Perjantai-ilta on pyhitetty pitkän työviikon jälkeen ruuanlaitolle ja leffoille. On ihana lösähtää sohvalle ja heittää aivot narikkaan. Eilen ei aivoja tosin heitetty aivan täysin narikkaan sillä katsomamme Netflix dokumentti “The Social Dilemma” sai paljon ajateltavaa ja hyvät keskustelut miehen kanssa aikaiseksi. Linkkasin videon lapsillekin katsottavaksi.

 

Tiedän kyllä ettei ole sattumaa, mitä mainoksia esimerkiksi Facebookia selatessa eteen tulee, mutta siltikin on hullua ajatella, mitä kaikkea tietoa meistä koko ajan kerätään, esimerkiksi juuri Facebookin ja Googlen kautta. Miten meitä ohjaillaan ja manipuloidaan, ja mitä tietoa (myös väärää) meille syötetään. Kannattaa olla tarkka lähdetiedoista ja mitä itse jakaa. Jos alkuperäinen idea “tykkää” nappulalle oli levittää positiivisuutta ja iloa, onkin se nyt informaation keräämisen lähde. Dokkarin mukaan kerätyn tiedon avulla saadaan tietoa jopa persoonallisuudesta, jonka avulla voidaan ennustaa jopa tulevaa käyttäytymistä.

 

Jotain kertoo jo esimerkiksi se, että ohjelmistojen luojat its eivät juuri anna lapsilleen ruutuaikaa, monien mielestä myös sovelluksien ikäraja pitäisi nostaa 16 ikävuoteen.

 

KUUNTELEMINEN JA LÄSNÄOLO

 

Tänään 10.10 vietetään Maailman mielenterveyspäivää ja teemana tänä vuonna on kuunteleminen ja läsnäoleva kohtaaminen. Jokainen varmasti kaipaa aitoja kohtaamisia, face to face- nyt enemmän kuin koskaan. On aivan eri jutella kasvotusten kuin ruudun kautta. Nähdä ilmeet ja kehon eleet. Sukeltaa pintaa syvemmälle. Olla läsnä ilman ylimääräisiä ärsykkeitä. Kuunnella ja tulla kuulluksi.

 

Juuri samoja ajatuksia käsiteltiin myös The Silence Dilemmassa. Se toi esille tutkimustuloksia, jotka ovat osoittaneet kännykän ja sosiaalisen median käytön vaikuttaneen etenkin nuorten keskuudessa yksinäisyyteen ja ahdistuneisuuteen, epärealistiseen todellisuuden tajuun ja esimerkiksi ulkonäköpaineisiin. Riitänkö, olenko hyvä näin?

 

Ohjelmassa tuotiin esille millainen merkitys voi tykkäyksillä ja kommentteilla olla, ja miten hetkelliseen huomioon voi addiktoitua. Ohjelmassa kuvattiin hyvin myös, miten yhdellä ikävällä kommentilla voi olla pitkälle johtavat vaikutukset. Tuntuu pelottavalta jo ajatuskin, että joku haluaisi kauneusleikkaukseen, jotta saisi samanlaiset piirteet kuin Snapchat-filtterissä.

 

Uskon kuitenkin, että muutosta on jo tietoisuuden myötä pikku hiljaa tapahtumassa. Esille halutaan silottavien filttereiden sijaan tuoda enemmän luonnollisuutta. Yksi kuva ei myöskään ole koko totuus, medialukutaitoa. Sosiaalisessa mediassa, kun on paljon myös hyvää.

IHMINEN ON AINA OIKEAN IKÄINEN 

 

“Ihminen on aina oikean ikäinen. Iän myötä tulevat muutokset täytyy oppia hyväksymään”. Aiemmin tällä viikolla luin kampaajalla  Jorma Uotisen haastattelua ja nuo lauseet osuivat ja upposivat. Olen täysin samaa mieltä, enkä haluaisi olla minkään muun ikäinen kuin mitä olen juuri nyt. Ja sitäpaitsi, jos ajassa mentäisiin taaksepäin tarkoittaisi se kaikista upeista kokemuksista ja elätystä elämästä luopumista!

 

Ryppyjä toki löytyy jo silmäkulmista ja harmaita hiuksia puskee enemmän kuin toivoisin, mutta väistämätön totuus on se, että ihminen muuttuu, kun ikää tulee. Pienien muutosten sijaan keskityn mieluummin kuitenkin kaikkeen mihin esimerkiksi kehollani pystyn, ja mihin toivottavasti pystyn vielä mahdollisimman pitkään. Uskon myös, että positiivinen elämänasenne, uteliasuus ja huumori pitävät mielenkin nuorena.

 

Nyt suljen kännykän notifikaatiot, vältän turhaa selailua ja suuntaan metsään. Oikein mukavaa viikonloppua sinulle, voi hyvin <3

 

Seuraa minua myös Instagramissa @heidionthego 

 

Heidi xoxo

---