Vaput ja häähumut on juhlittu, ja korkkarit on taas vaihdettu takaisin lenkkareihin 🙂 Eilen ex-tempore aamupalalla, sain hetken mielijohteesta idean lähteä Elinan mukaan Sipoonkorven 10K polkujuoksulle. Nopeasti soitto Elinalle ja viidessä minuutissa yökkäristä juoksukamoihin- tunnin sisään olin jo numero rinnassa lähtöviivalla. Brunssiaamiainen alla hieman mietitytti, avocado-vuohenjuusto-munakas ei ehkä ole se paras pre-race aamiainen, mutta yllättävän hyvinhän sekin toimi ja säästyin vatsavaivoilta. Tärkeämpää olisikin ruokavaliossa kiinnittää huomiota kokonaisuuteen, eikä niinkään yksittäiseen ateriaan. Toki ennen juoksutapahtumaa on tutuksi, turvalliseksi ja vatsaystävälliseksi testattu puuro paras, ja siinä aion pysyä.

Saavuin paikalle vain puolisen tuntia ennen lähtöä, mutta Elina oli onneksi käynyt jo tekemässä jälki-ilmoittautumiseni ja hakenut numerot. Nopeasti numero rintaan, pieni alkulämmittely, eikä ylimääräistä aikaa juuri jäänyt. Ex-tempore lähdöt ovat ihan parhaita 😀 Juoksu kulki mukavasti jutellessa ja valokuvatessa, samalla kilometrit kertyivätkin ihan huomaamatta. Polkujuoksutapahtumat ovatkin ihan parhaita juosta juuri kaverin kanssa.

Polkujuoksu tekee ihan selvästi tuloaan ja, jos merkkeihin on uskominen, niin siitä on nousemassa samanlainen hitti kuin maratoneista muutama vuosi sitten. Juoksu luonnossa, ja liikkuminen ylipäätään, onkin ihan parasta. Poluilla ja metsissä juokseminen tuli itselleni tutuksi jo hiihtoajoilla. Suo- ja polkujuoksu, sauvarinnetreenit ja pitkät sauvavaellukset olivat tärkeässä osassa kesäharjoittelua. Sauvavaeltajia katsottiin silloin vielä kieroon, muttei mennyt kuin muutama vuosi, kun sauvakävely nousi koko kansan lajiksi. Nordic walking nousi hitiksi jopa Englannissa! Samoin varmasti tapahtuu myös polkujuoksulle, onneksi meillä täällä Suomessa metsiä ja polkuja riittää 🙂

Mitä kapeampi polku syvällä metsässä, sen parempi. Pieni vesisade ja kuraiset tossut kuuluvat asiaan. Jos maratoneille mietitään sävy sävyyn sopivia treenikuteita, tietenkin aina kynsilakasta lähtien, niin metsässä mennään enemmänkin “eräjorma-meiningillä” 🙂 Kura roiskuu, varsinkin sateiden jälkeen, ja maalissa olimmekin märkiä ja mutaisia, mutta fiilis oli katossa. Toki polkujuoksuunkin soveltuvat tossut tulevat ihanan pirtsakoissa karkkiväreissä, enkä voinut olla ihailematta Elinan raikkaita Salomoneja- ennen juoksua 🙂 Hyvin tosin pärjäsin omillla Asicsen Nimbuksillakin, joissa oli yllättävän hyvin pitoa vaihtelevaan maastoon.

Onnennumero numerolapussa sekä sateen kastelemat ja kuraiset, mutta iloiset juoksijat maalissa. Näitä lisää! 

Aurinkoista Sunnuntaita!

Heidi xx