Viime postauksen piti olla viimeinen vaellus-aiheinen, mutta en voi olla hehkuttamatta näitä Lapin upeita maisemia… Siksi vielä postaus “päiväni kuvina” 🙂
Aamu alkoi kunnon aamupalalla, sillä tiesin, että päivästä on tulossa pitkä. Myös eiliseltä, yli kahdeksan tunnin mittaiselta vaellukselta, oli varmasti vielä energiavarastot tyhjillään.
Cashew/cacaonibsi-sekoitusta sekä itsekeräämiä mustikoita soijajugurtin kanssa. Lisäksi pala ruisleipää avocadolla, salaatilla, kurkulla ja porolla.
Töiden jälkeen pieni välipala ennen viimeistä pyörävaellusta. Superfood oatmeal, matkustajan unelma välipala. Lisää vain vesi ja “puuro” on valmis.
Sitten pyörän selkään, vaikka pakarat ja jalat ilmoittelevatkin olemassa olostaan. Tänään kiersin levitunturin. Aluksi maantiellä ja loppu matka metsässä. Pururadalla onkin huomattavasti raskaampaa polkea kuin metsäteillä tai poluilla.
Ihan kiitettävästi nousua…
Melkein kolmen tunnin lenkin jälkeen palautin pyörän Zero Pointiin ja kävelin mökille valmistamaan “eränaisen lounasta”, siivoamaan mökin ja laittamaan kamat kasaan. Vielä jäi aikaa pienelle breikillekin. Nukahdin kirja syliin. Teki hyvää.
Vielä ennen lentoa söin dinnerin Kiisassa. Tomaattitapenadilla täytettyä maissikanaa kasviksilla. Jälkiruuaksi vanhanajan vaniljajäätelöä ja lakkoja. Nam. Kivaa pikku luxusta, kun muuten ruokailut ovat menneet retkimeiningillä.
Uusimmassa Gloriassa oli sopivasti juttu patikoinnista Pohjois-Italian Dolomiiteilla. Sinne täytyy vielä joskus päästä. Milanoa, Bergamoa ja St Pellegrinoa odotellessa…
Home Sweet Home 🙂
Huh, aika rankalta vaikuttaa. Varmasti kivaa vaihtelua ja maisemat on karun kauniit.
Hyvää viikonloppua!
Ps. Ai niin, päädyin lenkkariostoksilla Asicsen gel nimbuksiin. Ensivaikutelma on ainakin hyvä 🙂
Rankkaa, mutta tietyllä tavalla kivaa, kun ei tiedä mitä on edessä. Vähän jännitystä elämään 🙂 väsymys kyllä osoitti, että rankkaa oli! Tänään täydellinen palautumispäivä.
Hienoa! Ei muuta kuin lenkkipolulle 🙂 kivaa viikonloppua sullekin Sanna
Heidi