Somessa on viime aikoina ollut paljon keskustelua vaikuttajien aitoudesta- millaista on aito somettaminen? Tästä innostuneena tein itsekin Instagramin Stooryn puolella pientä galluppia aiheesta. Vastauksia sain roppakaupalla ja suurin osa oli sitä mieltä, että parasta on normiarki, arkirealismi, joka vastaisi mahdollisimman aidosti todellisuutta- niin iloja kuin suruja. Postaaminen niistä asioista, joista aidosti pitää, ei vain somettamisen takia.

 

On totta, että pelkästään somea seuraamalla, henkilöä tuntematta, saattaa katsoja saada käsityksen, että elämä on vain yhtä pilvilinnaa- upeita auringonlaskuja, rakastava puoliso, huippu työ ja hyvin käyttäytyvät lapset #picperfect #couplegoals jne. Ja voi olla, että kaikki tuo on täysin totta- ainakin useimmiten. Ulkokuoresta huolimatta olemme kaikki kuitenkin aivan samanlaisia- kaikilla meillä on joskus huonoja päiviä, kaikki tekevät joskus vääriä valintoja, riitelevät lasten ja puolison kanssa, mutta kaikkea sitä ei ehkä vain halua jakaa koko maailman kanssa.

 

Millaisia kuvia itse jaat ja, mitä et? Jaatko mukavia matkakuvia vai ne kamalat aamut, kun on kiire ja pinna kireällä? 

 

Jo kirjoittamisen alkuvaiheissa päätin, että haluan tekstien ja kuvien kautta jakaa positiivisuutta, monipuolisia treenivinkkejä, reseptejä, erilaisia työjuttujani, toimiviksi testaamia tuotteita (olipa ne saatu tai ei) sekä matkajuttuja- eli sellaisia asioita, joista saan energiaa, jotka ovat minulle tärkeitä ja jotka ovat osa minun näköistäni “normiarkea”. “Normiarkeeni” kuulu paljon myös muuta, kuten esimerkiksi lapset, ystävät, perhe ja vapaa-aika, mutta niistä kerron huomattavasti vähemmän, jos ollenkaan.

 

Pääasiassa positiivisista asioista kirjoittaminen ei siis tarkoita etteikö koskaan kokisi mitään negatiivista, mutta itse koen ettei ihan kaikkea tarvitse jakaa somessa ja siksi olen keskittynyt kanavissani iloisiin asioihin. Toki kirjoitan vaikkapa nihkeästi kulkeneesta juoksulenkistä, mutta tietyt asiat ovat mielestäni sen verran henkilökohtaisia ettei niitä jaeta kuin lähipiirin kanssa- olipa kyseessä sitten ilot tai surut. Jokainen tietenkin vetää itse rajansa siihen, kuinka paljon somessa haluaa jakaa.

 

 

Se, että kirjoittaa pääasiassa vain positiivisista asioista ja jättää jotain ehkä kertomatta, ei tee jaetuista hetkistä yhtään sen epäaidompia. Kaunis auringonlasku kuva on aivan yhtä aito otos juuri siitä hetkestä, vaikka sillä hetkellä mielen päällä olisi ikäviäkin asioita. Taito on mielestäni sekin, että osaa harmaanpienkin elämänvaiheiden keskellä löytää ympäröivistä asioista iloa ja positiivisuutta- silloinkin, kun elämä ei ole vain hattarapilvellä hyppimistä. Kaikilla meillä on murheemme, mutta jokaisessa hetkessä on varmasti jotain, josta olla kiitollinen <3

 

 

Train your mind to see the good in everything. Positivity is a choice. The happiness of your life depends on the quality of your thoughts.

 

 

Some antaa todellisuudesta vain pintaraapaisun ja se, mikä on yhdelle aitoa voi toisesta tuntua täysin feikiltä. Elämme kaikki omanlaistamme aitoa elämää ja olemme vapaita seuraamaan juuri sellaisia ihmisiä, jotka inspiroivat ja motivoivat niin huonoina kuin hyvinä päivä. Minua inspiroivat juurikin iloisuus, ja energiaa saan positiivisista ja elämän myönteisistä ihmisistä- siksi seurannassani onkin juuri sellaisia tilejä. Ja vaikka päivitykset ovatkin pääasiassa inspiroivia, niin tiedän, että heilläkin on varmasti joskus huonojakin päiviä- ihan niin kuin meillä kaikilla. Se on elämää se <3

 

 

Heidi xoxo