YÖ METSÄSSÄ- RETKEILYÄ JA POLKUJUOKSUA

by | Jun 7, 2020 | Exercise, Wellbeing | 6 comments

 

Olen jo pitkään seurannut ystäväni Elinan upeita vaelluksia ja telttaretkiä pitkin Suomen kansallispuistoja, ja vihdoin löysimme päivän yhteiselle retkelle. Vaikka olenkin kokenut luonnossa liikkuja, en vielä koskaan ole yöpynyt keskellä metsää. Ainoat telttailumuistoni sijoittuvat vuoteen -96,  Vaasaan ja Ranta Rockiin. Vettä satoi koko festareiden ajan. Muistan vain mudasta mustaksi värjäytyneet valkoiset tennarit, vettyneet eväät ja sen, kuinka epämukavaa oli nukkua kosteassa teltassa, jonka nurkista satoi sisälle. Vaasaan jäikin niin mummon Kymppiteltta kuin intoni telttailuun…

 

Ajat muuttuvat ja parinkymmenen vuoden jälkeen olen jo useammilla polkujuoksulenkeilläni haaveillut polkujuoksun ja retkeilyn yhdistämisestä. Vihdoin haaveeni toteutui ja olikin ihana lähteä perjantaina työviikon päätteeksi metsään rentoutumaan. Ihailemaan ihan vain auringonlaskua ja maisemia, juttelemaan niitä näitä. Elinan kanssa on mukava viettää aikaa, sillä jaamme samanlaisen rakkauden luontoon ja liikkumiseen, sekä arvot ja huumorintajun. Toisinaan heitämme omasta mielestä niin hauskoja vitsejä, toisinaan taas sukellamme paljon pintaa syvemmälle elämän isoihin asioihin. Eilen keskustelumme johtivat mm. arvoihin, joita juuri nyt olen koulujuttujenkin takia miettinyt. Välillä on hyvä pysähtyä ja kysyä itseltään mm. mitä asioita arvostaa, mihin käyttää aikaansa ja mihin asioihin panostaa. Ja sen jälkeen pohtia, miten niitä toteuttaa omassa arjessaan. Elääkö arvojensa mukaisesti.

 

Omassa arvojärjestyksessäni korkealle nousevat perhe ja rakkaus, kiitollisuus (huomata jokaisessa päivässä jotain, mistä olla kiitollinen, vaikkei kaikki täydellistä olisikaan), rohkeus (uskallus elää omannäköistä elämää ja tehdä valintoja sen mukaan) sekä luonto. Luonto kuvastaa minulle rauhallisuutta, vapautta, vehreyttä, liikkumista ja kokonaisvaltaista elämystä ja hyvinvointia. Luonnossa haltioudun, uppoudun ja koen helposti jotain jopa maagisen kaltaista. Luonnossa liikkuminen on aina ollut minulle tärkeää, mutta vuosi vuodelta tuntuu kuin sen merkitys vain kasvaisi. Ehkä minusta sittenkin tulee vielä kunnon eräirma.

 

 

Auton jätimme parkkiin Nuuksion Haukkalammelle, josta jatkoimme jalan kolmisen kilometrin päässä sijaitsevalle laavulle. Metsään saa pystyttää teltan vain merkityille aluille- toki laavuja olisi löytynyt lähempääkin, mutta halusimme hieman sivuun, pois ihmisten ilmoilta. Metsässä on jotenkin mukava olla omissa oloissa, tekee hyvää hektisen arjen vastapainoksi. Kaipaan välillä myös yksinoloa.

 

Mukaan olin pakannut Elinan antaman listan mukaisesti varusteet, jotka olisi hyvä olla retkeillessä mukana. Lämmin merinovillakerrasto, sadevaatteet, pipo ja hanskat, otsavalo, roskapussi, vessapaperia, hygieniavälineet + tarvittaessa lääkkeet (otin kyypakkauksen), ruokailuvälineet, ruoka + kahvi, vettä. Lisäksi pakkasin mukaan uikkarit, minipyyhkeen ja seuraavan päivän juoksuvarusteet. Elinalla oli teltta ja retkikeitin, lainaksi sain makuupussin. Hyvillä varusteilla on iso merkitystä, kannattaa siis satsata ainakin hyvään telttaan ja makuupussiin, sekä laadukkaaseen vaatetukseen. Suomen säät ovat arvaamattomat ja kaikkeen on hyvä varautua. Tälläkin kertaa Salomonin sadevaatteet pääsivät tositoimiin, enkä rankkasateesta huolimatta kastunut. Salomonin kevyet X Ultra Trek Gtx vaelluskengät pitivät myös hyvin vettä ja istuivat muutenkin jalkaan kuin sukka.

 

Telttapaikan löydyttyä aivan järven rannalta, päätimme heti ensimmäiseksi pystyttää teltan. Olipahan heti hommat hoidettu alta pois. Kuvittelin, että teltan virittely olisi jotenkin aikaa vievää ja hikistä puuhaa, mutta mitä vielä, Jack Wolfskinin teltta oli alle 10 minuutissa pystyssä! Kyllä on telttailu todellakin muuttunut… Vielä, kun “luksuseräirmoilla” oli eväänä Fafa’sin halloumi/falafel pitaleivät bataattiranskiksilla. Hektisen työviikon jälkeen oli mukava hieman oikaista. Keitellään sitten seuraavalla kerralla omia keitoksia, nyt oli ihana nauttia vain auringonlaskusta ja vallitsevasta luonnon rauhasta.

 

 

Aamulla heräsimme sateen ropinaan. Takana oli yllättävää kyllä, huonosti nukuttu yö. Kuuntelin milloin hiljaisuutta, milloin lintujen laulua. Tuntui, että olin hereillä koko yön, vaikka näin älyttömästi unia- ehkä olin jossain unen ja valveen rajamailla. Karhuja en sentään pelännyt. Joogamatto retkipatjana oli onnettoman ohut ja palelin lämpimästä merinovillakerrastosta huolimatta. Jossain vaiheessa kaivoin kassista pipon päähän ja takin päälle.

 

Kahdeksan maissa puimme sadevaatteet päälle ja kömmimme teltasta läheiselle laavulle. Sade ei haitannut, se toi vain oman tunnelmansa päivään. Keitimme puuvajassa kahvit ja söimme kaikessa rauhassa aamiaista. Hummusleivät avocadolla ja jugurtti marjoilla maistuvat niin kotona kuin luonnossa. Jos tosin vaeltamaan lähtisi pidemmälle ja tavaroita joutuisi kantamaan pidempiä matkoja, jäisivät avocadot ja posliinilautaset todennäköisesti kotiin. Rinkka olisi myös ehdoton, sen huomasin urheilukassia selässä kantaessa. Testaamalla ja välillä kantapään kautta sitä huomaa, mihin asioihin kannattaa panostaa. Heti ensimmäisille retkille ei ehkä kuitenkaan kannata kaikkea ostaa, vaan esimerkiksi joitakin tarvikkeita kannattaa vuokrata. Testaamalla huomaa, mihin haluaa panostaa. Pikaselailulla huomasin, että ainakin retkirent.fi sivustolla on paljon eri vaihtoehtoja.

 

 

Parin tunnin odottelun jälkeen sade laantui. Pakkasimme teltan ja kamat kasaan, suuntasimme autolle ja vaihdoimme vaelluskengät polkujuoksutossuihin. Ilma oli happirikas sateen jälkeen. Juoksu teki hyvää kovalla alustalla nukutun yön jälkeen. Lenkki oli muutenkin vasta viikon ensimmäinen. Punarinnan- ja Korpinkierroksesta kertyi matkaa kymppi, juuri sopiva matka päättämään meidän ihana telttaretki.

 

Automatkalla kotiin huokailin Elinalle, kuinka nopeasti vuorokausi oli kulunut- aivan yhdessä hujauksessa. Vaikka eihän me edes oikein tehty mitään! Parasta onkin fiilis ettei tehnyt oikein mitään, vaikka teki vaikka mitä. Seuraavan kerran lähdemme vähintään kahdeksi yöksi, ja otamme mukaan sen riippumaton. Taitaa olla niin, että nälkä kasvaa syödessä- voi olla, että tästä eteenpäin minua ei löydäkään metsästä vain polkujuoksemasta.

 

Olisi kiva kuulla myös sinun telttailu/retkeilykokemuksista, vinkkejä varusteista ja/tai vaellusreiteistä. Kiitos ja oikein mukavaa sunnuntaita! Nosht- arvonnan voittajalle on ilmoitettu.

 

Seuraa minua myös Instagramissa @heidionthego

 

Heidi xoxo

6 Comments

  1. Paula

    Sulla on jo hyvin varusteita pohjalla, kun löytyy kunnolliset ja monipuoliset vaatteet ja kengät! 😀 Itse suosin mahdollisimman paljon polkujuoksukenkiä vaelluskenkien sijaan, ainakin jos kyse on lyhemmästä matkasta. Mukavuus ja keveys voittaa ja goretex-kengät toimivat tosi hyvin.

    Ensimmäisenä hankintana sulla varmaankin olisi siis oma makuupussi, ja siinä 3 vuodenajan pussi lienee sopivin. Itsellä on ollut Cumuluksen pussi ja oon tykännyt paljon, hinta-laatusuhde on kohdallaan ja untuvapussi on oikeasti laadukas. Makuualustoja löytyy tosi monenlaisia, ilmalla täytettävää mallia suosittelen itse. Usein mulla on mukana myös toinen, sellainen solumuovinen alusta, mut toi onkin jo enemmän hifistelyä, heh.

    Sitten rinkka on hyvä olla, jotta kamat ja ruoat saa mukaan helpommin. Näitäkin on tosi monenlaisia ja vaikka rinkkaa voisi lainata, kannattaa mun mielestä kuitenkin ostaa oma, joka on just sulle sopiva säädöiltään. Rinkan koossa vaikuttaa se miten pitkiä reissuja teet, mutta esim Partioaitassa on tosi hyvä palvelu ja sieltä saat vinkkejä, eli suosittelen rinkan ostoa liikkeestä.

    Telttoja tai riippumattoja voi vuokrata monesta paikkaa ja esim. Partioaitan 365-klubilaisena pystyy kamoja testailemaan edullisesti. Tai näitä voi lainata myös kaverilta tai jos retkikaverilla on jo teltta, siihen mahtuu myös.

    Lisäksi retkikeitin on mun mielestä aika ehdoton varuste, siinäkin kannattaa miettiä minkälaisen ostaa, eli tuleeko yhdelle vai kahdelle hengelle jne. Näillä pääsee jo tosi hyvin alkuun! Ja itse suosittelen myös näppärää ruokatermosta, johon on kiva tehdä vaikka aamupuuro tai pakata kotoa lähtiessä jo keitto mukaan tms.

    Sit kun innostuu lisää, alkaa huomata mitä muita varusteita mahdollisesti tartteisi, mut yllättävän monessa voi soveltaa jo sen mukaan, mitä kotoa löytyy. Ja sitten jos kevyempi retkeily alkaa kiinnostamaan, voi miettiä minkä verran haluaa painoa kantaa mukana, tässäkin toki retkien pituus vaikuttaa paljon, mutta kevyempiä ratkaisuja löytyy esim. majoitteisiin tai rinkkoihin/reppuihin.

    Retkeily on ihanaa! Minä hurahdin siihen enemmän juurikin polkujuoksun kautta viitisen vuotta sitten. Yhtäkkiä alkoi kiinnostamaan enemmän myös telttailu, melonta, maastopyöräily, suunnistus, lumikenkäily jne. Yhtäkään ulkona vietettyä hetkeä en kadu! 🏕😍

    Reply
    • Heidi Tainio

      Moikka Paula,
      ja kiitos hyvistä vinkeistä! Vaatteet ja tossut mulla tosiaan jo on. Mietin laitanko jalkaan polkujuoksutossut, mutta nämä vaelluskengät olivat tosi hyvä valinta varsinkin, kun satoi. Mun polkujuoksutossut eivät ole coretexiä… ja säästyivät kuivina lauantain lenkille!

      Muista varusteista Elinalla oli juuri tuollainen ilmalla täytettävä malli, vaikutti oikein näppärältä. Se pitää ehdottomasti hommata, tuo joogamatto oli ohut sekä kylmä nousi kosteasta maasta, siksi ehkä palelin yöllä. Jonkunlainen makuupussi meiltä taitaa jopa kotoa löytyä… vaelsin viitisen vuotta sitten Kilimanjarolle ja siellä oli oma mukana. Täytyypä kaivaa se esiin- uskon, että pärjään sillä.

      Meidän teltta painoi 5kg ja Elinakin mainitsi, että pidemmille reissuille olisi hyvä kevyempi malli (Elinan kevyt teltta oli miehellä vaelluksella). Yllätyin, kuinka helppo teltta oli kasata! On vain varusteet muuttuneet. Riippumatto olisi myös kiva testata. Aah, en malta odottaa seuraavaa retkeä. Lähdemme heinäkuun lopulla Itä-Suomeen ja siellä olisi tarkoitus kiertää kansallispuistoja.

      Kiitos sinulle ja oikein mukavia retkeilyjä!

      Terkuin Heidi

      Reply
  2. Tiina

    Ihana kuulla, etteivät kaikki ole kokeneita retkeilijöitä. Minun edellinen telttakokemukseni ajoittuu vuoteen -86 Ahvenlampirockiin Saarijärvellä. Nyt uusin kokemus telttailusta/lyhyestä vaelluksesta tuli tämän viikon alussa, kun osallistuin tyttäreni kanssa Ulkoilma Akatemian järjestämälle naisten retkeilykurssille. Siinä oli parasta, kun retki oli ohjattu, sai neuvoja ja kaikki tarvittavat varusteet sai lainaan. Retkeily on kivaa, mutta se vaatii myös paljon rahaa, jotta olisi mahdollista hankkia hyviä varusteita. Aion kyllä jatkossakin pyrkiä retkeilemään luonnossa säännöllisesti ja toivottavasti myös yöpymään uudestaan teltassa.

    Reply
    • Heidi Tainio

      Moikka Tiina,
      ja tosiaan vaikka luonnossa liikunkin paljon, niin retkeilyssä olen aloittelija. Välineet (teltat jne) ovat sitten sen 90-luvun jälkeen kehittyneet niin, että nopeasti sitä oppii. Kuulostaa todella kivalta ja hyödylliseltä tuo retkeilykurssi- Nuuksiossa taisi alkaa vastaava, kun olimme lähdössä kotiin. Hyvä päästä testaamaan varusteita ennen ostamista, halpaa, kun se tosiaan ei ole. Toisaalta, jos retkeillä aikoo useasti satsaan mieluummin heti laadukkaisiin varusteisiin. Nytkin satoi vettä, mutta ei se juuri haitannut, kun varusteet olivat kohdillaan.

      Oikein mukavaa viikkoa ja retkeilykokemuksia sinulle. Ja, kiva kun kerroit kokemuksistasi.

      Terkuin Heidi

      Reply
      • Erkka

        Mihin te tyypit pakkaatte noi eväät? Siis jugurtit ja halloumipitat ym jotka tarvii kylmää?

        Reply
        • Heidi Tainio

          Moikka,

          Halloumipitat haettiin matkalla Nuuksioon ja ne syötiin heti teltan pystytyksen jälkeen- eivät siis olleet kauaa lämpöisessä. Jugurteille mulla on sellainen pieni näppärä kylmäkassi, jonka olen saanut joskus juuri jugurttien viileänä pitämiseen. Mulla on käytössä myös Siggin termarit, jotka pitävät ruuan joko kylmänä tai lämpimänä. Se on tosi kätevä, jos haluaa vaikka tehdä puuron sinne etukäteen. Ei tietenkään säily päivätolkulla, mutta ainakin yhden yön yli.

          Me oltiin metsässä vain yksi yö, pidemmille vaellusretkille tuskin kannattaa mitään helposti pilaantuvaa edes ottaa.

          Mukavaa viikonloppua!

          Terkuin Heidi

          Reply

Submit a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *