Vaikka onkin torstai! Lyhyemmän työviikon takia kalenteri näyttää täyteen buukatulta ja eilen illallakin olin kotona vasta puoli kymmenen jälkeen. Parasta kuitenkin on, kun voi itse suunnitella päivänsä ja jokainen päivä on erilainen. Juuri nyt nautin rauhallisesta aamusta ennen iltapäivän tapaamisia- omista treeneistäkin on tänään vapaa. Alkuviikko oli sen verran rankka, että nyt keho kaipaa lepoa.

Aktiivinen elämäntyyli kaipaa vastapainoksi lepoa ja kehonhuoltoa, ja lähes vuoden päivät olen käynyt viikoittain tutulla osteopaatilla. Puolen tunnin tapaaminen riittää ja hoidon jälkeen kroppa on kuin uudesti syntynyt. Ennen saatoin käydä hierojalla jatkuvasti, mutta siitä huolimatta niskat olivat aina jumissa. Jännitän niskoilla ja reagoin asioihin muutenkin niskoillani, esimerkiksi kylmissäni vedän huomaamattani hartioita kohti korvia. Keho kyllä kertoo meille, kun on aika levätä, mutta ikävä kyllä emme aina osaa tai halua kuunnella sen viestejä.

Myöhäisten iltaohjauksien jälkeen ei tee enää mieli syödä raskasta ruokaa, niinpä tänään aamulla oli kova nälkä. 

Tuorepuuro vaihtui luomu soijajugurttiin, jonka joukossa tänään vadelmia, mustikoita, hamppurouhetta, siemeniä ja muutama mulperimarja. Siemennäkkärin päällä avocadoa ja keitetty kananmuna.

Aurinkoista Torstaita!

Heidi xx