No huh huh! Kylläpä oli huikea juoksuviikonloppu Vierumäellä. Lauantain aamujoogan jälkeen pakkasin nopeasti viimeisetkin tavarat kasseihin ja ajoin viikonlopun viettoon Vierumäelle. Aika tosin meni supernopeasti, sillä suurimman osan hereilläoloajasta “vietin” polkuja juosten 🙂

Lauantain 16 kilometrin kisa starttasi vasta kello 17, mutta siitäkin huolimatta lämpötilat hipoivat vielä hellelukemissa ja nesteytyksestä piti oikein kunnolla pitää huolta. Ensimmäistä kertaa testasin Salomin juomareppua, joka toimikin loistavasti.

Molemmat reitit kiersivät suurimmaksi osaksi melko helppokulkuisia polkuja pitkin, mutta soratietä oli omasta mielestäni ehkä hieman jopa liikaa. Alkuruuhkaa lukuunottamatta sai metsässä juosta yksinäisessä ylhäisyydessä.  Juoksu kulki lauantaina rennon reippaasti ja sain tietoisesti jarrutella vauhdin kanssa, sillä menohalut olisivat olleet melkoiset. Viimeiset kolme kilometriä vedin sitten hieman reippaammin, mutta kuitenkin niin ettei jaloissa hapottanut. Halusin säästellä jalkoja sunnuntain koitosta varten, sillä viimeisestä yli kolmenkympin lenkistä on jo aikaa. Ja vielä, kun alla oli tosiaan jo toinen pidempikestoinen lenkki.

Keskisyke matkan aikana oli sykemittarin mukaan 153 ja maximi kävi 180:ssa. Ylämäissä sykkeitä on mahdotonta pitää alhaalla, mutta muuten PPP (pitää pystyä puhumaan) toimi, ja Zeropointin Samin kanssa matka taittuikin jutellen. Kaikenkaikkiaan kiva reitti ja kauniit maisemat.

Juoksun jälkeen uinti ja viileä vesi tekivät hyvää jaloille. 16 kilometriä oli onneksi sen verran “lyhyt” ettei jaloissa tuntunut väsymystä tai kolotuksia. Salomonin Speedcrossit sopivat hyvin jalkaani enkä kummallakaan matkalla saanut rakon rakkoa tai hiertymiä.

Illalla ruoka maistui; lohta, perunoita ja kasviksia sekä jälkkäriksi hieman jäätelöä. Uni ei meinannut millään tulla iltajuoksun jälkeen ja aamuyöstä joku yritti vielä epätoivoisesti päästä huoneeseeni. Aamupalalle lähtiessä löytyi ilmeisesti sama tyyppi oveni takaa aivan ilkosillaan… Mielenkiintoista menoa urheiluopistolla 😀

Day 2 ja pari tuntia ennen starttia lautasella tutusti puuroa, banaania, marjoja ja siemeniä, sekä karjalanpiirakka ja kahvia. Pitkiä matkoja ajatellen on hyvä pysyä tutuissa ja ennalta testatuissa ruuissa, vaikka todennäköisesti lautaseni olisi näyttänyt aivan samalta ilman juoksuakin. Hiilihydraattipitoinen aamupala toimii ennen pitkäkestoista suoritusta- se antaa hyvin energiaa, muttei jämähdä vatsaan. Mikään ei ole inhottavampaa kuin juosta täydellä vatsalla.

Aamun kaatosade onneksi lakkasi sopivasti ennen kisapaikalle lähtöä ja matkaan lähdettiin kuivina. Polkujuoksussa kannattaa satsata hyviin tossuihin, mutta jalassa kannattaa myös olla joko pitkät trikoot tai ainakin pitkät sukat/säärystimet. Ryteiköissä on huomattavasti mukavampi juosta, kun jokainen oksa ja risu ei tunnu säärissä. Näillä ilmoilla ei tullut kuuloonkaan juosta pitkissä trikoissa. Lauantaina juoksin Zeropointin säärystimissä ja sunnuntaina taas pitkissä kompressiosukissa. Molemmat toimivat loistavasti- eikä sinänsä eroa kummilla juoksee. Makuasia lähinnä kummista tykkää enemmän.

 

Maalissa vastassa Sami ja Stina

Maalissa yllättävänkin pirteänä. Kuuluttajan mukaan olisin ollut täysmatkan voittaja- ilmoittautumiseni, kun oli vahingossa mennyt 43:lle kilometrille. Onneksi en tiennyt sitä matkalla, sillä 33 kilometriä oli tällä kerralla oikein riittävä. Varsinkin, kun alla oli jo edellispäivän juoksut. Virhe kuitenkin korjattiin ja yllätyksekseni olin 33kilometrillä naisten sarjan kolmonen. Aikaa matkaan kului 3.34.21.

Juoksu kulki mukavan rennosti, vaikka 25 kilometrin kohdalla tulkin pieni notkahdus. Viimeiset noin 8 kilometriä kulkivat samaa reittiä lauantaisen kisan kanssa ja pahimmat ylämäet ajoittuivat juuri tuohon 25-29 kilometrin tietämille. Siinä vaiheessa energiat alkoivat olla jo melko vähissä. Kolmestakympistä eteenpäin sain taas kuitenkin sisua jatkaa hieman vauhdikkaammin, sillä loppupätkä oli tutun tasaista jo edellispäivän reitiltä.

Geelejä otin matkan aikana tasaisesti ja huomasin niistä olevan hyötyä etenkin loppupätkällä- koko matkan aikana geelejä meni yhteensä 5. Ihme kyllä, mutta vatsa ei reagoinut niihin ollenkaan. Ja hyvä niin, usein geelit kun saattavat laittaa vatsan sekaisin. Olen huomannut, että NorthForcen lemon/lime, sekä kofeiinilla että ilman, toimivat itselleni parhaiten. Myös vettä join tasaisesti koko matkan ajan ja Salomonin juomareppu toimi loistavasti, vaikka vettä pulloihin mahtuikin yhteensä vain litra. Toisella ja kolmannella vesipisteellä täytin pullot ja neste riitti hyvin maaliin asti. Pilvisemmästä säästä huolimatta ilma oli todella kostea ja hiki virtasi. Onneksi kuitenkin säästyttiin sateelta ja ukonilmalta.

Enpä tullut ajatelleeksi, että tässä oikein palkintojakin jaetaan, ja siksi ehdin vaihtaa jo “hieman” puhtaammat vaatteetkin päälle. En siis aina kulje trikoissa ja lenkkareissa, vaikka siltä ehkä vaikuttaakin 😀

Viikonloppun aikana tuli siis pitkin metsiä juostua lähes 50 kilometrin ja reilun 5 tunnin edestä. Energiankulutus on melkoista ja ei siis ihme, että eilen, ja tänäänkin, ruoka maistui paremmin kuin hyvin.

Heti kisan jälkeen ei ruoka maistu, mutta banaanin puolikkaan söin puoliväkisin heti maaliin saavuttua. Muutaman tunnin jälkeen kisajärjestäjän kanapastaa ja salaattia menikin sitten kaksi lautasellista. Kotona tein vielä pizzaa ja kotimatkalla nappasin vielä Kolmen Kaverin jäätelöä illaksi- en osannut päättää kumpaa suosikeistani ottaisin, niin ostin molemmat 🙂 

Jalat ovat palautuneet superhyvin. Illalla tein vielä Tensor-laitteella jalkapohjan hermoratoja avaavan ja palauttavan ohjelman, ja nyt aamulla kävin heittämässä ystävän kanssa palauttavan kävelylenkin. Kiva huomata ettei jaloissa ole mitään kolotuksia. Nyt tosin aion pitää pari päivää aivan täyslepoa.

Oikein mukava sporttinen viikonloppu takana- iso kiitos Zeropointille ja Vierumäki Trail Marathonin järjestäjille. Seuraava polkujuoksu onkin jo kiikarissa 😉

Heidi xoxo