Olipas huikea tapahtuma eilinen Midnight Run! Aivan mahtava meininki ja upea kokemus juosta näin myöhään illalla- jopa aamuvirkunkin mielestä. Ensimmäinen kertani Midnight Runilla, sillä viime vuonna samaan aikaan podin angiinaa. Enkä muuten muista, että olisin koskaan juossut näin myöhään illalla- aamuvirkkuna, kun olen lenkkipolulla mieluummin, vaikka aamuviideltä kuin ilta kymmeneltä. Päivän touhuilujen jälkeen meinasi väsähdys viedä voiton, mutta kahvin ja hedelmäisen smoothien avulla sain hieman lisää energiaa koneeseen. Ja viimeistään tapahtumapaikalla väsymys unohtuu.

 

Elinan kanssa meillä oli sopivasti sama matka ja yhdessä poljimme jopoillamme Glo-hotellille, jossa treffasimme muita Adidaksen kutsumia juoksijoita. Vaihdoimme päälle syksyn uutuudet ja fiilistelimme tulevaa juoksua. Ihania juttuja tulossa syksyksi! Glo:ssa olisi ollut tarjolla myös ihanan houkuttelevia hedelmiä, smoothieta ja muuta pikku purtavaa, mutta ennen juoksua en yksinkertaisesti pysty syömään. Tarvitsen vähintään pari tuntia treenin ja ruokailujen välille. Kotona kolme tuntia ennen juoksua syöty smoothie riitti oikein hyvin.

 

 

Lähtöalueelle menimme ensimmäisten jo startatessa matkaan ja Elinan kanssa ehdimmekin tehdä vain reippaan alkuverkan ja dynaamiset venyttelyt. Kymppi on kuitenkin sen verran reipasvauhtinen matka, ettei ihan kylmiltään kannata matkaan lähteä. Tosin viimeisestä lähtöryhmästä lähteminen takaa sen, että vauhti on alusta loppuun asti melkoisen vaihtelevaa. Välillä reippaan kovaa ja toisinaan taas edettiin  superhitaasti- edellä kuitenkin yli 10 000 juoksijaa! Ohittelu oli hankalaa, vaikka baana onneksi olikin melko leveä. Pimeässä myös askellusta varoi normaalia enemmän. Mutta eipä tuo haitannut, tämä tapahtuma onkin ehkä tehty enemmän fiilistelyä kuin ennätyksien rikkomista varten, ja kiva niin. Tällä kerralla kymppiin kului aikaa 48minuuttia.

Tunnelman osalta ehdottomasti yksi vuoden parhaimmista tapahtumista. Tähtitornin mäen kynttiläkuja ja taivaalla mollottava täysikuu olivat jotain niin kaunista. Ja kiva, että tapahtuma keräsi matkan varrelle myös paljon kannustajia. Ylävitosia heiteltiin taas sinne sun tänne, sambaajat tanssivat ja karnevaalimeininki oli muutenkin koko ajan ilmassa 🙂

Maaliin tulon jälkeen treffasimme Elinan kanssa vielä Vip-teltalla, jossa bongasin myös muutaman muun ystävän. Sieltä saimme hieman pikatankkausta mukaan; banaania, kvinoasalaattia, patukoita ja vettä. Eväiden sijaan söin kotona kuitenkin banaani/avocado smoothieta, johon laitoin extra reishit. Myöhäisen juoksun ja endorfiinien takia uni ei meinannut tulla millään. Se onkin juuri myöhäisen iltatreenaamisen miinuspuoli.

 

Loppuverkka taittui pyörän selässä kotiin. Kiitos Elina seurasta, juteltavaa olisi ollut pidemmänkin pyörämatkan edestä 🙂 

Aurinkoista sunnuntaita ennen uutta viikkoa! Nyt suunta kohti Westendiä ja kuulatuntia 🙂

Heidi xx