Keskiviikkona olin Paloheinässä esittelemässä ja testauttamassa Salomonin ja Atomicin suksia. Hyvä talvi on saanut aikaan sen, että hiihto kiinnostaa yhä enemmän ja useampia- niitäkin, jotka eivät ole hiihtäneet vuosikausiin. Saan paljon kysymyksiä hiihtoon, suksiin ja hiihtoharjoitteluun liittyen, tässä postauksessa ajattelin vastata kysytyimpiin kysymyksiin.

 

MITÄ ALOITTELIJAN KANNATTAA OTTAA HUOMIOON ETTEI INTO LOPU ENNEN AIKOJAAN?

 

Jos viimeisestä hiihtokerrasta on kulunut vuosia, tai jos et ole koskaan hiihtänyt, kannattaa matkaan lähteä ennakkoluulottomasti ja avoimin mielin- ihan niin kuin mihin tahansa lajiin tutustuessa. Monella voi aiemmat huonot kokemukset kummitella edelleen mielessä. Anna lajille kuitenkin uusi mahdollisuus ja itsellesi lupa olla aloittelija. Älä vertaa itseäsi toisiin hiihtäjiin, vaan keskity omaan tekemiseen, kaikki ovat joskus olleet aloittelijoita. Lähde liikkeelle rauhallisesti, pikku hiljaa tuntumaa hakien. Jos mahdollista, ota alkuun muutama hiihtotunti. Pienillä tekniikkavinkeillä pääset hyvin alkuun.

 

Pukeudu sään mukaisesti, mutta vältä ylipukeutumista. Alle merinovillaa, pitkät sukat, sekä treenihousut- ja takki- kovemmalla pakkasella kerrospukeudu. Itse hiihdän samassa asussa kuin juoksen talvella- tällä asulla liikun talvella. Matkaan lähtiessä saa jopa olla hieman vilu, liikkeessä tulee nopeasti lämmin. Hiihto on niin kokonaisvaltainen laji, jossa jokainen lihas tekee töitä. Aloittelijalla kuluu vielä enemmän enegiaa kuin kokeneemmalla hiihtäjällä, ja voin taata, että liikkeessä ei ole kylmä kenelläkään.

 

Ensimmäinen hiihtokerta kannattaa ajoittaa hyvälle kelille, jos vain mahdollista. “Hyvä keli” hiihtolenkille on pikku pakkanen, joka on suksen luiston kannalta paras mahdollinen. Karvapohjasuksikin on parhaimmillaan 0c- (-8c) asteen kelillä. Täydellistä keliä odotellessa voi mennä koko talvi, mutta muutamalla lumipyry- ja vesikelillä olen mielessäni miettinyt, että toivottavasti kukaan aloittelija ei ole nyt ensimmäistä kertaa ladulla. Kamala ilma ja luistamaton suksi voivat saada uskon loppumaan heti alkumetreillä.

 

Hiihto on välineurheilua ja välineillä on vaikutusta hiihtonautintoon. Suksien hankinnassa kannattaa kiinnittää huomiota laatuun, mutta myös omaan käyttötarkoitukseen. Hiihdätkö kerran pari vuodessa vai aktiivisesti? Laadukas suksipari kestää vuosia eikä niitä tarvitse päivittää, vaikka mallit vaihtuvatkin melkein vuosittain. Itsellänikin on edelleen vuosia vanhoja suksia varastossa, jotka toimivat edelleen oikein hyvin.

 

MIKÄ ON PARAS SUKSI? 

 

Keskiviikkona moni halusi testata Paloheinässä “sitä parasta suksea”. “Parhaalla suksella” tarkoitetaan ensi sijaisesti kalleinta kilpasuksea. Kilpasuksi onkin aktiivi/kilpahiihtäjälle se paras vaihtoehto, mutta todennäköisesti kuntohiihtäjälle liian haasteellinen. Kilpasuksi vaatii hiihtäjältä hyvää tekniikkaa, tasapainoa ja kehon hallintaa. Moni kuntohiihtäjä kokikin testissä kilpasuksen “liian liukkaaksi” ja vaikeaksi hallita.

 

Kuntohiihtäjän paras suksi on siis astetta helpompi suksi, joka on vakaa ja helpompi hallita. Ei kannata ostaa viidensadan euron suksea, jos siitä ei saa sen kaikkia hyötyjä irti. Aktiivi/kilpahiihtäjä taas arvostaa kilpasuksen ominaisuuksia, kuten niiden keveyttä ja luistoa, joka pääsee oikeuksiinsa kovaa hiihdettäessä. Testipäivissä on hyvä, että hiihtäjä pääsee testaamaan erilaisia suksia ja niiden ominaisuuksia. Ostohetkellä kannattaa myyjälle kertoa omasta hiihtotaustasta, jotta suksi olisi omaan tarkoitukseen sopiva ja juuri itselle se “paras suksi”.

Tulevana lauantaina, 9.2 klo 10-16, olen Suomenojan Intersportissa esittelemässä Salomonin suksia.

 

 

 

ALAMÄET PELOTTAVAT, MITEN OPPIA NAUTTIMAAN NIISTÄ?

 

Moni pelkää alamäkiä, enkä ihmettele. Vauhti nousee nopeasti ja tuntuu, että vauhdin kasvaessa hallinnan kadottamisen pelko nousee- pelko kaatumisesta ja itsensä satuttamisesta. Pelko tekee kehosta jännittyneen, ja jännittyneenä on tietenkin vaikea nautiskella ja kaatumisen riski kasvaa. Hiihdossa tärkeää on rentous ja se sama olisi hyvä säilyttää alamäissäkin- helpommin sanottu kuin tehty! 

 

Alamäissä jousta polvista vaikket tulisikaan aivan alas laskuasentoon ja vie painoa hieman enemmän kantapäille. Pidä kädet rentona ja muista, että sauvan piikit osoittavat aina taaksepäin! 

 

Harjoitus tekee tässäkin mestarin eli mitä useammin pääset ladulle ja harjoittelemaan laskuja, sitä varmemmaksi tulet. Aloita kevyemmistä ja tutuista reiteistä, varmuuden kasvaessa siirry haastavammille reiteille. Useimmiten ladut ovat hyvässä kunnossa ja siksi on helpompi laskea latua pitkin kuin ladun vieressä, vaikka vauhti kiihtyykin hieman kovemmaksi.

 

 

EIKÖ KARVAPOHJASUKSIA TARVITSE VOIDELLA?

 

Ei tarvitse ja juuri se on suksessa parasta! Ei enää pitovoiteiden kanssa pelaamista. Huh, tämän ansiosta olen itsekin alkanut taas vuosien tauon jälkeen hiihtämään myös perinteisellä tyylillä.

 

Karva saattaa kerätä ladulta roskaa ja voiteiden jämiä, ja siksi suksi kannattaa puhdistaa skinille tarkoitetuilla puhdistusaineilla muutaman kerran talven aikana tai jos suksi alkaa lipsumaan. Tarjolla on myös skinin/karvanhoitoaineita, jotka pitävät karvan puhtaampana ja liukkaampana pidempään. Luistovoidetta voi lisätä suksen molempiin päihin, ei kuitenkaan karvan päälle. 

 

Atomicin sukseen on mahdollista vaihtaa myös lyhyempi karva, joka tekee suksesta vielä liukkaamman pitoalueen ollessa lyhyempi. Myös liikuteltavan siteen avulla pystyy vaikuttamaan suksen luistoon ja pitoon- sidettä eteenpäin siirtämällä lisääntyy pito ja taaksepäin siirrättäessä lisääntyy luisto. Sidettä on näppärä siirtää.

 

MITEN VOIDELLA LUISTELUSUKSIA? 

 

Apua, tämä on myös oma heikkoukseni. En ole tainnut koskaan laittaa luistelusuksen pohjaan muuta kuin pikaluistoa… Aiemmin isä hoiti sukset, nyt vien ne muutaman kerran talvessa Paloheinään voiteluun. Palvelu pelaa ja suksi toimii, mutta kannattaa varautua ruuhkaan. Usein jätän sukset hiihtolenkin jälkeen ja haen ne seuraavalla hiihtolenkillä. Luistovoitelu Paloheinässä maksaa 14e ja luistelusuksien peruskunnostus 32e- Suomen Ladun jäsenille hinnat ovat hieman halvemmat. Voitelupalvelua on tarjolla myös urheiluliikkeissä, esimerkiksi Intersporteissa.

 

 

 

MILLAINEN OLISI HYVÄ HIIHTÄJÄN VIIKKO-OHJELMA, JOS HALUAA PÄÄASIASSA VAIN HIIHTÄÄ? RIITTÄÄKÖ HIIHTO LIHASKUNTOTREENIKSI?

 

Viikko-ohjelma riippuu hiihtäjän kuntotasosta ja siitä, kuinka monta hiihtokertaa haluaa tai on mahdollista viikkoon mahduttaa. Hiihto on kokonaisvaltainen liikuntamuoto, jossa jokainen lihas tekee varmasti työtä, mutta hiihdon ohella olisi viikko-ohjelmaan hyvä saada mahtumaan myös liikkuvuus- ja hiihtoa tukevia lihaskuntotreenejä.

 

Esimerkiksi neljä kertaa viikossa harjoittelevalle suosittelisin 3 hiihtolenkkiä, 1 lihaskuntoharjoitus + säännöllistä kehonhuoltoa joko kotona tai ohjattuna.

 

Liikkuvuusharjoitteita voi tehdä vaikka päivittäin, mutta jos tavoitteena on pääasiassa hiihtää riittää yksikin lihaskuntotreeni viikkoon. Tässä “Hiihtäjän kuulatreeni” , “Core Circuit“ ja “Kotitreeni tuolilla“. Lisää lhaskuntotreenejä löydät Instagramistani @heidionthego hästägillä #heidionthegoworkout. Siellä on tarkat ohjeet ja videoilta näet liiketekniikat.

 

Jäikö sinulla vielä mieleen jotain kysyttävää hiihdosta? Oikein nautinnollisia hiihtolenkkejä! Ja tässä vielä video, joka kuvattiin aiemmin tänä vuonna Salomonin kanssa Heidi On The Go #timetoplay

 

Kuvat: Elina Hovinen

 

 

Heidi xoxo