Viime torstaina sain kutsun osallistua Team Rynkebyn jokatorstaiselle spinning tunnille Espoonlahteen. Aamuvirkulle iltatunti kuulosti mahdottomalta tehtävältä, mutta niin kuin päivän vetäjämme Juha treenin puolivälissä sanoi, niin nyt vasta tuntee olevansa hereillä. Todellakin, ei ollut vielä siinä vaiheessa unihiekkaa silmissä aamuvirkullakaan. Ja tahti sen kuin kiihtyi… animal spinning ja voimaspecial!

Team Rynkeby?

Team Rynkeby on pohjoismainen hyväntekeväisyystapahtuma, jossa pyöräilyjoukkueet pyöräilevät joka vuosi Pariisiin ja keräävät siten rahaa syöpää sairastaville lapsille ja heidän perheilleen. Suomessa avustuskohteena on Sylva ry, jolle kerätyt varat menevät 100%. Team Rynkeby on Sylva ry:n suurin yksittäinen tukija, ja avainasemassa heidän toimintansa kehittämisessä.

Team Rynkebyssä on kaikkiaan 1 600 pyöräilijää ja 400 avustajaa 38 joukkueessa. Osallistujat tulevat Tanskasta, Ruotsista, Suomesta, Norjasta ja Färsaarilta. Suomessa tiimejä on neljä: Helsingin, Espoon, Tampereen sekä Jyväskylän joukkueet, joissa osallistujia on tänä vuonna kaikkiaan 150.

Vuoden mittaan tiimit keräävät lahjoitusvaroja erilaisilla tapahtumilla, joista tärkein on heinäkuun alussa poljettava matka Pariisiin. Saksan Travemundesta Pariisiin matkaa kertyy noin 1200 kilometriä, ja jokainen tiimi suunnittelee oman reittinsä alusta loppuun. Matka on kaikin puolin melko rankka koettelemus, joten joukkueet treenaavat tätä silmälläpitäen koko talvikauden mm. spinningissä, ja heti maantiepyöräilykauden alkaessa maantiellä.

 

 

Lontoossa vedettyä spinning-tuntia lukuunottamatta olikin viime spinning-tunnista vierähtänyt jo aikaa- ehkä jopa vuosia. Vintiltä haetut spinningkengätkin hohtivat vielä uutuuttaan. Ja tietenkin ohjelmassa oli tällä kerralla 90 minuutin tehosetti- 5 x 10 minuutin vedot. Yep, ja putkella, eli pystyssä ilman satulaa!

Pyöräilyssäkin keskivartalon tuki ja hallinta ovat avainasemassa ja viimeisessä 10 minuutin vedossa huomasinkin, kuinka väsymys alkoi näkyä ja tuntua kehossa. Jalat eivät millään jaksaneet enää pyörittää halutulla kadenssilla, tai keskivartalon tuki alkoi pettää. Tämä näkyi pomppimisena ylös ja alas, joka vie vain turhaa energiaa. Tarkoitus on siis pitää ylä- ja keskivartalo tiukkana ja jalat pyörittävät.

 

 

Ihan huippuhyvä treeni ja 90 minuuttisen tunnin lopussa tuntui kuin olisin jo pyöräillyt aina Pariisiin asti- niin kuin yllä olevasta “before ja after” kuvasta näkyy 😀 Ponnari heilui puolelta toiselle ja hikiset hiukset liimautuivat kasvoihin, oh dear. Seuraavana aamuna tuntui, että olin polkenut vielä unissanikin 😀

Sen verran houkuttelevalta matkasuunnitelmat ja kevään tulevat treenit kuitenkin kuulostivat, että jos omistaisin muunkin kuin Jopon, niin ehkä olisin jo ilmoittautunut matkalle mukaan. Ja vielä hyvän asian puolesta! Mutta, jos ei tänä vuonna vielä Pariisiin, niin ainakin uudelleen Espoonlahden Fressille 🙂 Iso kiitos vielä Jukalle ja Rynkebyn Espoon tiimille, oli huippua olla mukana!

Heidi xx