SOLVALLA SWINGHILL-TAAS ASKELEEN LÄHEMPÄNÄ AOSTANLAAKSOA

by | Apr 10, 2019 | Exercise | 2 comments

 

 

Aurinkoinen t-paita keli helli Aostanlaaksoon heinäkuun lopulla matkaavien tunkkaajien aamupäivää sunnuntaina Nuuksion Solvallassa. Swinghillin laskettelurinne oli edelleen lumen peitossa, vaikka muuten ympäristö oli kuiva ja sula. En ole koskaan käynyt talvella Alpeilla, mutta luminen rinne, auringonpaiste ja upeat maisemat saivat tuntemaan kuin olisin jollakin pidemmälläkin reissulla.

 

Neljän tunnin ajan tunkkasimme Solvallan Swinghilliä ylös ja alas. Neljässä tunnissa ehti rinteen kävellä ylös ja juosta 27 kertaa alas- nousumetrejä kertyi 2000 metriä. Huh, kuulostaa näin jälkeenpäin älyttömältä määrältä. Jos olisin etukäteen arvannut, että nousuja kertyy näin paljon, olisi epätoivon hikipisaroita noussut otsalle jo ennen ensimmäistä nousua. Aika meni jutellessa kuitenkin yllättävänkin nopeasti- vasta viimeisen tunnin aikana pohkeet ilmoittelivat olemassa olostaan ja jo illalla osasin odottaa seuraavana päivänä iskeviä DOMS:ja.

 

DOMS (Dealyed Onset Muscle Soreness) eli viivästynyt lihaskipu, joka syntyy noin 24-72 tuntia kovan urheilusuorituksen seurauksena. DOMS:it johtuvat rasituksen aiheuttamista lihasvaurioista, jotka syntyvät mm. kovan tai erilaisen treenin seurauksena, johon keho ei ole välttämättä tottunut. Myös pitkän treenitauon jälkeen lihaksissa todennäköisesti tuntuu, että jotain on tehty.

 

Taas olemme askelta lähempänä Aostanlaaksoa, ja onneksi meillä on nämä Alppimentorien Jannen ja Annan vetämät yhteistreenit. Näin pitkäkestoisia treenejä on huomattavasti mukavempaa tehdä porukalla. En nimittäin edes muista, koska olisin viimeksi tehnyt yhtä pitkäkestoista ja haastavaa treeniä- ei siis ihme, että jaloissa tuntuu. Siellä rinnettä kavutessa heräsin taas, kuinka tärkeitä nämä valmistavat treenit ovat h-hetkeä ajatellen. Mitä paremmin on lajinomaista treeniä alla, sitä “helpommin” itse vaellus tulee sujumaan. Liikun kyllä paljon, mutta enemmän täytyy keskittyä mäkien tunkkaamiseen.

 

En ole pitkään aikaan treenannut suunnitelmallisesti, mutta nyt on inspiroivaa, kun on konkreettinen tavoite, jota tavoitella. Viikko-ohjelmaani en aio sen suurempia muutoksia tehdä, mutta kerran viikossa aion vetää pidemmän treenin, mieluiten joko poluilla juosten, sauvarinnetreeninä Malminkartanolla tai Solvallassa. Toukokuinen puoli maraton, Helsinki City Run, tulee olemaan hyvä välitavoite, joka sekin haastaa tekemään pidempiä lenkkejä. HCR:lle sain houkuteltua mukaan muutaman kuulatuntilaisenikin, joiden kanssa heitettiin eilen ensimmäinen lenkki ennen illan tuntia. Porukalla treenaaminen on hauskaa, niin se vain on. Siitä projektista kuitenkin seuraavassa postauksessa.

 

 

Pitkäkestoiset treenit ovat tärkeitä myös varusteiden testaamisen kannalta. *Salomonin Sense Ride 2 on ollut nyt kovassa käytössä. Olen tottunut juoksemaan todella napakalla tossulla ja aluksi hieman mietitytti olisiko sittenkin pitänyt valita yksi koko pienempi tossu. Alamäissä huomasin kuitenkin nopeasti, että koko oli juuri oikea. Näin pitkäkestoisessa treenissä jalka myös hieman turpoaa, puhumattakaan kesän helteillä. Polkujuoksutossuni S-LAB Speed 2, jolla olen tähän asti tottunut juoksemaan metsissä ja poluilla, on tähän tossuun verrattuna hieman kapeampi, mutta tämäkin malli tuntuu sopivan jalkaani oikein hyvin ja tossussa on enemmän vuorilla tarvittavaa vaimennusta. Testi jatkuu, mutta tällä hetkellä Sense Ride 2 tuntuu vahvalta valinnalta.

 

Tossut ovat vuorivaelluksella varmastikin se juoksijan tärkein varuste, mutta tärkeää on testata etukäteen myös muut varusteet- juoksureppu, vaatteet, jääraudat, sauvat jne. Ja tietenkin eväät! Olen tottunut treenaamaan pitkiäkin aikoja ilman lisäenergiaa, sillä esimerkiksi helposti mukana kulkevat geelit saavat vatsani sekaisin. Sunnuntaina kuitenkin huomasin, että näin raskaissa treeneissä on ehdottomasti oltava jotain energiapitoista mukana- vaikka sitten nallekarkkeja. Vedellä ja pyhällä hengellä ei jaksa. Onneksi on vielä hyvin aikaa testata näitäkin. Mielelläni otan vastaan vinkkejä geelien suhteen!

 

 

 

Huomioita päivän treenistä! Huumori on paras lääke silloinkin, kun oma jaksaminen ja fysiikka ovat koetuksella. Vitsiä väännettiin aiheesta, jos toisesta. Rankemmatkin kokemukset helpottuvat, kun muistaa pitää pilkkeen silmäkulmassa. Palautusbissen jätän edelleenkin juomatta, mutta kermavaahdon toimivuutta ryppyjä vastaan on ehdottomasti testattava. Olikos se muuten ulkoisesti vai sisäisesti? 😉

 

TRX- narujen arvonta on suoritettu ja voittajalle ilmoitettu. Kiitos oikein paljon kaikille kommentoijille, oli mukava lukea teidän liikuntatottumuksista 🙂

 

*Salomonin tossu saatu

 

Heidi xoxo

2 Comments

  1. Päivi

    Kokeile Dexalin geelejä, minulla toimivat hyvin. Olen käyttänyt noista mustikkaa, omenaa ja colaa. Colassa on kofeinnia eli toimii hyvin pitkissä treeneissä, kun tarvii vielä vähän lisäbuustia. Oon käyttäny myös Maximin geelejä. Mulla tosin ei oo vatsa menny geeleistä ikinä sekaisin, mutta energiapatukoita mun vatsa ei kestä oikein yhtään.

    Tsemppiä treeneihin ja tulevaan reissuun!

    Reply
    • Heidi Tainio

      Moikka Päivi,
      kiitti hei paljon, pitääpä testata tuota. Maxim on mullekin tuttu, mutta harmi, että Northforcea en ole enää löytänyt mistään. Se lime toimi mulle ok. Patukat toimii mulle taas ok, mutta geelit veisivät tuolla reissussa vähemmän tilaa. Tavaran määrä, kun on rajoitettua, kun itse joutuu kaiken kantamaan 😀

      Kiitos paljon, innolla odotetaan- varmasti upea kokemus <3
      Kivaa viikonloppua 🙂

      Terkuin Heidi

      Reply

Submit a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *