I HAVE TO- NO, I CAN!

mennessä | syys 27, 2016 | Hyvinvointi, Lifestyle, Luokittelematon, Ruokavalio, Uncategorized | 0 Kommenttia

img_6921

Olin ajatellut pitää tänään aivan leppoisan kotiaamun töiden painoittuessa iltapäivään ja iltaan, mutta koska radiossa sanottiin, että huomenna sataisi vettä, päätin sittenkin yhdistää kaupassa käynnin juoksulenkkiin 🙂 Ja hyvä niin, sillä aamu oli aivan mielettömän kaunis auringon noustessa usvan keskeltä. Oma treenaamiseni on muutenkin tälläistä fiiliksellä tekemistä- ex-tempore innostumista ja lähtemistä 🙂

 

Musiikit jätin tänään tarkoituksella kotiin, sillä mielessä on ollut muhinoimassa jo parikin postausta, joista haluaisin kirjoittaa. Lenkillä saan aina ”kirjoitettua” parhaat asiat mieleen, mutta harmi, että kotiin saapuessa osa ”teksteistä” on jo unohtunut. Ehkä voisin hommata sellaisen pikku nauhurin ja ajatella ääneen 😀

 

Ihan ensimmäiseksi mielessä pyöri suorittaminen, noin ihan yleisesti, ja se, miten siitä irtipääsy ja fiiliksellä tekeminen, itse asiassa johtavat lopulta parempiin tuloksiin. Fiiliksellä tekemisessä pääsee irti pitää tehdä- ajattelutavasta ja ehkä juuri siksi tuloksiakin saadaan paremmin aikaiseksi tai ainakin positiivisemmalla mielellä. Fiiliksellä tekeminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tehdään asioita, jos jaksetaan tai jos huvittaa, vaan paremminkin ajattelisin, että teen, koska haluan, en koska pitää. Ja siinä piileekin se suurin ero!

 

img_6919

Liian usein arjesta tulee sitten suorittamista ja listaa siitä, mitä kaikkea meidän pitää päivän tai viikon aikana tehdä. On opiskelut, työt, perhe ja kodinhoito. Syödäkään ei voi ihan mitä vaan; välttää pitää ainakin maitotuotteita, gluteenia ja sokeria nyt ainakin (viikonloppuna ei sitten haittaa…). Lenkillä pitää käydä ainakin pari kertaa viikossa, koska joku sanoi niin… ehkä pitää yhdistää se työmatkaan? Ja salillakin tietenkin pitäisi käydä, koska lihaskuntokin voi lähteä laskuun jo kolmikymppisenä… Ja mites se kehonhuolto, et kai vaan unohtanut! Ystäviä pitää ehtiä nähdä ja parisuhdettakin hoitaa… Huh! Mitä kaikkea meidän pitääkään tehdä.

 

Päivät seuraavat toisiaan ja odotetaan perjantaita ja viikonloppua. Ja ehkä viikonloppunakin pitää tehdä sitä ja tätä, kun kerran on aikaa. On tietenkin asioita, jotka on tehtävä halusi tai ei, mutta omaa suhtautumista niihin voi aina muuttaa, eikö?

 

Mitä siis, jos ajattelutapaa muuttaisikin niin, että kaiken sen pitää tehdä– ajattelun sijaan, ajattelisimmekin, että mitä kaikkea SAAMMEKAAN tänään ja tällä viikolla tehdä! To do-listojen sijaan voisikin tehdä I want to do-listoja. Kirjoita kalenteriin ylös asioita, joita haluat viikon aikana tehdä. Mieti myös, miksi haluat tehdä juuri niitä asioita? Silloin ehkäpä omaa asennoitumista asioihin on helpompi muuttaa.

 

*Haluan käydä lenkillä, koska nautin raittiista ilmasta ja saan siitä energiaa. Samalla on kiva treffata myös ystäviä ja vaihtaa kuulumisia.

*Haluan kehittää/kasvattaa/ylläpitää lihaskuntoani, koska huomaan jaksavani paremmin. 

*Haluan joogata, koska tunnen, kuinka kehoni on notkea enkä kärsi niskajumeista

*Saan tehdä työtä, josta tykkään. Jokainen päivä on erilainen, joka päivä opin lisää ja tapaan uusia ihmisiä.

*Haluan viedä lapsia harrastuksiin, vaikka välillä tuntuu ettei muuta ehdikään. Mutta olen iloinen, että heillä on aktiviteetteja, joista he tykkäävät ja jonka parista löytyvät samanhenkiset ystävät. Liikunnalliset tottumukset opitaan jo lapsena.

*Haluan tehdä itse ruokaa, vaikka välillä tuntuukin, että samat reseptit pyörivät viikosta toiseen. Haluan kuitenkin tietää, mitä syömme ja että se on terveellistä.

Kannattaa testata! On muuten aika vapauttavaa, kun muuttaa ajatusmaailmaansa ja pitää tehdä ajattelun sijaan tekeekin asioita, koska haluaa. Ja miksi valittaa asioista, joita on itse valinnut tehdä? Makes sense?

 

img_6920 img_6922

Tästä päästäänkin sujuvasti seuraavaan aiheeseen, nimittäin siihen suorittamiseen. 

 

P.S Fiiliksellä tekemisestä puheenollen, melkein jo ilmoittauduin muutaman viikon päästä Lontoossa juostavalle Wimbledon 1/2 maratonille… vaikka vasta sanoin juoksukauden olevan paketissa 😀 Niin se mieli muuttuu, mutta yllättäen tuli matkakin!

 

Heidi xoxo

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *