Vastakohtia, se tuli oikeastaan heti ensimmäiseksi mieleeni Islantiin laskeutuessani- karulla tavalla mielettömän kaunis. Laavakiveä, sammalta, silmin kantamattomiin puutonta “metsää”, vuoret, serpentiinitiet, kuumat lähteet, meri jne. Perjantaista Reykjavik-päivää lukuunottatta ilmatkin olivat poikkeuksellisen kauniit. Aurinko paistoi, tuulta oli vain nimeksi, upeita auringonlaskuja ja viimeisenä iltana näkyivät taivaalla vihreänä tanssivat revontuletkin. Juuri muuta ei luonnolta olisi voinut pyytää.

Islanti on matkustuskohteena selvästikin nousussa, enkä yhtään ihmettele, onhan sen luonto ja jo hieman syrjäinen sijaintikin mielenkiintoa herättäviä ja jotain niin erilaista. Tontut ja sagat, tarinat, sopivatkin paremmin kuin täydellisesti luontoon. Luonnossa kävellessä tuntuikin kuin olisi ollut keskellä satua. Islanti onkin monien leffojen kuvauspaikka.

Jos toiveena on nähdä muutakin kuin Reykjavikin keskusta, suosittelen ehdottomasti vuokraamaan auton. Turistikierroksiakin toki järjestetään, mutta paljon enemmän matkasta saa irti itse ajaessa. Kultainen kierros, Pingvellir, Geysir & Gullfoss, on suosittu nähtävyyskierros, jonka mekin ajoimme lauantaina. Upeita maisemia tulee eteen jatkuvasti ja omalla autolla ajaessa voi pysähtyä silloin, kun haluaa. Parhaimmat maisemat sainkin ikuistettua aivan muualla kuin “turistipaikoista”. Ja, vaikka Islanti onkin kallis maa, ovat luonnon nähtävyydet kuitenkin ilmaisia- ainakin kaikki nämä, missä me kävimme.

 

 

Pingvellirin kansallispuisto

Pingvellir on kansallispuisto ja Unescon maailmanperintökohde, joka on kiinnostava etenkin geologisesti, sillä se sijaitsee Euroopan ja Amerikan mannerlaattojen törmäyspisteessä. Upeat kalliot kohoavat rotkon ympärillä, josta on myös kaunis näkymä Islannin suurimmalle järvelle Thingvallatnille. 

Pingvellir on myös historiallisesti islantilaisille merkittävä paikka, sillä siellä islantilaiset aloittivat maakäräjien pitämisen jo vuonna 930. Ylimmän kuvan vesiputoukseen mm. hukutettiin noitina pidettyjä naisia, jotka perimätiedon mukaan laitettiin säkkiin ja heitettiin altaaseen. Altaan vieressä on jopa lista tavalla tai toisella mestatuista henkilöistä.

 

 

Haukadalur (Geysirit)

 

Haukadalur on geoterminen alue, joka on tunnettu sen alueella toimivista kuumista lähteistä. Niistä kuuluisimmat ovat Geysir ja Strokkur. Geysir on se kuuluisin, vaikkei enää aktiivinen olekaan. Sen mukaan kaikkia kuumia, suihkuttavia lähteitä kutsutaan Geysireiksi. Kuvassa Strokkur. Mädäntyneen kananmunan tai pierun hajun voi haistaa näillä alueilla 😀

 

 

Gullfoss

 

Gullfossin, kultainen putous, vesiputoukset olivat mielestäni upein nähtävyys, jolle kuvat eivät millään anna sen todellista oikeutta. Gullfoss koostuu kahdesta erillisestä vesiputouksesta, joiden korkeus yhteensä on yli 30 metriä. Uskomatonta, kuinka mahtavat luonnonvoimat voivatkaan olla. Virta oli uskomattoman kova ja tuntui kuin putouksesta olisi satanut vettä ylöspäin. Tämä näkyy kuvissa sumuna.

Kultaisen kierroksen varrella olisi ollut muutama muukin mielenkiintoinen kohde, mutta meillä oli illaksi varattu stand up esitys “How to become Icelandic in 60 minutes”, jonne meinasi tulla jo hieman kiire. Ilma yllätti positiivisesti ja ulkona olisi voinut kierrellä kauemminkin. Stand up oli kuitenkin hauska ja katsomisen arvoinen. Se antoi hauskalla tavalla kuvan islantilaisista ja heidän tavoistaan. Monet kohdat sopisivat hyvin meihin suomalaisiinkin. Islantilaiset ovatkin ehkä pohjoismaalaisista lähinnä meitä.

 

Geopark

 

Sunnuntaina ajoimme Geoparkin alueelle, joka sijaitsee vain noin puolisen tunnin ajomatkan päässä Reykjavikista. Jos lauantaina näkymät olivat vehreää, niin tänne ajaessa tuntui kuin olisi astunut taas aivan toiselle planeetalle, lähinnä mieleen tuli kuu. Jos kuvittelisin astuvani kuuhun, niin kuvittelisin sen juuri tälläiseksi. En siis yhtään ihmettele, että tämä onkin suosittu leffojen kuvauskohde.

Ilmat vaihtelivat auringonpaisteesta vesisateeseen. Alimpia kuvia ottaessa samaan aikaan satoi, paistoi aurinko ja taustalla kohosi upea sateenkaari. Huomaatko, kuinka sateenkaari päättyy aivan meren rantaan. Tuntuu kuin sitä olisi voinut koskettaa.

Eilisessä Hesarissa on muuten juttu “Vaella Islannin takamailla”. Mielenkiintoinen! Kannattaa lukea.

 

Heidi xoxo