Kuten olen jo aiemmissakin matkapostauksissa todennut, niin kaupunkeihin tutustuminen tapahtuu parhaiten jalan- ja mieluiten aamulenkin merkeissä. Aamun hiljaisilla kaduilla saa hyvän tuntuman uuteen kaupunkiin ja sen ympäristöön. Poikkeusta en tehnyt Tallinnassakaan, jossa olemme viettäneet kuluneet aurinkoiset kesäpäivät pojan joukkueen turnauksessa. Tallinnassa olen toki käynyt monta kertaa aiemminkin, mutta useimmiten vain päiväreissuilla, jolloin kaupunkiin tutustuminen on rajoittunut lähinnä vanhan kaupungin alueelle.
Tallinna on oikein kaunis kesäkaupunki ja etenkin vanha kaupunki on erittäin tunnelmallinen ja sen ravintolat todella hyviä. Vanha kaupunki on kuitenkin hyvin pieni ja juosten sen ehtii tunnissa kiertämään useammankin kerran ympäri, eikä mukulakivi ole jalalle se paras mahdollinen alustakaan. Siksi aamulenkillä suuntasinkin pois turistirysistä ja kartan avulla suunnistin kohti Pelgurandin uimarantaa. Maasto oli erittäin tasainen, mutta mukava, sillä alusta vaihteli aina asvaltista, hiekkarantaan. Merimetsa toi myös kivasti vaihtelua kaupunkijuoksuun ja kilometrejäkin kertyi mukavat 12. Hieman varuillani tosin juoksin yksinäisillä metsäpoluilla- tähän aikaan, kun kanssajuoksijoita ei juurikaan näkynyt, eikä reitti ollut edes ennestään tuttu. Välillä kieltämättä mietin, että liikunko liiankin rohkeasti uusissa paikoissa.
Paluu matkalla pysähdyin ihastelemaan vielä pientä vehreää puistoa, Toomparkia, ja sitä ympäröiviä upeita rakennuksia. Muurien juurella sijaitsi myös yleisurheilukenttä, joka tosin näin aamulla oli vielä kiinni. Portaita pitkin kipusin näköalapaikalle, josta oli upeat näkymät kaupungin ylle, merelle ja etenkin Olevisten kirkolle.
Aurinkoista viikonloppua!
Heidi xx
Great post! We are linking to this great content on our site. Keep up the good writing.