Viime viikonloppuna siirryttiin virallisesti talviaikaan. Päivät tuntuvat kieltämättä lyhyemmiltä ja kylmä ilmavirtaus toi muutenkin mukanaan talvisemman fiiliksen. Päivien lyheminen ja pimeys eivät sinänsä minuun tai mielialaani juurikaan vaikuta. Ehkä siksi, että olen onnekas pystyessäni ulkoilemaan ja liikkumaan valoisaan aikaan, useimmiten vielä töiden puitteissa. Täällä myös hiihtointoilija tietenkin jo kovasti odottelee talvea ja lumisia hiihtokelejä. Salomonilta perjantaina haetut sukset polttelevat jo varastossa ja ensilumibaanoille pääsyä- Vihdissä on kuulemma jo latu!

 

Kaamosta ja etenkin näin marraskuuta pidetään synkkänä ajanjaksona, jonka toivoisi menevän ohitse mahdollisimman nopeasti. Monella väsymys painaa, yleinen vireystila on alhaalla ja motivaatiokin saattaa olla kadoksissa. Minne ne energiat oikein katosivat? Omat fiilikset kannattaa ottaa todesta, mutta täysin talviunille tai negatiivisuuden valtaan ei kannata vajota. Olisiko nyt aika keskittyä rauhoittumiseen, palautumiseen ja riittävään unen saantiin? Ulkoiluun ja kaiken mahdollisen valon imemiseen. Jos ei viikolla, niin ehkä näin viikonloppuisin?

 

Ulkoilun merkitystä toitotan varmaan jo kyllästymiseen asti, mutta sillä on todistetustikin piristävä vaikutus, myös pimeällä liikuessa. Jos viikolla tuntuu ettei valoisaan aikaan yksinkertaisesti ehdi ulkoilemaan niin suuntaa ulos viikonloppuna. Ulkoilu kylmemmillä ja sateisillakin ilmoilla on vain varustekysymys. Aivan liian usein kuulee, kuinka ulkona on liian kylmä ulkoilla. Ei, ei ulkona ole ollenkaan huono ilma, silloin kun varusteet ovat oikeat. Panosta kerralla laadukkaisiin varusteisiin, ne kestävät vuosia.

 

 

 

VIRTAA VIIKONLOPUISTA

 

Viikonloppujen ja vapaapäivien merkitys on todella tärkeä- viikossa pitäisi olla ainakin yksi päivä, jolloin tekee aivan jotain muuta kuin töitä tai töihin liittyviä juttuja. Tämän huomasin itsekin vasta muutama vuosi sitten. Ajattelin aina, että tämähän nyt on niin kivaa ettei tämä edes tunnu työltä. Mutta kivatkin jutut rasittavat, jos niitä on liikaa- omista rajoista on hyvä pitää kiinni. Tuon myötä olen oppinut suunnittelemaan omaakin ajankäyttöäni paremmin niin, että perjantai-iltana viikon työt on tehty, suljen läppärin ja avaan sen uudelleen aikaisintaan näin sunnuntaiaamuna. Ideoita nousee mieleen uudella tavalla, kun antaa ajatuksille tilaa. On tärkeää asettaa itselleen selkeät työ- ja vapaa-ajat.

 

Vapaapäivien tarkoitus on ladata akkuja ja palautua kuluneesta työviikosta. Tehdä asioita, joista nauttii, mutta joille ei ehkä arjen hulinoissa jää tarpeeksi aikaa. Tai olla tekemättä yhtään mitään, nauttia joutilaisuudesta, sekin tekee hektisen arjen vastapainoksi oikein hyvää. Tärkeintä, että löytää oman tapansa rentoutua niin ettei maanantai aamuna tarvitse miettiä jo uutta viikonloppua. Itse suuntaan mieluiten metsään, satoi tai paistoi. Sadekaan ei haittaa, sillä tiedän, että sen jälkeen pääsen kotona suihkuun ja saan vetää villasukat jalkaan. Metsällä on uskomattoman voimaannuuttava ja palauttava vaikutus.

 

Palautumisesta kirjoitettiin kattavasti myös eilisessä Helsingin Sanomissa. Jutussa oli tutkimustuloksia mm. siitä, miten pientenkin työasioiden tuominen vapaa-ajalle heikentää kaikkia palautumista edistäviä tekijöitä ja sitä kautta ihmisen hyvinvointia. Jutun asiantuntija Ulla Kinnusen mukaan myös palautumiseen käytettyä aikaa tärkeämpää on se, että ihminen kokee vapaa-ajalla tehdyt asiat palauttaviksi. Palautumisen ei siis välttämättä tarvitse tarkoittaa vain makoilua sohvalla, vaan juoksulenkkikin voi olla palauttavaa, jos sen aikana unohtaa työasiat. Jos sen sijaan juoksee, koska on pakko juosta, se saattaa vain lisätä kuormitusta. Tässä linkki juttuun (vain tilaajille)

 

 

 

Vapaapäiviin ja palautumiseen kannattaakin kiinnittää entistä enemmän huomiota juuri näin pimeään aikaan. Mieti millainen on tämän hetkinen kokonaiskuormituksesi. Kaipaako kehosi liikettä vai lepoa, äksöniä vai lisää unta? Raitista ilmaa tuskin kukaan saa liikaa ja D-vitamiini purkkiinkin kannattaa tarttua viimeistään nyt, aurinkoa kun ei näillä leveysasteilla saa enää tarpeeksi. Pieniä muutoksia, isoja vaikutuksia. Samalla sinulla on mahdollisuus muuttaa asennettasi marraskuutakin kohtaan.

 

Oma reseptini kaamosta ja väsymystä vastaan ovatkin kolme U:ta- uni, ulkoilu sekä uusi harrastus. Unen tarve on kasvanut ja sänky kutsuu jo puoli kymmenen maissa. Ulkoilen päivittäin ja uintitreenejä aion jatkaa uimakoulumme jälkeenkin, myös salille aion suunnata säännöllisesti.

 

Vaikuttaako pimeys sinuun? Ja mitkä ovat keinosi sen ehkäisemiseen? Kiitos, kun jaksat kommentoida- mukava kuulla teistäkin siellä ruudun toisella puolen <3 Uimapuvun arvonta on suoritettu ja voittajalle ilmoitettu, kiitos kaikille, oli mukava lukea teidän kokemuksista. 

 

Seuraa minua myös Instagramissa @heidionthego 

Kuvat: Elina Hovinen

 

Heidi xoxo