Juoksukevät on parhaimmillaan! Tykkään treenailla itsekseni, mutta kova ikävä on jo niin juoksuporukkaani kuin muita treeniystäviäni. Yhdessä treenatessa, kun saa liikkeen ohella vaihdettua muutkin kuulumiset. Yhteislenkki, sellaisen aion järjestää, kun tilanne rauhoittuu!

 

Tämän viikon kohokohtia ovat olleet lasten kanssa yhdessä vedetyt treenit- aivan parasta! Olemme käyneet juoksulenkillä, sauvarinteessä ja tehneet lihaskuntoa kodin “kellarisalilla”. Poikkeustila on lähentänyt meitä entisestään ja olen nauttinut lisääntyneestä yhteisestä ajasta.

 

Torstaina kävimme pojan kanssa juoksulenkillä. Lenkki oli sovittu jo aamuksi, mutta räntä/loska/vesi/lumisateen takia siirsimme sen iltapäivään. Toinen taisi olla ihan vain iloinen pidemmistä yöunista, toinen taas aamu-uinnista. Parin kuukauden tauon jälkeen oli sopivan “talvinen” keli aloittaa harrastus uudelleen. Pulahdus aamuisin on mukava tapa aloittaa niin työ kuin vapaapäivä. Olikin jo ikävä raikastavia uinteja.

 

Päivällä ilma selkeni ja hieman ennen kahta puimme lenkkivaatteet päälle. Lounas painoi vielä hieman vatsassa- tarvitsen yleensä vähintään parin tunnin sulattelun kevyemmänkin aterian ja lenkin väliin. Lenkkivaatteita pukiessa naureskelin vedet silmissä lasten kommentteja. “Sä näytät ihan sellaiselta over the top hiihtäjä tädiltä. Et kai sä nyt noita aurinkolaseja laita.” Jos pikkulasten jutut saavat hymyn huulille, niin kyllä nämä nuorison jututkin huvittavat. Hyvin on muistissa omakin nuoruus ja se, kuinka kuvitteli elämän ja kaiken kivan loppuvan parikymppisenä. Kolmikymppisenä nyt viimeistään… kuinka väärässä sitä olikaan.

 

Suunnitelmissa, tai ainakin minun suunnitelmissa, oli juosta kevyt lenkki. Niin kuulemma pojankin, mutta enhän tajunnut, että se mikä pojalle on kevyt on itselleni jotain muuta. Toinen hyppeli kuin villivarsa kevätlaitumella, toinen puuskutti perässä. Hassua, miten omissa kuvitelmissaan on edelleen siinä uskossa, että kunto pysyy vähintäänkin samana, vaikka treenit vähenisi… On myös aika inhottavaa myöntää itselleen ettei ole enää samassa kunnossa kuin muutama vuosi sitten.

 

Sähän oot personal trainer, eikö sun nyt pitäis jaksaa? No juu, mutta enhän mä nyt kilpaurheilija ole eikä edes mun kohderyhmä ole ammattiurheilijat!

 

 

 

KEVÄT JA UUDET TAVOITTEET

 

Pojan juostessa ylämäkivetoa totesin itsekseni, että olo oli vähintäänkin kuin puuskuttavalla tädillä, hiihtäjän näköinen olen kai muutenkin. Toki vauhti oli omaan kuntotasooni nähden aivan liian kova, mutta tuntuma muistutti väliin jääneistä intervalleista. Joskus on hyviä päiviä, joskus huonoja, mutta nyt ei ollut kyse kummastakaan. Lisää monipuolisia ja kovempia treenejä, niitä tarvitaan.

 

Monipuolisuudesta muistutin nuorisoakin eilen sauvarinteessä. Siellä hiihtäjän näköinen täti oli nimittäin elementissään. Sauvarinteessä onkin kuntoa kehitetty jo 80-luvulta. Swinghillin laskettelurinne on yllättävän jyrkkä ja pitkä-  se sai kovakuntoisemmankin puuskuttamaan ja päästämään jopa muutamat ärräpäät. Äidin kunto ei sittenkään ole niin “huono”. Sauvarinnetreeni onkin mitä parhain treenimuoto vahvistamaan kokonaisvaltaisesti etenkin jalkojen lihaksia. Ylämäissä sykkeet nousevat ja alamäissä laskevat. Mäkiä tarpoessa tyttärenkin mieli muuttui- sauvat eivät sittenkään olleet mummoille, vaan niistä sai apua ja lisätehoja ylävartaloon.

 

Ne lajit, mitä kehittää, ne vahvistuvat. Kehitystä ei tapahdu mukavuusalueella, vaan itseään haastamalla. En keksinyt vielä konkreettista tavoitetta, mitä kohti lähden harjoittelemaan, mutta ensimmäisenä askeleena on monipuolistaa viikoittaisia juoksulenkkejä- ottaa mukaan taas mäkivetoja, intervallitreenejä ja fartlek juoksuleikittelyä. Tehdä itselleni juoksuohjelma, sisältäen tietenkin myös liikkuvuusharjoitteita ja juoksua tukevaa lihaskuntoharjoittelua. Niin mukavaa kuin maisemien fiilistely onkin, niin jos haluaa kehittyä, ei jokainen lenkki voi olla vain fiilistelyä. Kaikella on aikansa ja paikkansa- nyt haluan juoksuun taas vauhtia! Kevät on juoksun ja uusien tavoitteiden aikaa.

 

Onko sinulla liikunnallisia tavoitteita? Jotain, mitä kohti treenaat?

 

Seuraa minua myös Instagramissa @heidionthego 

 

Heidi xoxo