LÄHTÖJÄ JA ILTALENKILLÄ

by | Mar 22, 2018 | Exercise, Wellbeing | 7 comments

 

Sisko ja sen veli ja viime keväinen Rooma <3

 

Saimme tällä viikolla pojan jopa 36 tunniksi kotiin. Lyhythän tuo aika taas oli ja mukavat hetket tuntuvat menevän aina liian nopeasti. Lähdön hetkellä olo on aina haikea- molemmilla. Aivan kuin irti päästäminen olisi jokaisella lähdön hetkellä se ensimmäinen. Lentokentältä kotiin ajallessa, Egotripin Matkustajan soidessa radiossa, en voinut välttyä kyyneliltä. Ei kai tähän fiilikseen koskaan totu. Oma pieni, kun isonakin on äidille aina se pieni. Onneksi pojalla kaikki sujuu Lontoossa paremmin kuin hyvin, eikä ikävä lähtöhetkiä lukunnottamatta kuulemma enää vaivaa. Tieto siitä helpottaa omaakin ikävää <3

 

Asiat on tärkeä kohdata sellaisina kuin ne ovat- ei pakenemalla ja/tai sijaistoimintaa hakemalla. Vain siksi, että olisi jotain muuta ajateltavaa tai jotta voisi unohtaa. Joku voisi sanoa urheilemista sijaistoiminnaksi, mutta itselleni esimerkiksi juoksu on juurikin keino jäsennellä ajatuksia ja käydä läpi erilaisia fiiliksiä- niin iloja kuin surujakin. Jotenkin asiat vain siinä juostessa selkeytyvät. Parhaimmat ideatkin olen saanut juuri lenkeilläni. Sivutuotteena nousee vielä mielialakin. Mieleeni ei juuri nyt tule yhtään lenkkiä, jonka jälkeen fiilis ei olisi parempi kuin lenkille lähtiessä. Oletko samaa mieltä?

 

Juoksu <3 

 

Vaikka omat juoksut ovatkin talven aikana jääneet taka-alalle. Alkaa pikku hiljaa mieleen nousta ajatus “mitäs jos sitä itsekin juoksisi kesällä tai viimeistään syksyllä jossakin tapahtumassa?”. HCR:lle kun toimin jäniksenä, sparraajana ja vesipullon kantajana treenattavalleni.

 

Sen verran hyvin kuitenkin tunnen itseni, että aivan maisemia en tapahtumissa lähde katselemaan- kilpailuhenkisyyttä kyllä löytyy viivalle astuessa. Ennätyksiä ei tarvitse tavoitella, mutta haluan olla hyvässä juoksukunnossa, niin, että juoksu tuntuu vauhdikkaalta, rennolta ja kovemmistakin sykkeistä huolimatta “helpolta”. Helppo on ehkä huono sana silloin, kun juostaan äärirajoilla. Mutta sellainen flow-fiilis, kun tossu vain nousee toisen perään. Jokainen tapahtuma on aina omanlaisensa, eikä päivän fiilistä voi tietenkään etukäteen päättää, mutta siihen tähdätään 🙂 Siksi aion juosta monipuolisia lenkkejä vaihdellen- peruslenkkejä, vauhdikkaampia, intervalleja ja pitkiksiä.

 

Pojan lentokenttäkeikan ja iltapäivän tapaamisen jälkeen, vedin lenkkarit jalkaan, laitoin musiikit korville ja lähdin pitkästä aikaa omalle lenkille. En edes näin äkkiseltään muista olenko tämän vuoden puolella juossut muuta kuin Auxerren reissulla… Juoksu kulki kuitenkin yllättävänkin kevyesti, kiitos hiihtolenkkien, mutta vauhdin maltillisena pitäminen oli sitäkin haastavampaa. Intervallit, pyramid- ja fartlek treenit ovat suosikkejani, ja nytkin olisi niin tehnyt mieli juosta kovempaa. Näillä ensimmäisillä lenkeillä yritän pitää itsekin kiinni tuosta “maltti on valttia”- sanonnasta. Hiihtolenkit, kun ovat muutenkin vaihtelevine maastoineen olleet melko intervallipainoitteisia.

 

Hidastempoinen soittolista ja sykemittari ovat keinojani pitää vauhti maltillisena. Sykemittarista seuraan, että sykkeet pysyvät peruslenkeillä tarpeeksi alhaalla, noin 125-145 välillä. Sykkeet ovat aina hyvin yksilöllisiä. Niitä ei voi vertailla. Toisilla voi luonnostaan olla korkeat, ja toisella taas matalat sykkeet. Seuraan edelleen viime vuotisten testien perusteella annettuja suositussykkeitä. Näin juoksukauden alkaessa olisi mukava käydä uusissa testeissäkin. Näyttää vahvasti siltä, että pieni juoksutauko on vain nostanut motivaatiota. Mitäköhän sitä kevät ja kesä oikein tuokaan tullessaan!

 

Miten sinun lenkkeilyt? Juoksitko läpi talven, vai onko siellä toinen joka korvasi juoksun hiihdolla?

 

Heidi xoxo

7 Comments

  1. -Sanna

    Voi ei, voin kuvitella ikävän ja haikeuden. Onneksi hänellä menee siellä hyvin <3 On ne aina äidin pieniä poikia ja tyttöjä ja heitä murehtii <3 Kuka enemmän ja kuka vähemmän, itse kuulun ensimmäiseen kategoriaan 😉

    Kilpailuvietistä tuli mieleen, että olen aina pitänyt itseäni ei-kilpailuhenkisenä (pelkkä kilpailutilanne tuo melkoisen jännityksen, vaikka olisin kannustusjoukossa. En vain totu siihen…) kunnes tästä oli puhetta ystäväni kanssa. Hän purskahti nauruun, "että ai et ole vai?! Heitäpä alkulämmittelyssä pallo kehiin niin löytyy se kilpailuvietti sinustakin!" Taitaa olla totta 😀 Nuorempana ei vain ole antanut sille mahdollisuutta vaan se on jäänyt jännityksen jalkoihin…

    Reply
    • Heidi Tainio

      Moikka Sanna,
      Joo, ja luulisi, että tässä jo helpottaisi, mutta ei. Poika on onneksi jo nuoresta iästään melkoinen maailman matkaaja eikä sinänsä jännitä olla maailmalla. Onneksi pääsee kotiin koko kesäkuuksi <3
      Ihan muuten sama juttu täälläkin! Olin nuorempana myös älytön jännittäjä ja nyt jännitän samoin kannustusjoukoissa aivan yhtä lailla. Nykyään onneksi tuo jännitys on jäänyt- ehkä sitä on tajunnut ettei tässä nyt elämästä ja kuolemasta taistella 😀 Hauskuus kuitenkin tekemisessä tärkeintä.
      Mukavaa viikonloppua!
      Terkuin Heidi

      Reply
  2. Maritta

    Mitä ovat pyramid ja fartlek lenkit , juoksut?

    Reply
    • Heidi Tainio

      Moikka!
      Kiva kun tulit kysäisemään! Näistä eri treeneistä olen tehnyt aiemmin postauksen, mutta täytyykin tehdä uudelleen! Helposti, kun vanhat postaukset unohtuvat eikä niihin välttämättä tule palattua kuin hakusanoilla. Lyhyesti; fartlek lenkillä juostaan maaston ja fiiliksen mukaisesti tempoa vaihdellen, pyramid-treenissä esim 1-2-3-2-1 eli pyramidin omaisesti aikaa tai matkaa vaihdellen, ensin pyramidi ylös ja sitten alas.
      Mukavaa viikonloppua!
      Terkuin Heidi

      Reply
      • Maritta

        Kiitos tiedoista!
        Sukset ulos survaistaan⛷

        Reply
  3. Mari

    Juoksua en ole kyllä saanut vielä minään talvena pysymään aktiivisena. Muuta liikkumista, lihaskuntoa ja liikkuvuutta tuleekin sitten tehtyä enemmän. Mutta hiukan se kyllä harmittaa että juoksun joutuu joka kevät aloittamaan “uudestaan”. Pitkälti epäilen että johtuu siitä kun joutuu arpomaan että onko liukasta vai ei, niin ei tule lähdettyä juoksemaan sitten ollenkaan. Nastalenkkareita olen alkanut vakavasti harkitsemaan.

    Reply
    • Heidi Tainio

      Moikka Mari,
      Mutta vaikka juoksu on jäänyt vähemmälle, on hienoa että jatkat muiden lajien parissa 🙂 Tietenkin olisi hyvä pitää juoksu mukana myös talvella, vaikka se olisikin vähäisempää. Silloin keväällä ei tosiaan tuntuisi siltä, että pitäisi aloittaa aivan alusta. Jos liukkaus on se, mikä saa jättämään lenkit väliin, kannattaa tosiaan harkita nastoja. Ne auttavat tosi paljon ja askellus on rennompaa, kun ei tarvitse keskittyä pystyssä pysymiseen.
      Nyt onneksi tiet alkavat olla sulia. Talven juoksemattomuuden jälkeen olen itse täällä aivan intoa täynnä!
      Juoksu-iloa ja kevyitä askelia!
      Terkuin Heidi

      Reply

Submit a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *