VIIMEINEN ETAPPI & TUNTURISSA

mennessä | elo 29, 2016 | Hyvinvointi, Lifestyle, Luokittelematon, Matkustaminen, Matkustus, Treenit, Uncategorized | 3 Kommentit

IMG_6084

 

Kaikki hauska loppuu aikanaan, niin myös meidän seikkailumme täällä Saariselällä. Itse asiassa kirjoittelen tätä bussissa, matkalla kohti Rovaniemeä. Takana on uskomattoman hauska, mutta myös haastava ja omia rajoja kokeileva matka. Vaikka kunto onkin kova, niin uusi laji on aina uusi laji. Väsymys eilen oli jotain aivan käsittämätöntä ja aamupäivän etapin jälkeen sammuin päiväunille kuin saunanlyhty.

Eilinen etappi ajettiin ”kuivalla kelillä”, mutta lämpötilat olivat romahtaneet yön aikana, ja aamukymmeneltä oli vain muutama plussa-aste. Vaatetta sai laittaa huomattavasti enemmän päälle, ja pipo tai alusmyssy olisi kypärän alla ollut kova sana. Päivän matka lyhennettiin 15:sta kilometristä kahteentoista, mikä sopi meille oikein hyvin. Ja kaikenlisäksi reitti oli vielä muutamaa suoaluetta lukuunottamatta soratietä, jee! Lihaksissa ei tuntunut juurikaan arkuutta, mutta keho oli kokonaisvaltaisesti vain todella väsynyt. Ajoimmehan kuitenkin lauantaina yli 4 1/2 tuntia kaatosateessa ja allakin oli melkoisen raskas työviikko.

 

IMG_6114 OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Päiväunien sekä Pirkon Pirtin & kisajärjestäjien lounaan jälkeen lähdimme vaeltamaan Urho Kekkosen kansallispuistoon. Reittejä on kaikenkuntoisille vaeltajille, aina helpommista reiteistä vaativampiin. Oman kunnon tai käytettävissä olevan ajan perusteella voi valita itselleen sopivimman reitin.

Meillä oli aikaa vain muutama tunti ennen illan hierontoja (kyllä teki muuten hieronta hyvää!) ja siinä ajassa ehdimme kiertää 6,8km pituisen Iisakkipään reitin. Kyllä oli kaunista! Aurinkokin jopa välillä pilkahteli pilvien välistä. Väsymyskään ei enää painanut, vaikka jutut ehkä olivatkin hieman väsyneitä 😀

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA IMG_6176 OLYMPUS DIGITAL CAMERA lappi

Kävely tunturissa teki hyvää. Mahdollista vaellusta silmällä pitäen, pakkasinkin matkalaukkuun Salomonin polkujuoksutossuni, jotka toimivatkin erinomaisesti tunturimaastossa. Sopivan kevyt tossu helppokulkuisemmille poluille, mutta tarvittaessa löytyy kuitenkin myös pitoa liukkaamille pätkille. Muuten päälle puin mukaan ottamani pyöräilyvaatteet- etenkin Craftin neonvärinen takki on ollut kovassa käytössä muutenkin.

Pidemmille, ja miksei lyhyemmillekin, vaelluksille kannattaa aina pakata mukaan myös juotavaa, eväitä ja vaihtovaatteita. Ilmat saatavat vaihtua nopeastikin ja tunturissa useimmiten aina tuulee. Nytkin vaihdoin vaatetusta pariinkin kertaan. Metsän suojassa tuli jo hiki, kun taas huipulla tuulessa vilu. Ilmakin vaihteli aina auringonpaisteesta pieneen tihkusateeseen. Sateen varalta kannattaa myös kännykkää varten olla suojapussi ja vaellusreppua ostaessa kannattaa ehdottomasti valita sellainen, jossa on sadesuoja jo valmiiksi mukana. Oman Haltin reppuni ostin muutama vuosi sitten Kilimanjaron reissulle ja se on toiminut loistavasti edelleen. Tätä reppua pidän myös ”työreppuna”, sillä se on yllättävän tilava ja etenkin hyvä selässä.

 

IMG_6122 OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Huipulla tuuli, mutta maisemat olivat upeat!

IMG_6179

Viimeistä iltaa istuttiin vielä takkatulen loisteessa ja naureskeltiin viikonlopun tapahtumille. Monta kokemusta taas rikkaampana! Ja Saariselälle tulen varmasti toistekin- seuraavan kerran ehkä hiihtämään. Iso kiitos vielä Evokelle- ja tietenkin Elinalle,  my partner in crime, jonka seuraavaa päähänpistoa tässä jo odotellaan 😉

Mukavaa maanantaita ja iltapäivällä kuulaillaan taas tutusti Somatic Studiolla!

Heidi xoxo

3 Kommentit

  1. -Sanna

    Uusi ulkoilupuku on hakusessa ja tuo ihana pinkki takki osui silmään! Craft vai Salomon? Tuulihousut ainakin taitaa olla Salomonit?

    Vastaa
  2. Heidi Tainio

    Moikka Sanna,
    Pinkki takkini on itse asiassa vuosia vanha Peak Performancen Gore-Tex takki. Takki on tosiaan vuosia vanha (ehkä jopa 8vuotta…), mutta toimii edelleen oikein hyvin- suojaa hyvin sateelta ja tuulelta. Takissa ei ole vuorta, mutta kylmemmillä ilmoilla laitan alle useimmiten merinovillaa, joka lämmittää hyvin. Takki myös istuu hyvin eli ei ole liian ”telttamainen”.
    Housut lainasin Elinalta ja ovat tosiaan Salomonin. Mukavat päällä nekin. Kannattaa myös katsoa Haltin mallistot. Omat kuorihousuni ostin heiltä Kilimanjarolle lähtiessä ja nekin olivat nappi ostos. Usein todellisen käytännöllisyyden ja istuvuuden kun huomaa vasta käytössä.
    Mutta kannattaa satsata kerralla kunnon varusteisiin, sillä ne kyllä sitten lopulta maksavat itsensä takaisin.

    Terkuin Heidi

    Vastaa
  3. -Sanna

    Kiitos! ?

    Vastaa

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *