kaupungissa. Luonnon positiivista vaikutusta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ei muutenkaan voi liikaa korostaa.

 

 

 

 

HIIHTÄJÄN KLASSIKKOTREENI- SAUVARINNE! 

 

Torstaina kävin ohjaamassa vuoden ensimmäisen sauvarinnetreenin Malminkartanolla. Lumi on rinteestä sulanut jo kokonaan ja portaiden ollessa korjauksen alla (upouudet valaistut portaat pitäisi valmistua heinäkuussa) oli moni muukin innostunut kapuamaan rinnettä sivuteitse ylös alas. Suosittelen ottaamaan sauvat mukaan, sillä niiden avulla saa harjoitukseen sekä ylä- että keskivartalon lihakset tehostetummin mukaan.

 

Sauvarinnetreeni on erinomainen harjoitusmuoto, olipa sitten kysessä hiihtäjä tai ei. Mäkeä noustessa sykkeet nousevat, ja alas tullessa laskevat. Sauvarinnetreeni on tehokas harjoitus ilman yhtäkään juoksuaskelta, ja monet ovatkin yllättyneet harjoituksen tehokkuudesta. Ennen harjoitusta onkin hyvä tehdä riittävä alkulämmittely, esimerkiksi sauvakävellen. Myös muutamat dynaamiset liikkuvuusharjoitteet on hyvä tehdä ennen harjoituksen aloittamista, näin varmistat, että lihakset ovat valmiit harjoitusta varten. Ensimmäiset nousut kannattaa tehdä myös rauhallisemmin, ja halutessa nostaa tehoja harjoituksen edetessä. Harjoituksen aikana säilytä hyvä keskivartalon kannatus, pidä hartia/niska rentona, käytä käsiä ja ponnista astuessa päkiän kautta, niin että takareidet ja pakarat aktivoituvat.

 

Sauvarinteessä voi tehdä monipuolisia harjoituksia. Esimerkiksi loikkaharjoitukset parantavat mm. kimmoisuutta. Hyvän alkulämmittelyn jälkeen tee mäkeen 10-20 loikkaa per jalka, kävele hitaasti alas ja toista x kertaa. 

 

Sopivia sauvarinnemäkiä löytyy varmasti joka pitäjästä. Omat suosikki tunkkaus eli sauvarinnemäet täällä pk-seudulla löytyvät Malminkartanolta sekä Nuuksion Solvallasta, myös Paloheinän portaiden vieressä on hyvät rinteet. Malminkartanolla voi huipulle nousta ristiin rastiin, eri reittejä pitkin. Kuntotason mukaan voi valita loivemman ”karitsan” (mäen alhaalta katsoessa kiertää huipulle vasenta laitaa) tai jyrkän ”fasaanin” (kulkee metsässä mäen oikeassa laidassa). Keskimmäinen reitti on jyrkkyydeltään näiden välimaastosta. Myös rinteen takapuolella on monipuolisia reittejä.

 

Solvallan Swinghill laskettelurinteen noususta kertyy hieman enemmän nousumetrejä kuin Malminkartanolta. Mäki on myös jyrkempi ja haastavampi. Swinghillissä jalat pääsevät tekemään oikein kunnolla töitä ja sykkeet nousevat. Upeat maisemat saavat unohtamaan ainakin hetkittäin harjoituksen tehokkuuden (kuva yllä).

 

 

 

VARUSTEET

 

Sauvarinnesauva on noin oma pituus -55cm. Omat sauvani ovat -50cm pituudestani ja jyrkemmissä mäissä huomaan, että sauva voisi olla muutaman sentin lyhyempi. Käytössäni on Lekin Micro Stick-sauvat, jotka ovat kevyet ja helppo kasata. Esimerkiksi Italian vuorireissulla sauvat sai tarvittaessa näppärästi repun takana oleviin remmeihin.

 

Salomonin Active Skin 8 juoksureppu on usein selässäni sauvarinnetreeneissäkin. Juomapullot kulkevat kätevästi etutaskuissa ja reppuun voi tarvittaessa vähentää vaatteita. Treenaamaan lähtiessä voi olla jopa hieman kylmä, harjoituksen aikana tulee nopeasti lämmin. Myös eväitä otan pidempikestoisiin treeneihin mukaan. Noshtin vauhtikarkit ovat suosikkejani. Reppu ei hölsky tai paina selässä, ja se on muutenkin lähes huomaamaton. Etutaskuissa olevista lötköpulloista on helppo juoda kesken harjoituksen. Nyt ostoslistallani on juoksuliivi, joka on reppua kevyempi, sillä siinä ei ole reppuosaa. Liivi on kätevä silloin, kun lenkille riittää juoma ja avaimet/kännykälle löytyy paikka.

 

Sauvarinteessä ja metsälenkeillä jalastani löytyvät polkujuoksuun soveltuvat tossut, joissa pohjan pito on normilenkkaria parempi. Rinteet voivat olla mutaisia, juurakkoisia ja/tai liukkaita, ja siksi tossun pito on tärkeä. Salomonin tossuissa nauhat saa kätevästi ”taskuun” piiloon. Useimmiten jalastani löytyvät joko Salomonin Sense Ride 4 tai S/LAB Ultra 2

 

 

Oikein mukavaa sunnuntaita sinulle. Täällä suunnitelmissa lähteä metsään <3

 

 

Lue myös Sauvarinnettä & suklaakakkua.

Seuraa minua myös Instagramissa @heidionthego

 

Heidi xoxo

 

 

KEVÄT- LIHASKUNTOTREENIT SIIRTYIVÄT ULOS

 

 

 

 

Koronavuoden aikana on kotitreenien suosio kirjaimellisesti räjähtänyt! Olohuoneessa ovat innostuneet jumppaamaan yksi jos toinen. Kahvakuulat ja muut kotitreenivälineet ovat kaupoista olleet loppuunmyytyjä jo viime keväästä lähtien. Treenivälineet menevät kuumille kiville. Hyvinvointivalmentaja nauttii!

 

Hienoista kyllästymistä ja turhautumista olen kuitenkin aistinut jo jonkin aikaa, moni alkaa olla kypsä kotona treenaamiseen. Kontaktien kaipuu on kova ja etätyöpäivän jälkeen kaipaa ympäristöön vaihtelua, mikä on tietenkin enemmänkin kuin ymmärettävää. Onneksi talvi oli suotuisa inspiroimalla monet talvilajien pariin, ja tuomalla toivottua vaihtelua kotona treenaamisen vastapainoksi. Moni on kertonut, kuinka voimaannuttavia hiihtolenkit luonnon keskellä ovat tässä hetkessä olleet. Hiihtolenkeillä pääsi hetkeksi irti muusta maailmasta. Ei edes se vauhti tai matka, vaan ulkona luonnossa oleminen.

 

Ulkoilusta ei tarvitse luopua nytkään, päinvastoin, kevät on juoksijan ja lenkkeilijän kulta-aikaa! Tyttären kanssa käymme parina kolmena aamuna yhdessä aamulenkillä, mikä onkin täydellinen aloitus molempien työ/koulupäiviin. Nyt innolla odotan kevään ensimmäisiä polkujuoksuja Nuuksion kansallispuistossa. Keväisen metsän tuoksua ja luonnon heräämistä uuteen vuodenaikaan. Mukava nähdä taas miltä talviset hiihtoreitit näyttävät keväällä.

 

 

 

 

KEVÄT- LIHASKUNTOTREENIT SIIRTYIVÄT ULOS 

 

Lenkkien lisäksi ovat myös lihaskuntotreenit siirtyneet ulos, se, jos mikä tuo uutta inspiraatiota kotitreeneihin. TRX- narut roikkuvat puiden oksilla ja tangoilla, kahvakuulilla voi tehdä mitä vain ja kumppari kulkee taskussa joka paikkaan. Oma piha, terassi, urheilukenttä tai vaikkapa leikkipuisto toimivat erinomaisina ulkosaleina. Oma keho toimii hyvänä vastuksena, ja jo muutamalla perusliikkeellä saa tehtyä tehokkaan treenin. Omassa pihassa on helppo tehdä harjoituksia myös välineillä.

 

Lue Iltalehden haastatteluni ja tallenna ulkotreeni:  Salitreeni ulkona – seitsemän liikettä riittää koko kropalle. 

 

Ja tietenkin nyt, kun kuntosalit ovat ainakin toistaiseksi kiinni, on sitä parempi syy viedä lihaskuntotreenit ulos. Jopa ulkosaleja löytyy ympäri Suomea, muutamista löytyy jopa köysiä, painoja, tankoja ja tukkeja. PT-asiakkaideni kanssa treenaamme ulkona ympäri vuoden, treenimuodot vain vaihtuvat vallitsevien olosuhteiden mukaan. Ilmat vaihtelevat vielä paljonkin, mutta viimeistään kevään edetessä suosittelen ehdottomasti viemään myös lihaskuntotreenit ulos.

 

Myös lenkkiin on helppo yhdistää lihaskuntoharjoituksia, hyödyntäen esimerkiksi lenkin varrelta löytyviä korokkeita ja penkkejä. Mitä korkeampi koroke/penkki, sitä haastavampi treeni alakropalle ja mitä matalempi koroke, sitä enemmän haastetta yläkropalle. Lenkillä kannattaakin ympäristöä katsoa uusin silmin, ja hyödyntää penkkejä punnerruksiin, kyykkyihin, ojentajadippeihin, sivulankkuihin jne. Lihaskunto- ja liikkuvuusharjoituksien avulla saa juoksijakin monipuolistettua harjoituksia. Ylipäätään juoksijankin olisi hyvä tehdä monipuolisesti niin kestävyysharjoituksia, lihaskuntotreenejä kuin kehonhuoltoa.

 

Instagramissani @heidionthego löydät monipuolisia treenivideoita 

 

 

 

TWOGETHER TRAINING- TEHOKKAITA TREENEJÄ & KEHONHUOLTOA MYÖS ULKONA!

 

Viime viikolla kuvasimme myös TWOgether Training ONLINE- treenipalveluumme ulkotreenejä. Harjoitukset on helppo yhdistää lenkkiin – niin kävely kuin juoksulenkkiin – tai tehdä vaikkapa kotipihassa. Mikäpä sen parempaa kuin treenata ulkona raittiissa ilmassa, ja vielä alusta loppuun ohjattuna. Harjoitukset ovat monipuolisia, osa välineillä, osa ilman, ja osassa hyödynnämme mm. korokkeita (kts kuva yllä).

 

TWOgether Training ONLINE- treenipalvelumme on suunniteltu niin, että treenit todellakin kulkevat asiakkaan mukana sinne missä ikinä onkaan- ja ilman muuta siis myös ulos! Olemme kollega/ystävä Laura Enrothin kanssa molemmat ulkoilmaihmisiä henkeen ja vereen, ja siksi halusimme, että myös palvelumme treenejä voi vuodenaikojen mukaan tehdä missä vain. Kiireisessä arjessa monen pelastus on se ettei tarvitse erikseen lähteä omaa olohuonetta pidemmälle treenaamaan- tehokkaan treenin, kun voi tehdä myös kotona tai pihalla. Sovelluksemme kaltaisia lihaskunto- ja kehonhuoltotreenejä teen itsekin- niin kotona, ulkona kuin vielä silloin, kun kävin salilla.

 

Joko sinä olet vienyt lihaskuntotreenit ulos?

 

Seuraa minua myös Instagramissa @heidionthego 

 

 

Heidi xoxo