Olikohan se sunnuntai-ilta, kun sattumalta kanavasurffailun päätteeksi jäin katsomaan Kardasheneja. Kris Jenner oli juuri innoissaan pohtimassa ostaako ystävättärelleen lahjaksi kasvojen kohotus. Vaihdoin kanavaa.

 

Pari viikkoa sitten taas luin kampaajalla Maria Veitolan haastattelua ikääntymisestä, jossa Veitola totesi “kun naisen kanssa puhutaan iästä, puhutaan aina juuri fyysisistä muutoksista.” Aivan, miksi ikääntyessä keskitytään helposti vain ulkoisiin asioihin ja usein negatiivisiin muutoksiin, vaikka elämänkokemukset ja kuljettu matka ovat rikastuttaneet ja opettaneet niin paljon. On aivan luonnollista vanhentua. Kukaan ei säästy ikääntymiseltä ja sen tuomilta muutoksilta. Itse voimme kuitenkin omilla elämäntavoilla ja asenteella vaikuttaa siihen, miten ikääntyy. Olikin muuten hyvä juttu, harmi etten löytänyt sitä enää kaupan hyllyltä.

 

Meillä on tämä vuosi oikea juhlavuosi- tytär pääsee ripille, poika täyttää 18 vuotta ja itse täytän tänä vuonna neljäkymmentä. En koe minkäänlaista ikäkriisiä, en ole koskaan kokenut. En, vaikka tutkijoiden mukaan elimistön vanhenemismuutokset alkavatkin jo 20-30 vuotiaana ja näkyvät vanhenemismuutokset alkavat viimeistään 40-50 vuotiaana. Huomaan kyllä, että silmien ympärille on ilmestynyt ryppyjä, harmaita hiuksia löytyy useammin kuin toivoisi eikä palautuminenkaan ole enää samalla tasolla kuin joskus parikymppisenä.

 

Mutten siltikään haluaisia palata ajassa taaksepäin. Päinvastoin, koen elämäni olevan tällä hetkellä oikein hyvässä balanssissa. Nuoruuden epävarmuudet ovat elämän ja kokemusten myötä vaihtuneet vahvuuksiksi. Uskallan olla sellainen kuin olen. Olen itselleni armollisempi ja viihdyn “omissa nahoissani” paremmin kuin koskaan. Teen asioita, joista tykkään. Liikunnalliset ja muutenkin terveelliset elämäntavat ovat jättäneet jälkensä ja pystyn tekemään niitä asioita, joista nautin- ja sitäpaitsi mielihän ei tunnu vanhentuvan iän mukana ollenkaan…

 

Nuorempana oli tunne, että elämä on valmis sitten kun on saavuttanut tiettyjä asioita, nyt ymmärrän, että elämä on tässä ja nyt. Vastoinkäymisiltä tai surulta ei kukaan voi välttyä, mutta tiedän senkin, että kaikki on vain hetkellistä ja ohi menevää.

 

 

WHEN YOU ARE…

 

You learn when you’re in your twenties. You live when you’re in your thirties. When you’re in your forties, you learn that everything you learned in your twenties was wrong.

 

When you’re twenty, you say you don’t care what other people think about you. When you’re thirty, you actually don’t care what other people think about you. When you’re forty, you finally understand that nobody is thinking about you.

 

When you’re twenty, you love all your friends. When you’re thirty, you start to lose touch with friends. When you’re forty, you realize who your true friends are.

 

When you’re twenty, you listen to popular music. When you’re thirty, you discover different kinds of music. When you’re forty, you listen to the music you grew up with.

 

When you’re twenty, thirty seems old. When you’re thirty, forty seems old. When you’re forty, thirty-nine seems so young.

 

Vielä on aikaa syksyn syntymäpäiviin, ja toivottavasti en saa lahjaksi kasvojen kohotusta 😀 Sitäkin enemmän toivon uusia kokemuksia ja elämyksiä, naurua ja iloja- silläkin uhalla, että se tarkoittaisi lisää ryppyjä <3 Ihanaa viikonloppua, täällä suuntana Bodom Night Trail eli yö polkujuoksutapahtuma. Kolmen tunnin päiväunien ansiosta taidan jaksaa jopa valvoa. Siitä varmasti lisää myöhemmin.

 

Heidi xoxo