Eilisellä hiihtolenkillä mietin ystävänpäivää ja ystävyyttä. Mietin, miten ystävyyssuhteet ovat vuosien varrella muuttuneet tai muokkautuneet. Muutama lapsuuden ystävä on säilynyt tähän päivään asti. Ulkomailla asuessa löysin oikeastaan jokaisesta paikasta yhden oikein hyvän ystävän ja välimatkasta huolimatta olemme yhteyksissä säännöllisen epäsäännöllisesti. Uusia upeita ystävyyssuhteita olen tehnyt myös aivan viime vuosina, mutta onpa ollut myös upea löytää uudelleen muutama matkan varrella “kadonnut” ystävä. Samankaltaiset kemiat, intressit ja elämäntilanteetkin yhdistävät.

 

Tärkeinpiä arvoja ystävyydessä ovat mielestäni luottamus, arvostus ja se, että saa olla juuri sellainen, kun on. Tärkeää on mielestäni myös huumorintaju. Samankaltainen huumori yhdistää. Nauru on tarttuvaa, se yhdistää ihmisiä ja lisää myönteistä vuorovaikutusta. Nauru vaikuttaa terveyteen, vahvistaen immuunijärjestelmää, lisäten energiaa, vähentäen kipua ja suojellen stressin aiheuttamilta haitallisilta vaikutuksilta. Tuskin mikään muu tasapainottaa kehoa ja sen voimavaroja niin nopeasti ja tehokkaasti kuin kunnon nauru. Huumori on siis ilmainen lääke moneen vaivaan. Ilman huumoria elämä olisi myös aika tylsää.

 

Onnea onkin omistaa ihania ystäviä, joiden kanssa aika ei käy pitkäksi. Ystäviä, joiden kanssa voi jakaa niin ilot kuin surut. Ystäviä, jotka ovat luottamuksen arvoisia. Aito ystävä ei kuitenkaan kerro sinulle vain sitä, mitä haluat kuulla, vaan sen, mikä sinun pitää kuulla. Toiset ystävät ovat hieman kauempana kuin toiset, mutta siltikin tavatessa jutut jatkuvat siitä, mihin viimeksi jäivät.

 

Ympäröi itsesi ihmisillä, jotka tekevät sinut onnelliseksi. Ihmisillä, jotka saavat sinut nauramaan, jotka auttavat sinua, kun kun sitä eniten tarvitset. Ihmisillä, jotka aidosti välittävät. He ovat arvokkaita ja ansaitsevat jäädä elämääsi. Muut ovat vain läpikulkumatkalla. -Karl Marx ja minä 😀 

 

 

 

Kippis ystävyydelle, kaikille ystäville lähelle ja kauaksi <3

 

Heidi xoxo