Bunkkerista metsään…

by | May 17, 2015 | Golf, hyotyliikunta, Hyvinvointi, Luokittelematon, Uncategorized | 2 comments

kuva 1

kuva 1

Piiiiitkän vuosien tauon jälkeen innostuin perjantai-iltana lähtemään miehen mukana golfviheriöille. Viimeisestä kerrasta taisikin olla jo viitisen vuotta! Ranskassa kiersimme kenttiä silloin tällöin viikonloppusin ja Englannissa asuimme jopa golfkentän vieressä. Siellä tulikin pelattua aina silloin tällöin. Golfaaminen ei kuitenkaan koskaan vienyt täysin sydäntäni ja totta puhuakseni, aloitin pelaamisen mieheni takia, sillä onhan se kivaa yhdessäoloa, vaikkei itse pelistä niin välittäisikään. Lasten ollessa pieniä ei pelaamiseen muutenkaan juuri jäänyt aikaa, eikä siihen edes molemmilla ollut mahdollisuutta- samalla sain hyvän tekosyyn jättää pelailut väliin “sitten taas, kun lapset ovat isoja jatkan…” Tyypilinen englantilainen sääkään ei ollut paras mahdollinen motivaattori. Tuntui, että aina kierroksen jälkeen olin aivan jäässä. Ja, jos lasten ollessa pieniä, sain viisi tuntia omaa aikaa, niin ihan ensimmäisenä ei tullut mieleen lähteä golffaamaan…

Well, never say never! Nyt lapset ovat kasvaneet ja pojastakin on tullut innokas golffari. Tämän viikonlopun molemmat lapset ovat kuitenkin olleet tahoillaan leireilemässä, ja niinpä perjantain pelaamisen jälkeen buukkasimme samantien uuden tii-ajan lauantaiaamulle. Kello herätti 6.30 ja jo ennen kahdeksaa olimme takaisin viheriöllä. Pelaaminen sujui vaihdellen; bunkkeri ja metsä tulivat tutuiksi, mutta välillä taas yllätin jopa miehenikin- ja sainpa jopa pari bogeytä, joka on itselleni huippusaavutus 🙂 Kehon rentous tuntuu golfissakin olevan avainasemassa.

Oli kiva huomata, kuinka mukavaa pelaaminen taas oli, ja neljän tunnin kierroskin meni yllättävän nopeasti. Kilometrejäkin kertyi mukavat kymmenen! Hyvää kuntoliikuntaa ja vastapainoa juoksulle. Bonuksena tietenkin kauniit maisemat ja ulkoilma. Ihan en kuitenkaan voi allekirjoittaa golffaamisen “stressittömyyttä”, sillä itselläni ainakin hermo meni muutamaankin otteeseen 😀 Keskittymistä, hermojen hallintaa ja eiköhän se flowkin sieltä pikku hiljaa tulee. Ja ennen kaikkea kiva saada yhteinen harrastus koko perheelle 🙂

kuva 2 kuva 4 kuva 5

kuva 3

kuva 4 kuva 1

Perjantaina jäimme Masterille vielä dinnerille. Upea auringonlasku, lämmin vuohenjuustosalaatti ja hyvä seura <3 Katsotaan, jos tästä nyt innostuisi enemmänkin pelaamaan.

kuva 5

Heidi xx

2 Comments

  1. ingrid

    Kyllä hubbyn kanssa urheilu on ihan parasta 🙂

    Reply
    • Heidi

      Eikö olekin 🙂 Ja ensi kerralla vielä lapsetkin mukaan 🙂

      Mukavaa uutta viikkoa!
      Heidi

      Reply

Submit a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *