Viime aikoina olen miettinyt paljon irti päästämistä. Irti päästämistä energiaa vievistä ihmissuhteista ja asioista, jotka eivät vie eteenpäin, vaan jarruttavat uusien asioiden syntymistä ja muutosta. Irti päästämistä ja luopumista myös turhasta tavarasta, jota ei oikeasti edes tarvitse. Olen monesti miettinyt, että jos joku veisi useiden muuttojen aikana vintille viedyt pahvilaatikot, en edes tietäisi, mitä olisin menettänyt. Mutta mikä tekee irti päästämisen vaikeaksi? AJatuksissamme emme ehkä halua päästää irti juuri sen takia, että se tarkoittaisi muutosta, mukavuusalueelta poistumista, vanhasta luopumista. Mitä jos, mitä jos sittenkin?

 

Elämässä irti päästämisen haaste on usein siinä, että taakse jätetään jotain tuttua, jotain, jonka uskotaan ehkä luovan turvallisuutta. Pelätään ehkä tyhjään tilaan putoamista, tilaan, missä ei ole vielä mitään- ei turvaverkkoa, tuttuja asioita, tuttua polkua, tarinaa, ei mitään. Ehkä roikutaan mukana vielä mahdollisuuteen uskoen, kuin välitilassa, jossa mennyt ei ole enää vaihtoehto, mutta tulevaisuuskin on auki. Siksi, tulimmepa millaisesta menneisyydestä tahansa, juuri tässä hetkessä on mahdollisuus. Uusi upea mahdollisuus, joka piilee juuri irti päästämisessä. Irti päästäminen on hyväksymistä. Se on todellisuuden hyväksymistä ja myöntämistä sellaisena kuin se on.

 

 

” Sometimes I feel that my life is a series of trapeze swings. I’am either hanging on to a trapeze bar swinging along or, for a few moments, I’am hurdling across space between the trapeze bars.

Mostly, I spend my time hanging on for a dear life to the trapeze bar of the moment. It carries me along a certain steady rate of swing and I have the feeling that I’am in control. I know most of the right questions, and even some of the right answers. But once in a while, as I ‘am merrily, or not so merrily, swinging along, I look ahead of me into the distance, and what do I see?

I see another trapeze bar looking at me. It’s empty. And I know, in that place in me that knows everything, that this new bar has my name on it. It is my next step, my personal growth, my aliveness coming to get me. In my heart of hearts I know that for me to grow to the next level, I must release my grip on the present well-known bar to be able to move to the new one.

Each time it happens, I hope that I won’t have to grab the new one. But in my knowing place, I know that I must totally release my grasp on my old bar, and for some moments in time I must hurtle across space before I can grab the new bar. Each time I do this I am filled with terror. It doesn’t matter that in all my previous hurdles I have always made it.

Each time I am afraid I will miss, that I will be crushed on unseen rocks in the bottomless basin between the bars and which I will never climb again…

But I do it anyway. I must. I know this is what life is about.”

-Joshua Rosenthal

 

Tuntuuko sinusta koskaan, että pitäisi ottaa elämässä seuraava askel, mutta jokin, ehkä pelko estää. Mitä, jos teen väärän valinnan?

 

Oma vuoteni on ollut kuin yhtä trapezilta toiselle hyppäämistä. Pelkäsinkin, eniten ehkä juuri muutosta, ja mitä, jos- ajatusta. Mutta joka kerta turvaverkko kantoi, intuitioni oli oikeassa ja muutoksen seurauksena avautui uusia ovia kuin tilauksesta- ovia, joiden olemassa olosta en edes tiennyt. Usein tiedämmekin tarkalleen, milloin on aika hypätä, mutta jokin sisäinen pelko estää meitä. Uskalla siis päästää irti ja ottaa uudet mahdollisuudet vastaan, luota itseesi.

 

Jo tämä alkuvuosi ja vain nämä muutamat kuukaudet ovatkin olleet täynnä upeita uusia alkuja, irti päästämisen synnyttämiä mahdollisuuksia. Ja jälleen näen uusien trapezien odottavan hyppäämistä, joista seuraava tapahtuu tämän kuukauden aikana blogini siirtyessä itsenäiseksi! Kyllä, luit oikein 🙂 Tästä kerron lisää ensi viikon aikana, kun saan sivut valmiiksi.

 

 

Never lose your inner light. The light of goodness, love, joy, kindness, sensitivity- the light of an open heart. The real beauty is a light in the heart <3 

Mukavaa viikonloppua sinulle <3

 

Kuvat: Laura Patrikainen

Heidi xoxo