Maa, jossa asuimme seitsemän vuoden ajan ja jossa lapsemme ovat syntyneet. Rakkauden kaupunki, jossa opiskelin ja jossa en koskaan tuntenut turvattomuutta, saati sitten pelkoa. Aamun uutistulvaa ja verilöylyä onkin vaikea uskoa todeksi. Ensimmäiseksi aamulla mielen valtasi suru ja etenkin huoli ystävistä- heillä kaikki onneksi hyvin. Juuri nyt ei ole sanoja kuvaamaan tätä(kään) kauheutta. Pray for Paris <3

 

 

Heidi xx