AULANGON NÄKÖTORNI & KAUNIS VALKEAKOSKI

mennessä | heinä 12, 2020 | Exercise, Travel, Wellbeing | 0 Kommenttia

 

 

Kesäloma, kyllä se vain tulikin tarpeeseen, vaikka vielä keväällä ajattelin toisin. On ihanaa ottaa etäisyyttä aikatauluihin ja keskittyä elämän muihin merkityksellisiin asioihin- perheeseen ja ihan vain itseeni. Herätä silloin, kun huvittaa ja tehdä asioita oman fiiliksen mukaan. Antaa ajatuksille tilaa ja kerätä energiaa syksyä ja talvea varten- tiedän jo nyt, että ne tulevat olemaan kiireisiä. Tiedossa on uusia tunteja, tapahtumia ja retriittejä. Ja olisihan se hullua, jos asiakkailleni puhun loman ja levon merkityksestä, ja itse toimisin toisin… kaikki tarvitsevat lomaa.

 

You can do what you love and still get excited about taking a break.

 

 

SIBELIUKSEN METSÄ & AULANGON NÄKÖTORNI

 

Kesäloman alkajaisiksi suuntasin metsään. Kyllä täällä Suomessa on vain paljon nähtävää, totesin ystävälle viime keskiviikkona, kun juoksimme Aulangonjärven ympäri, pitkin Sibeliuksen Metsän pitkospuita ja polkuja. Luonto on kautta aikojen toiminut ihmisen rentoutumisen ja inspiraation lähteenä ja näissä metsissä kulki aikoinaan kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuskin viulunsa kanssa. Voin hyvin kuvitella Sibeliuksen istumassa Levonkalliolla ja Kärmeskalliolla, josta avautuu upea näkymä Aulangonjärvelle. Vastarannalla siintää eversti Hugo Strandenskjöldin luoma Aulangon kaupunkipuiston tunnetuin maamerkki, graniittinen näkötorni.

 

Jos saavut paikalle autolla, kannattaa auto jättää Aulangon ulkoilumajalle. Sieltä pääsee hyvin lähtemään Aulangonjärven ympäri kiertävälle reitille, joka on merkitty keltaisilla pallukoilla. Reitti on helppokulkuinen vaihtuvine maisemineen ja sopii hyvin kaikenikäisille. Matkaa kertyi noin kuutisen kilometriä.

 

Lähtöpisteestä jatkoimme matkaa vielä reilun kilometrin päässä sijaitsevalle näkötornille. Teräsportaita kavutessa sai hyvin sykkeet nousemaan. Harmi, että itse näkötorni oli kunnostustöiden takia suljettu, mutta jo tasanteelta avautui huikeat maisemat. Ehdottomasti vierailun arvoinen kohde.

 

Aulangon maisemista matka jatkui tuttuihin maisemiin, Valkeakoskelle. Sääksmäen silloille saavuttaessa sydän pakahtuu kerta toisensa jälkeen- maisemat ovat uskomattoman kauniit. Sillan kupeessa toimii edelleen kahvila ja uimaranta on suosittu kohde. Torstai-iltana ihailimme nuorison kanssa sillalta auringonlaskua. Aivan kuin tilauksesta soi automatkalla radiossa J. Karjalaisen Oi mikä ihana ilta.

 

 

 

RIIPPUSILTOJEN LENKILLÄ

 

Valkeakoskella suuntaan lähes poikkeuksetta Riippusiltojen lenkille. Lenkki kiertää aivan Valkeakosken keskustan tuntumassa- polkua, hiekkatietä ja nimensäkin mukaisesti riippusiltoja pitkin. Matkalla mieli haltioutuu vesistöjen kauneudesta ja luonnon vehreydestä. Reitin varrella on paljon nähtävää, mm. kaksi uimapaikkaa- suosittu Apian uimaranta kesäteattereineen, sekä uusittu Kirjaslammen maauimala. Maauimala pitää ehdottomasti käydä testaamassa. Perjantaisella lenkillä pysähdyin Apian urheilukentälle verestämään vanhoja yleisurheilumuistoja- 400metrin vedot olivat juuri niin kamalia kuin muistin- harjoituksen puutetta! Torilta nappasin mukaan vitosella mustaamakkaraa.

 

Upeat järvimaisemat ja kaunis luonto- ne tekevät Valkeakoskesta ainutlaatuisen kesäkaupungin. Lenkillä muistelin, kuinka aikoinaan oli kova kiire lähteä maailmalle- nähdä ja kokea. Nyt joka kerta juurille palatessa ihastelen kotikaupungin kauneutta.

 

 

VALKEAKOSKI- LIIKUNTAA JA KULTTUURIA

 

Liikunta ja kulttuuri ovat aina olleet Valkeakoskella suuressa arvostuksessa, ja se näkyy monellakin eri tavalla- niin aktiivisessa harrastustoiminnassa kuin erilaisina tapahtumina. Tänä kesänä innokkaat futisfanit pääsevät taas Hakan peleihin, mutta musiikkitapahtumat saavat vielä odottaa.

 

Valkeakoskella sijaitseva Rapolanharjun linnavuorella on pitkä historia- ensimmäisten ihmisten tiedetään asettautuneen Rapolanharjun maisemiin jo 400-luvulla. Näköalapaikalle noustessa pystyy aistimaan ja kuvittelemaan, millaista elämä täällä on joskus mahtanut olla. Harjun laki eli linnavuori tarjosi turvaa vihollisia vastaan ja alueella on edelleen mm. uhri- eli kuppikiviä ja kalmistoja. Merkityt reitit ovat helppokulkuisia, mutta seikkailijan kannattaa vilkaista myös sivupolkuja- harjulla saa halutessa vedettyä kovankin treenin. Kummitytön kanssa löysimme sivupoluilta upeita paikkoja, mitä ei muuten olisi nähnyt.

 

Rapolanharjulle tultaessa kannattaa auto jättää Voipaalan Taidekeskukselle- ja samalla piipahtaa kahvilassa ja katsomassa vaihtuvia näyttelyitä. Lähettyvillä sijaitseva Sääksmäen kirkko on myös todella kaunis. Eikä Visavuoreen ja taiteilija Emil Wikströmin museoonkaan ole kuin muutama kilometri. Ajomatkan arvoinen on myös kaunis Vaihmalan Hovi, minne kannattaa mennä vähintäänkin kahville.

 

Lue myös treeniä helteellä ja kesävinkkejä.

 

Auringonlasku Sääksmäen silloilla

 

KORKEAKANGAS & KAAKONOJA

 

Valkeakoskella sijaitsevan Korkeakankaan laskettelurinteen ympäristöön kannattaa suunnata, jos haluat oikein kunnon treenin. Mäkisessä maastossa voi juosta niin poluilla kuin merkityillä reiteillä, ja rinteessä saa tehtyä tehokkaan sauvarinnetreenin. Metsässä vastaan saattaa tulla myös niin maastopyöräilijöitä kuin frisbee golfin pelaajia. Talvella metsässä hiihdetään ja esimerkiksi huonosta viime talvesta huolimatta, pääsi Valkeakoskella tykkilumen ansiosta sivakoimaan. Liikkumiseen Valkeakoskella panostetaan!

 

Hyvät metsäreitit ja hiihtoladut löytyvät myös kaupungin pohjoisosasta, Kaakonojalta. Reittejä löytyy useampia ja polkuja pitkin pääsee juoksemaan aina Tampereelle asti. Monelle reitti on tuttu Pirkan Hölkästä. Oma suosikkini on juosta metsiä pitkin Rutajärvelle, missä voi lämpimänä päivänä pulahtaa vaikka uimaan. Uskalias laskee myös liukumäestä, joka näytti ainakin viimeksi hurjan korkealta!

 

Nyt kun kotimaanmatkailu on kasvussa, niin kehu jotain paikkaa! Omaa kotipaikkaa tai minne sinä suosittelisit matkaamaan?

 

Seuraa minua myös Instagramissa @heidionthego 

 

Heidi xoxo

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *