Blogi

HeidiOnTheGo

HeidiOnTheGo

THE BEST OF LONDON

 

My Hotel Chelsea 

 

 

Saan usein kyselyitä koskien Lontoota- missä yöpyä, missä syödä, missä treenata tai mitä tehdä ylipäätään. Lontoo on suosittu kohde, eikä suotta, siellä, kun on paljon nähtävää ja aina kivaa tekemistä. Sinne on kiva matkustaa myös vuodenajasta riippumatta ja oikeasti Lontoo on säänkin suhteen mainettaan paljon parempi- ei siellä aina sada! Tähän postaukseen kokosin teille muutamat suosikkini, paikat joihin palaan kerta toisensa jälkeen.

 

MISSÄ YÖPYÄ?

 

Jos minulta kysytään, yöpyisin mieluiten South Kensingtonin ja Chelsean alueella. Ihanan rauhaisaa ja poissa Oxford Streetin ja turistimassojen keskeltä. Tuolta alueelta löytyvät itse asiassa muutenkin kaikki, mitä Lontoossa ollessani kaipaan- hyviä ravintoloita, treenipaikkoja, kauppoja, puistoja ja ihania katuja. Metrokin tulee suoraan Heatrowlta South Kensingtoniin (Piccadilly Line). 

 

My Hotel Chelsea on tunnelmallinen boutique hotelli Chelseassa, jossa olemme yöpyneet useammankin kerran. Moderni ja erittäin viihtyisä hotelli lyhyen kävelymatkan päässä Kings Roadin kaupoista ja metrolta. Hotellin alakerrasta löytyy kaikenlisäksi Tanya’s raakaruokapuoti ja ravintola. Täällä olen syönyt kaupungin parhaan raakalasagnen.

 

 

 

Tällä reissulla yövyimme kuitenkin lasten toiveesta aivan ytimessä. Tämän lähemmäksi keskustaa ei enää pääse. Bond Streetin metro on aivan hotellia vastapäätä. Ja tämän reissun tarkoitukseen sijainti olikin täydellinen.

 

Radisson Blu Edwardian oli superhyvä valinta. Kaikki oli lähellä ja oli hotelli siisti, palvelu erinomaista (saimme yllätyksenä deluxe huoneen!) ja aamupalastakin vain plussaa. Aamiainen kuului huoneemme hintaan, mikä on melko harvinaista. Tällä jaksoi pitkälle iltapäivään. Omalla lautasellani birchermysliä, hedelmiä, marjoja ja siemeniä sekä avocado toast.

 

@ Barrecore 

 

MISSÄ TREENATA?

 

Lontoo on uusien tuulien ja inspiraatioiden mekka- olipa kyseessä sitten liikunta, ravitsemus, yleinen hyvinvointi, muoti tai oikeastaan mikä hyvänsä. Olen aikoinani aloittanut liikuntaan liittyvät opiskelunikin juuri Lontoossa ja siksi tykkään edelleen palata tänne säännöllisin väliajoin hakemaan inspiraatiota. Täläkin reissulla kävin Barrecorella hakemassa inspiraatiota. Studioita, mahdollisuuksia, kysyntää ja kilpailua on Lontoossa paljon, ja siksi tuntien tason on oltava hyvä. Melkeinpä joka paikkaan pääsee tunneille kertamaksulla, alkaen 16 punnasta ylöspäin.

 

Triyogassa käyn pilates- ja joogatunneilla, mutta myös erilaisissa workshopeissa. Laadukkaita tunteja pätevien ohjaajien ohjauksessa. Etenkin workshopit ovat olleet todella hyviä. Studioita on muutamiakin Lontoon alueella, itse olen käynyt Sohossa ja Chelsean studiolla. Molempien yhteydessä on myös herkullinen deli sekä kauppa, josta voi ostaa mm. kirjoja ja treenivaatteita.

 

Barrecore. Tunti, joka on pilateksen, baletin ja lihaskuntoharjoittelun sekoitusta. Tällä tunnilla huomaa kuinka pienilläkin käsipainoilla saa lihakset huutamaan armoa. Huh, tiukka tunti. Maanantaina päiväni alkoi Mayfairin studiolla 45minuutin Express-tunnilla. Apuvälineinä tunnilla oli käytössämme pilatespallo, blokki ja käsipainot.

 

Psycle. Spinning-tunti, jonka aikana käytetään apuvälineinä mm. käsipainoja. Musiikki pauhaa niin kovaa, että fiilis oli kuin yökerhossa. Studion yhteydessä on myös deli, josta voi napata treenin jälkeen pientä syötävää. Psyclen chiavanukkaasta erityismaininta.

 

Barry’s Bootcamp, on tehokas treeni, jossa vuorottelevat lihaskunto-osiot sekä juoksumatolla tehtävät intervallit. Tämä sopii sinulle, jos kaipaat todella tehokasta, sykettä nostavaa, hikistä treeniä. Barryltä voit tilata jo ennen tunnin alkua smoothien, joka odottaa treenin jälkeen tiskillä.

 

Puistot. Lontoon puistot ovat ihania <3 Lenkkarit kulkevat matkoillani aina ja tälläkin reissulla juoksin pitkin Hyde- ja Green Parkia. Aamu on juoksijan parasta aikaa, sillä kadut ovat vielä hiljaiset ja tyhjät. Ja vaikka päivisin tuleekin käveltyä paljon, on ihana käydä erikseen vielä lenkillä.

 

Instagramistani @heidionthego löytyy nyt kumpparijumppa, jonka tein lenkkini yhteydessä! Kumppari onkin kätevä apuväline kotitreeneissä, mutta myös näin matkoilla. Se ei vie tilaa edes vain käsimatkatavaroilla matkustaessa. 

 

 

Lululemonilta ja Sweaty Bettyltä löytyvät super mageat treenivaatteet- niin parhaat kaikinpuolin! Näitä kauppoja ei vain voi vastustaa. Koska olen treenivaatteissa päivät pitkät, arkena ja usein vielä viikonloppunakin, vaadin treenivaatteiltani paljon- laadusta ja mukavuudesta en tingi ja siksi olen valmis panostamaan niihin enemmänkin. Kivat leikkaukset, hauskat yksityiskohdat ja muutenkin tyylikkään trendikäs ulkonäkö tuovat vielä plussaa. Näissä vaatteissa on kiva kulkea muutenkin kuin treenatessa.

 

Ostin mm. yllä olevan kuvan asun. Lululemonin trikoot ovat olleet päälläni jo niin treeneissä kuin lentomatkalla kotiin. Aivat ihanat päällä, ja mitkä leikkaukset. IHANAT! Sweaty Bettyn huppari on myös Lontoon löytö- kivat yksityiskohdat ja superpehmeä päällä.

 

Mainitsemisen arvoisia ovat myös Nike Town ja New Balancen lippulaivakaupat. Mustat New Balancen citytossuni olivat matkalla juuri täydelliset (kuvat). Kunnon kävelykengät ovat reissatessa matkustajan parhaat kaverit. Tossut saatu. 

 

 

MISSÄ SYÖDÄ?

 

Lontoossa on helppo olla kasvisruokailija, valintaa on nimittäin pilvin pimein. Itse en ole täysin kasvissyöjä, mutta lautaselleni valitsen automaattisesti kasviksia ja tuoretta ruokaa. Lontoossa olenkin aivan huomaamattani kasvissyöjä, niin hyvää! Voi, kun osaisi kotonakin kokkailla näin.

 

JuiceBaby. Tuorepuristettuja mehuja, smootheja, acaikulhoja, salaatteja, raakaherkkuja… mm. näitä löytyy Juice Babyltä. Chelsean Juice Baby sijaitsee aivan Triyogan studion vieressä. Ihana paikka, josta valitsen acaikulhon.

 

The Good Life Eatery on kahvila/ ravintola, joka tarjoilee kasvisruokaa. Yllä oleva Buddha Bowl on tämän paikan must have. Mukaan saa myös tuorepuristettuja mehuja.

 

Le Pain Quotidien. Ehdottomasti suosikki aamupalapaikkani olinpa sitten Lontoossa tai Amsterdamissa. Granola Parfait ja skonssit tuorejuustolla ja hillolla, parempaa ei vain ole! Ravintoloita löytyy useita ympäri Lontoota ja ravintolassa on tarjolla myös lounasta ja toinen toistaan ihanemman näköisiä kakkuja.

Tällä reissulla kävimme täällä lounaalla, vuohenjuusto/punajuuri tartine oli juuri sopiva shoppailujen lomassa. Tyttären mansikka tartelette näytti suussa sulavalta.

 

 

RokaJos tykkäät sushista ja japanilaistyylisestä ruuasta, tämä on must. Alkupalaksi edamameja ja sushia, pääruuaksi kalaa ja parsatankoja. Erityismaininnan ansaitsee black cod in miso, taivaallisen hyvää- edelleen paras kala-annos, minkä olen koskaan syönyt. Paljon sanottu, mutta totta.

Tunnelma ravintolassa on rennon mukava, kokit kokkaavat keskellä avokeittiössä. Muista tehdä tähän ravintolaan pöytävaraus ajoissa- varsinkin viikonloppuisin.

 

 

Lontoo on ihana, aina löytyy tekemistä, edes sateinen ilma ei haittaa menoa. Nähtävyyksiä en tähän listannut, mutta sadetta voi halutessa mennä pakoon myös esimerkiksi musikaaleihin. Niistä meidän suosikki on The Book of Mormones. Niin hauska, naurettiin vedet silmissä.

 

Heidi xoxo

LONTOON PIMEÄT KADUT & SYYSKAAMOS

 

Fifty shades of grey, sopii muuten erinomaisesti tähän pimeääkin pimeämpään marraskuuhun. Torstaiset sauvarinnetreenitkin jouduttiin harmillisesti perumaan, sillä viideltä olisi ollut jo aivan säkkipimeää. En reilu kuukausi sitten ajatellut ollenkaan, että talviaikaan siirtymisen takia illat olisivat vielä entistä pimeämpiä- varsinkin, kun Malminkartanolla ei ole valoja. 

 

Harmaata ja sateista on ollut täällä Lontoossakin. Vettä on tullut eilisestä iltapäivästä lähtien kuin aisaa, onneksi otin sadetakin ja sateenvarjot mukaan. Aamulenkille lähdin kuitenkin sateesta huolimatta. Kastuin läpimäräksi aina alusvaatteita myöden, mutta ai että nautin hiljaisilla kaduilla juoksemisesta. Muuten kiireinen Oxford Streetkin tuntui mukavan rauhalliselta.

 

Kevyesti juoksin Green Parkin ja Hyde Parkin puistoissa, yhteensä kympin. Juuri sopivan pituinen lenkki näin aamutuimaan. Lapsetkin saivat rauhassa nukkua ilman häiriötekijöitä. Auringon noustessa ilmakin kirkastui, kunnes taas alkoi sataa- typical English weather! 

 

Lenkkivaatteet kulkevat lähes aina reissuillani mukana. Lontoo on tuttu, mutta paras tapa tutustua uusin kaupunkeihin on kiertää paikkoja jalan. Matkoilla en suunnittele treenaavani, pikemminkin käyn lenkillä, jos aikatauluun sopii ja siltä tuntuu. Useimmiten heitän juurikin aamulenkin, sillä matkakaverini ovat kovin aamu-unisia enkä halua herättää koko porukkaa kukonlaulun aikaan. Juoksuvaatteet laitoin eilenkin jo illalla valmiiksi odottamaan. Heti herättyä olin vain muutamassa minuutissa ulkona ja kaduilla juoksemassa.

 

 

 

Kaikesta kaamoksesta ja marraskuun pimeydestä huolimatta en koe, enkä ole oikeastaan koskaan kokenut, minkäänlaista kaamosväsymystä tai alakuloisia fiiliksiä. Mielialani on melko samanlainen vuodenajasta tai ilmoista riippumatta. Paistaa sitten aurinko, sataa kaatamalla tai olipa lämpömittarissa +30c tai -30c, olen aina peruspositiivinen. Jokaisessa vuodenajassa on mielestäni myös oma fiiliksensä ja oma juttunsa. Onhan se mukavaa, kun kesällä on valoisaa pitkälle iltaan ja aikaisin aamulla, mutta yhtälailla nautin kyllä näistä tunnelmallisista syysilloista. Välillä kesällä tulee jopa fiilis, että on pitää olla ulkona, koska auringonpaistehan voi loppua koska vaan, talvella taas saa jäädä sisälle ja käpertyä sohvalle. Tälläiselle duraselille pimeys onkin ehkä siksi vain hyväksi, tulee hidastettua ja oltua paikoillaan.

 

Syksyllä ja talvea odotellessa nautin mm. siitä, että saa vetää heti illalla kotiin tullessa yökkärin päälle. Torstaina olin yökkärissä jo puoli seitsemältä! Laitoin kynttilät palamaan, keittelin iltapuuroa ja katselin sarjoja. Harvinainen ilta keskellä viikkoa, ja ehkä juuri siksi niin spesiaali.  

 

Aamuisella juoksulenkillä mietinkin, että positiiviseen mielialaani vaikuttaa varmasti paljon se, että vietän päivän aikana niin paljon aikaa ulkona, ja onnekseni usein vielä valoisaan aikaan. Ulos lähden päivittäin silloinkin, kun keli näyttää ankean harmaalta. Ei kannata antaa ulkonäön hämätä, sillä usein juuri ne ankeammat kelit ovat parhaita juoksukelejä. Tänäänkin oli ihana lenkin jälkeen mennä lämpöiseen suihkuun ja aamiaiselle. Siksi jaksankin toitottaa ja painottaa päivittäisen ulkoilun merkityksestä ja tärkeydestä- raitis ilma piristää.

 

Nyt näyttäisi aurinkokin paistavan, super. Me lähdetään kiertelemään Lontoota, sateenvarjot tietenkin varulta mukana 🙂 Oikein hyvää Isänpäivää kaikille teille maailman parhaille iseille- etenkin omalleni <3

 

Heidi xoxo

 

MAINETTAAN PAREMPI IBIZA

 

Läpi päivän ja yön kestävät rantabileet, tai biletys ylipäätään, tulee edelleen monelle ensimmäisenä mieleen Ibizasta. Niin tuli minullekin ennen ensimmäistä reissuani. Mieli kuitenkin muuttui hyvin nopeasti, mitä enemmän tähän kauniiseen saareen tutustuin. Ibizahan on itse asiassa luonnosta nauttivan vaeltajan unelmakohde. Viimeisten kahden päivän aikana olen tutustunut saaren kahteen vaellusreittiin, joissa molemmilla oli aivan uskomattoman kauniit näkymät.

 

PORTINATX FARO DE MOS- CARTER

 

Eilen tein päiväretken saaren pohjoisosassa sijaitsevaan Portinatxiin. En ollut ennen saarelle tuloa tutustunut vaellusreitteihin, mutta hotellin ystävällinen respa auttoi valitsemaan sopivat reitit. Taksimatka Portinatxiin kesti hotellilta noin 25 minuuttia. Taxit täällä ovat halpoja, mutta suosittelen ehdottomasti vuokraamaan auton, jos viivyt pidempään. Saarella on niin paljon nähtävää ja nytkin taxin kyydistä maisemia katsellessa, olisin omalla autolla pysähtynyt moneen paikkaan ihailemaan eteen avautuvia maisemia.

 

Ilmat ovat suosineet koko loman ajan, mutta eilen aamulla majapaikkani seudulla, saaren itä-osassa satoi. Saarella ilmat voivat vaihdella hyvinkin paljon, ja koska Portinatxiin oli päiväksi luvattu aurinkoista, valikoitui retkikohde hieman säänkin perusteella. Ja aurinko paistoi koko päivän. Vasta hieman ennen neljää alkoi ennustettu vesisade.

 

 

Reitit on merkitty yleisesti ottaen hyvin. Muutaman kerran tuli eteen risteyksiä, joissa hieman joutui miettimään, minne tästä oikein jatketaan. Varmuuden vuoksi mukana kannattaa aina pitää ainakin ladattua kännykkää, käteistä, juotavaa ja jotain eväitä. Mielellään myös alueen kartta. Omasta kartastani ei eksyessä tosin olisi ollut mitään hyötyä- onneksi on Google Maps, jos netti toimii. Alueella liikkui toki myös muitakin retkeilijöitä, joilta olisi tarvittaessa voinut kysyä neuvoa.

 

Suosittelen myös rohkeasti lähtemään matkoille yksin. Nämä viimeiset päivät Ibizalla olen viettänyt yksin- vaellellut aamupäivät ja iltäpäivät tehnyt töitä ja lukenut kirjoja. Arkena puhua pälätän koko päivän, niin vastapainoksi on mukava olla hiljaa omissa ajatuksissa, ja vieläpä näin luonnossa. Itse asiassa tykkään välillä olla aivan omissa oloissani. Ja, vaikka olenkin liikkellä yksin, en tunne itseäni ollenkaan yksinäiseksi. Halutessa tapaa aina uusia ihmisiä. Eilenkin tutustuin reitillä kahteen hollantilaiseen naiseen, joiden kanssa vaelsin loppumatkan. Nyt yhteystiedot on vaihdettu, eikä koskaan voi tietää, mihin tämäkin kohtaaminen johtaa.

 

Vaellusreitti alkoi playa des Portitxolin parkkipaikalta, josta avautuikin suoraan upeat merimaisemat. Matka jatkui kohti Baleaarien korkeinta majakkaa, Faro des Moscarteria. Matkalla oli niin henkeä salpaavan upeat maisemat, että tuo alle kahden kilometrin matka kesti kuvauksineen varmasti reilusti yli puoli tuntia, ehkä jopa tunnin. Luonnon keskellä tuntee itsensä kyllä pieneksi ja aika häviää.

 

Vessa Ibiza-tyyliin <3

 

 

12 kilometrin vaellusreitti jatkui seuraavaksi Sant Joan de Labritjan rantaan. Tai oikeastaan poikkesimme reitiltä alas rantaan pienelle juomatauolle. Tuorepuristettu meloni sitruuna- juoma oli juuri sopivan raikas. Upea pieni ranta tämäkin, jonka vessa sai hymyilyttämään. Viimeisen päälle boheemi.

 

Vihermehu ja katkarapu/avocado tacot <3 

 

Reilu neljä tuntia vierähti mukavasti kävellessä ja maisemista nauttien. Loma mun makuun. Myöhäistä lounasta jäin syömään vielä naisten suosittelemaan meksikolaistyyliseen Los Enamorados rantaravintolaan. Tuorepuristettu vihermehu ja katkarapu/avocado tacot maistuivat enemmän kuin hyvin vaelluksen jälkeen. Tuota rapukastiketta taidan testata kotonakin.

 

Sellainen reissu eilen. Cala Llongan vaelluksesta ja hotellistani on tulossa vielä oma postaus. Alkuhämmennyksen jälkeen hotellivalintani oli nimittäin juuri täydellinen. Hotelli sijaitsi omassa yksinäisessä ylhäisyydessään keskellä ei mitään, poissa keskustan hälinästä, mutta juuri sopivalla etäisyydellä kaikesta.

 

 

Life is not always perfect, but it’s always what you make it. So make it count, make it memorable and never let anyone steal your happiness.

 

Tämä onnellinen matkustaja on nyt matkalla kotiin- monta kokemusta ja elämystä rikkaampana. Oikein hyvää torstaita, ja toivottavasti olen saanut jo pienen Formentera/ Ibiza matkakuumeen nousemaan 😉

 

Heidi xoxo

JOOGARETRIITILLÄ

 

 

Joogaa, meditointia, hyvää vegaaniruokaa, rannalla löhöilyä ja kristallin kirkkaassa vedessä uintia sekä 9 tunnin yöunia. Niistä ovat viime päivät täällä Formenteran joogaretriitillä koostuneet. Töitäkin tiestysti tehty, mutta eihän tämä juuri työltä tunnu. Kiitollinen ja onnellinen, ne tunteet ovat juuri nyt päällimmäisinä mielessä.

 

Tuntuu kuin viikko olisi taas mennyt kuin ohikiitävä tähdenlento. Toisaalta taas tuntuu kuin olisin ollut täällä Formenteralla jo pari viikkoa. Ehkä syynä on ”keskellä ei mitään” sijaitseva kaunis Villamme. Sen ansiosta oli helppo jättää muu maailma taakse ja keskittyä vain siihen, mitä tapahtuu juuri nyt, juuri täällä ja juuri tässä hetkessä. Ei ulkopuolisia ärsykkeitä tai houkutuksia- kännykänkin suljin kokonaan kolmeksi päiväksi. Kotiin olen viestittänyt vain nopeat kuulumiset. Maailma ympärillä varmasti pyörii edelleen, vaikken muutamaan päivään olisikaan tavoitettavissa.

 

Laskeutuminen tuntui helpolta, mutta ensimmäiset Jaxin joogatunnit tuntuivat todella raskailta, vaikka teimmekin suurimmaksi osaksi aivan tuttuja liikkeitä. Väsymys iski oikein kunnolla ja nukuin yhdeksän tunnin yöunia. Iltapäivisin oli nelisen tuntia vapaa-aikaa, jonka vietin lukemalla ja tekemällä rannalla ”ei mitään”. Tuntui hyvältä tälläiselle duracelille, joka on normaalisti koko ajan enemmän ja vähemmän on the go. Jo kolmannella tunnilla olin kuin uusi ihminen, energiaa täynnä.

 

 

 

 

Retriitillä jooga ja meditaatio olivat keskeisessä asemassa, mutta keskustelimme paljon myös itsestä huolehtimisesta ja rakastamisesta. Voimme olla itsellemme parhaita ystäviä, tai pahimpia vihollisia. Miten itsellemme puhumme ja millaisia valintoja teemme. Itserakkaus ei tarkoita itsekkyyttä tai välinpitämättömyyttä, vaan omasta hyvinvoinnista välittämistä. Meillä on vain tämä yksi keho, siitä kannattaa pitää huolta- aivan niin kuin pidämme autostakin. Se miten itse voi, heijastuu myös siihen, miten kohtelemme itseämme, mutta myös toisia. Ja niin kliseistä kuin se onkin, niin happinaamari pitää ensin laittaa itselle ennen kuin voi auttaa muita.

 

Retriitillä on tietenkin helppo keskittyä vain itseensä, joogata ja syödä terveellisiä eteen kannettuja valmiita ruokia. Nukkua ja levätä silloin, kun nukuttaa. Nauttia auringosta ja uida kristallin kirkkaassa merivedessä. Elää hetkessä ilman huolta huomisesta. Kuulostaa unelmalta, eikö? Ja sehän se retriitin tarkoitus onkin, päästää hetkeksi irti aikatauluista ja arjesta. Tämän takia moni palaa retriitille vuosi toisensa jälkeen, ja juuri Formenteralle. En ole ainoa, joka aistii saaren erityisyyden.

 

Mutta miten sitten palata arkeen ja todellisuuteen? Arkeen, jossa on aikatauluja ja kiirettä. Todellisuuteen, jossa eteen tulee myös todennäköisesti vastoinkäymisiä, negatiivisuutta ja huolia. Tilanteita, jolloin ei vain liihoitella pilvilinnoissa tai lilluta merivedessä. Hetkiä, jolloin ei ole mahdollisuutta lähteä viettämään omaa aikaa, saati sitten retriitille.

 

Miten tuoda nuo kokemat hetket tähän hetkeen? Olla huolehtimatta asioista joihin ei voi vaikuttaa ja toisaalta taas tehdä jotain niiden asioiden eteen joihin pystyy vaikuttamaan? Miten saisi säilytettyä edes pienen hippusen tuosta eufoorisesta zen- olotilasta kaiken kiireen keskellä. Miten löytää tasapaino ja balanssi liikkeen ja levon, ruokavalion, kiireen ja läsnäolon välille?

 

 

Om nom <3

 

4 KOTIVINKKIÄ

 

Vähemmän kännykkää, enemmän aitoja kohtaamisia ja yhdessä oloa. Jo neljänkin päivän kännykkämättömyys teki hyvää. Juttelin huonekaverini Trudyn kanssa paljonkin juuri kännykän käytöstä ja siitä, kuinka paljon se todellisuudessa vie päivästä aikaa. Usein se on kädessä heti ensimmäisenä aamulla, ja viimeisenä illalla. Tähän syyllistyn usein itsekin.

 

Hidasta- edes jotain hetkeä päivästä. Hidastaminen näkyi retriitillä niin joogamatolla kuin vapaa-ajalla. Sitä moni oli retriitiltä tullut hakemaankin, vastapainoa hektiseen arkeen.

 

Jokaisella meistä löytyy varmasti parikymmentä minuuttia päivästä aikaa, jolloin hidastaa tahtia. Juoksemme helposti koko ajan jotakin määränpäätä ja tavoitetta kohti, tai ehkä kenties pakoon. Niin vauhdilla ettemme huomaakaan, mitä tapahtuu juuri nyt. Priorisoi, miten aikasi käytät. Keskity siihen, mitä olet tekemässä juuri nyt. Uskon, että moni on kanssani samaa mieltä kännykän kanssa vietetystä ajasta. Jos kaikki Facebookiin, Instagramiin ja muihin sosiaaliseen mediaan käytetty aika laskettaisiin yhteen, jäisi päivään varmasti tuo 20 minuuttia.

 

Pienet askeleet. Kaikkea ei tarvitse muuttaa yhdessä yössä. Retriitillä meillä oli tarjolla detox-tyyppistä vegaaniruokaa- ei kahvia, valkoista sokeria, gluteenia, maitotuotteita tai alkoholia. Ruokaa oli retriitillä tarjolla riittämiin, enkä kärsinyt minkäänlaisista detox- oireista. Kotona en noudata mitään tarkkaa ruokavaliota. Syön kasvispainotteisesti, sisältäen kaikkia edellä mainittujakin silloin tällöin. Huomasin kuitenkin, että pärjään hyvin ilman kahvia. Kahvinjuonti on vain tapa, jonka yhdistän tiettyihin tilanteisiin. Sen sijaan, että lopettaisin kokonaan kahvinjuonnin, aion vähentää sitä- kuppi päivässä riittää.

 

Karsimisen sijaan lisää ruokavalioon terveellisiä vaihtoehtoja. Helposti jaamme ruuat kiellettyihin ja sallittuihin, hyviksiin ja pahiksiin. Karsimisen sijaan lisää lautaselle kasviksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä. Silloin automaattisesti jotain jää pois. Kieltojen sijaan mieti, mitä kaikkea tuoretta ja raikasta lautaselle voisikaan laittaa.

 

Retriitillä oli ilo saada työskennellä keittiössä yhdessä kokkimme Anna- Lisan kanssa. Sain niin paljon uusia kasvisruoka ideoita ja reseptejä omaan kokkailuun. Retriitillä aamupala oli kuitenkin omaa käsialaani, jonka tein valmiiksi jo aina edellisenä päivänä; kerrostettu tuorepuuro- chiavanukas kookosmaidolla ja päivittäin vaihtuvilla hedelmillä. Reseptin tulen jakamaan teillekin myöhemmin.

 

Joogaa ja meditoi. Tästä tulen kirjoittamaan aivan oman postauksen, mutta uskon, että kaikki tekin jotka jatkoitte venyttelyhaastetta loppuun asti, tunnette varmasti kehon vetreämmäksi kuin silloin alussa. Alussa monikin juttu tuntuu haastavalta. Tekee mieli luovuttaa, mutta joskus on tunnettava ja mentävä sen epämukavuusalueen kautta, jotta tietää mikä tuntuu mukavalta. Ja sitäpaitsi kaikki ovat joskus olleet täysin aloittelijoita eikä kukaan tule koskaan olemaan täysin valmis. Koko ajan oppii jotain uutta ja tämänkin reissun jälkeen olen taas montaa asiaa rikkaampi. Kuljettu polku on se, mikä tekee matkasta merkityksellisen, ei niinkään itse se määränpää.

 

Aloittaa voi myös koska vain, koskaan ei ole liian myöhäistä. Vaikka siitä viidestä minuutista. Jatka siitäkin huolimatta, että se saattaa aluksi tuntua epämukavalta. Pikku hiljaa huomaat olon vetreytyneen ja keventyneen, ja epämukava alkaakin tuntua mukavammalta. Menneiden vellomisen sijaan keskity siihen, mitä voit tehdä juuri nyt, tässä hetkessä. Sillä on vaikutusta siihen, miten voit huomenna.

 

 

Olo on kaiken joogan, levon ja terveellisen ruuan ansiosta todella kevyt. Täällä lillutaan aalloissa ja zen-fiiliksissä vielä muutama päivä- too blessed to be stressed. Mukavaa tiistaita <3

 

Heidi xoxo

FORMENTERA

 

Vain parinkymmenen minuutin lauttamatkan päässä Ibizalta, sijaitsee tämä paratiisisaari nimeltä Formentera. Tämä on jo neljäs kertani saarella, ja joka kerta olen yhtä myyty. Merivesi on kristallin kirkasta aivan kuin Karibialla, ilma raikasta ja saaren energiat ja vibat muutenkin jotenkin uskomattoman maagiset. Vaikea edes kuvailla- fiilis, joka pitää itse kokea. Vetää ihan sanattomaksi.

 

Eilen ja tänään olen vain päämäärättömästi kävellyt ja juoksennellut pitkin Playa Illeteksen rantaviivoja pitkin, joogaillut rantakivillä ja aamupäivällä otin aurinkoa hotellin uima-altaalla. Myös hotellin spa tuli testattua. Mukavan rentoa, ei aikatauluja.

 

Hotellivalintanikin osui jälleen nappiin- vasta 2kk sitten avattu Sa Pedrera Suites & Spa. Formenteralla on tähän aikaan vuodesta vielä sesonki päällä, ja hotellien hinnat myös sitä luokkaa. Uusien hotellien hinnat ovat kuitenkin näin alkutaipaleella vielä siedettävät, ja siksi päädyin juuri tähän hotelliin. Hinta/laatusuhde oli todellakin kohdillaan. Hotellit varaan lähes aina bookings.com kautta.

 

Hotelli on siisti, aamupala on laadukas ja rannallekin on vain muutaman sata metriä rannalta. Tasokas kuntosalikin hotellista löytyy, mutta lähden aina mieluummin ulos raittiiseen ilmaan. Sisällä kuntosaleilla ehtii varmasti viettää aikaa sitten talvella.

 

 

Ihana Sa Pedrera Suites & Spa <3

 

Aamulenkillä <3

 

Aamulenkillä kävin vielä ihastelemassa auringonnousua. Rantahiekkaa, pitkospuita ja polkuja. Maisemat näyttävät lähestulkoon joka saaren kolkassa tältä. Kyllähän täällä mieli lepää. Nyt kuitenkin aika siirtyä retriitille, sulkea koneet, unohtaa hetkeksi muu maailma ja keskittyä vain itseeni ja retriittiin <3 Ihanaa viikkoa sinullekin.

 

Heidi xoxo

SCHIPHOLIN KENTÄLLÄ

 

Terkkuja Schipholin lentokentältä Amsterdamista. Täällä ollaan jo nelisen tuntia odoteltu jatkolentoa Ibizalle, Formenteran joogaretriitille. Takana on tiukka työrutistus ja tämän päiväinen vapaapäivä, vaikka matkustaessa meneekin, tuli tarpeeseen. Uskon, että koko seuraava viikko tulee olemaan hyvinkin rauhallinen ja rentouttava, vaikka töissä olenkin. Formenteralla on sellaiset energiat, että vähemmästäkin stressitasot laskevat ja muu maailma unohtuu.

 

Omien tuntemuksien ohella seuraan mielenkiinnolla myös Suunnon Fitness 3- kellosta, millaisia vaikutuksia retriitillä ja rauhoittumisella on mm. unenlaatuuni. Nukun hyvin, mutta syvä uni jää usein melko alhaiseksi. Uni ja sen tarve ovat hyvin yksilöllisiä, toiset tarvitsevat enemmän unta, kun toiset taas pärjäävät vähemilläkin unilla. Itse taidan kuulua tuohon jälkimmäiseen, sillä tunnen oloni hyvinkin energiseksi lyhyemmistäkin unista huolimatta. Omat tuntemukset ovat tietenkin myös ne tärkeimmät mittarit, mutta mielenkiinnolla seuraan kelloakin.

 

Fitness 3 kertoo unenseurannan ohella myös palautumisesta ja stressitasoista, siksi valitsin mukaani tämän kellon. Mukaan otin tosin myös Suunto 9:n, sillä haluan tarkempaa dataa ensi viikon vaelluksilta. Suunto 9:n akunkesto on 25-tuntia Suoritus-tilassa ja jopa 120 tuntia Ultra-tilassa. Pitäisi riittää siis oikein hyvin pidemmillekin vaelluksille.

 

Lentokentillä odottavan aika voi käydä pitkäksi, mutta hyvinhän tässä on aika kulunut. Hyvin ovat muistissa vielä vauhdikkaat ajat, jolloin matkustin paljon yksin pienten lasten kanssa. Nyt, kun ei tarvitse huolehtia kuin itsestään, sujuu matka ja pidemmätkin odotusajatkin oikein mukavasti- saan lukea lehtiä, juoda rauhassa kahvit ja syödä lounasta sekä hoitaa loppuun muutamat työjutut.

 

Venyttelemässäkin kävin lentokentän ulkoterassilla. Muutamat selän rullaukset, takareisien- ja lonkankoukistajan venytykset ja rintarangan kiertoja. Tytär olisi varmasti ajatellut ”kuinka noloa”, mutta hei, makaahan tuolla penkeilläkin porukkaa. Miksei sitten voisi venytellä? Tekisi hyvää varmasti monelle muullekin hieman venytellä lentomatkan jälkeen tai seuraavaa lentoa odotellessa.

 

”Virallinen” kahden viikon venyttelyhaasteeni on nyt ohitse, mutta päivittäisiä venyttelyjä en todellakaan aio jättää tähän. Hyvä rytmi jäi taas päälle ja venytellähän voi missä vain, vaikka sängyssä! Myönnän, että välillä oli haastavaa löytää aikaa, mutta koska halusin venyttelyt taas takaisin rutiineihini, venyttelin reissun päälläkin, missä milloinkin. Hotellin kuntosalilla, hotellihuoneessa, väsymyksen iskiessä sängyssä ja nyt jopa lentokentällä. Venytteleminen ei vaadi aikaa tai paikkaa. Työpaikallakin voi venytellä vaikka työtuolissa istuen. Keppi työpisteen viereen ei olisi myöskään ollenkaan huono idea.

 

Mielelläni kuulisin myös miten teidän venyttelyt ja kehonhuolto ovat sujuneet. Miten meni, jatkoitko loppuun asti? Tuliko venyttelystä kenties uusi rutiini päivääsi? Millaisia tuntemuksia on kehossa? Iso kiitos jo nyt kaikille, teidän kommenttien ja vuorovaikutuksen ansiosta inspiroidun itsekin ja tiedän, mitä siellä ruudun toisella puolella kaivataan ja toivotaan.

 

 

Smoothie mukaan lennolle! 

 

Hups, menipäs aika nopeasti, boarding kutsuu! Kuullaan <3 

 

Heidi xoxo

KULISSEISSA

  

 

Kivaa maanantai-iltaa. Huh, onpahan rankka, mutta NIIN antoisa pohjoisen reissu takana- samalla saatiin päätökseen tämän syksyn Kari Traa Urban Training- kiertueen viimeiset tapahtumat. Oulu ja Rovaniemi. Tässä fiiliksiä, mitä tapahtui kulisseissa. Varsinaiset tapahtumapostaukset tulevat myöhemmin kuvineen.

 

Torstaina lensimme Lauran kanssa työpäivän päätteeksi Ouluun. Illalla kävimme vain syömässä ja hieman jaloittelemassa kaupungin keskustassa. Olipa lentomatka sitten lyhyt tai pitkä, on matkustamisen jälkeen aina mukava hieman liikkua. Päivittäisiä venyttelyjäkään en ole unohtanut. Siitä rutiinista haluan pitää kiinni reissussakin. Laiskoina hetkinä voi venyttelyt hoitaa, vaikka sängyssä.

 

Perjantai sujui Oulussa reittiä suunnitellen, ja siihen saimmekin kulumaan lähes koko päivän, vasta puoli neljän maissa ehdimme lounaalle. Mikäs siinä- aurinko paistoi ja samalla saimme tutustua molemmille uuteen kaupunkiin ja omat treenitkin tuli vedettyä siinä sivussa. Hyvät treenit vedimmekin, sillä seuraavana aamuna molemmilla olivat niin lähentäjät kuin takareidet tulessa. Ihmettelinkin, miten kaiken tämän venyttelyn ja kehonhuollon jälkeen lihakset voivatkin tuntua näin jäykiltä, mutta DOMS:ithan (delayed onset muscle soreness) ne iskivät. Viime viikkoina, kun varsinaiset omat lihaskuntotreenit ovat jääneet todella vähille.

 

 

Lauantai-aamuna heräsimme vesisateeseen. Tapahtuman edetessä vesisade vain yltyi, mutta jotenkin koko sade unohtui treenin edetessä. Kerran, kun ovesta on ulos lähtenyt, niin väliäkö ilmalla? Suihkuunhan sitä kuitenkin treenin jälkeen pääsee. Varusteilla on kuitenkin mukavuuden kannalta väliä. Kari Traan sininen treenitakki (Julia Hood) piti hyvin vettä, eikä alupaita ollut treenin jälkeen ollenkaan märkä. En ole aiemmin juossut lippis päässä kuin helteellä, mutta nyt huomasin, että se suojasi hyvin kasvoja sateelta. Meikitkään eivät olleet levinneet.

 

Tapahtuman jälkeen pääsimme onneksi vielä hotellille pesulle ja vaihtamaan kuivat vaatteet. Ennen Rovaniemelle lähtöä söimme Torrefazionessa pikaisesti lounassalaatit ja joimme kauramaito cappuccinot. Kolmen tunnin automatka meni yllättävänkin nopeasti. Robbie Williamsin Love My Life soi taukoamatta ja juttelimme aivan muita kuin työjuttuja. Turkinpippureitakin meni aika monta. Pieni breikki ja irtiotto työjutuista teki hyvää.

 

Matkan aikana vesisade vain yltyi eikä olisi enää tehnyt ollenkaan mieli lähteä kaatosateeseen kastumaan. Rovaniemen reitin kiertäminen ja treenipisteiden varmistaminen oli kuitenkin vielä edessä. Hotellille saavuttua vaihdoimmekin samantien treenivaatteet päälle, lainasimme hotellilta jopot ja sateenvarjot, ja suuntasimme Intersportille. Vettä tuli kuin aisaa. Nauroimme koko tilannetta ja totesimme vain, että moneen asiaan voi vaikuttaa, mutta ilma ei ole yksi niistä. Sillä mennään, mikä tilanne on. Turha valittaa asiasta, mihin ei voi vaikuttaa.

 

Reitin suunnittelu oli muutenkin melko haastavaa. Välimatkoista oli tulla aivan liian pitkiä ja lopulta kiersimme reitin kolme kertaa ympäri. Aamulla herätessä tuntui, että olin koko yönkin ollut unissani kiertämässä reittiä. Rovakatua kaupungintalolle, kirkon vierustaa Angry Birds puistolle… 

 

Lopultahan kaikki kuitenkin aina sujuu ja onnistuu juuri niin kuin pitääkin. Asenne ratkaisee. Siellä vesisateessa pyöräillessä lauleskelimme, heitimme vitsiä Rovaniemen baareista ja haaveilimme hotellilla odottavasta illallisesta ja lasista kuohuvaa. Tätäkin iltaa tulemme muistelemaan varmasti vielä monia kertoja. Instagramiini @heidionthego tallensin My Story- pätkät tapahtumasta. Voit käydä katsomassa ne vielä nytkin. Siellä mm. reittien suunnittelusta 🙂 

 

 

Rovaniemellä yövyimme ihanassa Arctic Light-hotellissa. Kaikesta kiireestä huolimatta ehdimme nauttia hetken huoneestakin. Saunastakin oli ajatus nauttia, mutta nyt siellä kuivuivat vain märät treenivaatteet.

 

Dinnerillä kippistelimme meidän neljän naisen Kari Traa Helsingin tiimin kanssa onnistuneelle kiertueelle ja viimeiselle illalle. Nukkumaan mennessä ei tarvinnut kauaa nukkumattia odotella.

 

 

Arctic Light-hotellin aamiainen on yksi parhaista hotelliaamiaisista, jonka olen koskaan syönyt- enkä liioittele ollenkaan! Kaunis esillepano oli jo puoliruokaa <3 Omalle lautaselleni valikoitui mm. tuorepuristettu porkkana/inkiväärimehu, mini vihersmoothie, chiavanukasta, marjoja, pähkinöitä, mini raakakakkua ja kasvismunakasta. Niin laadukasta, tuoretta ja hyvää. Tämän voimilla jaksoi vetää koko tapahtuman ja vielä pitkälle iltapäivään.

 

Suosittelen Rovaniemelle matkaavia tai ohikulkumatkalla olevia testaamaan ainakin tuon aamiaisen, vaikkei itse hotellissa yöpyisikään.

 

 

Koko muukin hotellin sisustus on esteetikolle silmänruokaa. Kauniita yksityiskohtia, ja jopa vessaselfienkin saa näyttämään hyvältä 😀 Yksinkertaisen kaunista, tyyli minun makuuni.

 

 

 

 

Vettä satoi Rovaniemelläkin koko treenin ajan, mutta eipä se hidastanut tai ainakaan haitannut 107:n naisen vauhtia. Upeaa, kuinka saimme kiertueen viimeisen tapahtuman loppuunmyytyä.

 

Onneksi saimme tälläkin kertaa pitää huoneen pidempään. Tapahtuman jälkeen suuntasimme suoraan lämpimään suihkuun. Hetken ehdimme hengata huoneessa vielä lämmittävät merinovilla-asut päällä. Merinovilla-asu ei ole vain treeniasu, vaan toimii hyvin myös näin treenin jälkeenkin. Merinon yksi ehkä parhaimpia puolia onkin, että viileällä ilmalla se lämmittää kehoa ja lämpimällä taas viilentää. Pesunakin toimii tuuletus.

 

Automatkalla meitä oli kaksi väsynyttä, mutta sitäkin onnellisempaa matkustajaa. Oulusta lensimme iltakoneella vielä kotiin. Nälkäisinä haaveilimme pizzasta, mutta ”jouduimme” kentällä tyytymään ruisleipiin. Kotona köllähdin tyttären viereen nukkumaan. Sellaista sattui ja tapahtui kuliseissa. Ei huono ollenkaan, itse asiassa just parasta <3

 

Heidi xoxo

BISOUS DE TOULOUSE

Lounaalla Toulousen kattojen yllä 

 

 

Lentosuukkoja Ranskasta, Toulousesta. Aivan ihana kaupunki, vaikka lähemmäs +40 asteen helteellä kaupungit ovatkin todella hornankattiloita. Hyvää ruokaa ja rentoa kiertelyä. Paikallisten ystävien kanssa uuteen kaupunkiin tutustuminen sujuu tietenkin parhaiten.

 

 

 

Loma jatkuu vielä tämän viikon ajan, mutta tässä muistutus tulevista syksyn tapahtumista, joissa olen mukana ohjaamassa:

 

Lupaus Wonder Woman- pienryhmävalmennus. 

Järjestän yhteistyössä Lupaus- studion kanssa pienryhmävalmennuksen, joka alkaa 15.8, ja jatkuu aina 19.9 asti. Tapaamme ryhmän kanssa viikoittain ja saat mahdollisuuden tutustua monipuolisesti uusiin lajeihin. Ryhmähenki lisää motivaatiota, mutta kurssi sisältää myös henkilökohtaisempaa ohjausta. Lue lisää kurssista tästä.

 

Kaikille avoimet porrastreenit

 

Maanantaina 6.8 jatkuvat maanantaiset porrastreenit Tuomiokirkolla. Mukaan ovat tervetulleita kaikki, kaikki tekevät oman kunnon mukaan. Porrastreenit kehittävät niin lihaskuntoa kuin hapenottokykyä. Huomaat myös, että tehokkaan jalka/pepputreenin saa myös ilman apuvälineitä, kuntosalista puhumattakaan. Tehokas treeni, jossa ryhmän tuki ja motivaatio tulevat entistä enemmän esille. Maanantaisin kello 17.30, Tuomiokirkko. Hinta 10e. Ilmoittautuminen heiditainio@aol.com.

 

Kari Traa Urban Training

 

Keväällä startannut Kari Traa Urban Training jatkuu! Nyt suuntana Pohjois-Suomi. 8.9 Seinäjoki. 15.9 Oulu ja 16.9 Rovaniemi. Varaa paikkasi tästä ja tule mukaan nauttimaan liikunnan ilosta!

 

Formentera Yoga Retreat 20.-24.9

 

My dream come true! Keväällä yksi pitkäaikaisimmista unelmistani kävi toteen, kun sain keväällä kutsun lähteä ohjaamaan joogaa Ibizalle, Formenteran upealle saarella yhdessä Jaxin kanssa. Moni teistä varmaan muistaakin vielä joogaretriitin, josta olen kirjoittanut useampaankin otteeseen? Päivä joogaretriitillä”

 

Jaxiin tutustuin Lontoossa 2005, ja hänen retriitillään kävin ensimmäisen kerran vuonna 2006. Silloin mielessäni mietin, että tämä on unelmani, vielä jonain päivänä aion vetää retriittiä ulkomailla, tai miksei Suomessa. Unelmani ovat käyneet toteen ja nyt saan yhdessä upeiden ihmisten kanssa puhaltaa yhteen hiileen ja olla mukana hyvinvointia edistämässä <3

 

Jos kaipaat aurinkoa, terveellistä ruokaa, liikuntaa ja pientä get awayta syksyyn, voisi tämä juttusi <3 Huom. Vain yksi huone jäljellä! 

 

Retriitin kuvaus löytyy tästä.

 

Lifeness Hanko 6.-7.10

 

Formentralta palataan Suomeen ja Hankoon, Lifeness tapahtumaan. Hangossa olen ohjaamassa mm. dynaamista joogaa ja lihaskuntoharjoittelua. Hyvää ruokaa, monipuolista liikuntaa, rentoutumista Spa:ssa- ihana irtiotto arjesta. Tässä aiemmista tapahtumista.

 

 

 

Nyt kuitenkin nautitaan vielä lomailusta bisous, 

Heidi xoxo

WILD TRAVELLER- MATKALLA MUKANA

Wild Traveller & Your Flora Tranquil

 

 

Pidemille matkoille reissatessa pakkaan matkalaukkuun AINA muutamat luottojutut. Nämä löytyivät matkalaukusta niin Italian matkalla, ja ovat pakattuina nytkin, kun kohta suuntaan lentokentälle ja kohti Pariisia. Pariisista matka jatkuu ranskalaisten ystävien kanssa junalla, aivan tarkalleen en edes tiedä minne. Jännää! Mutta, mitä sieltä matkalaukusta löytyy….

 

JOOGAMATTO & LISÄRAVINTEET

 

Pidemmille reissuille otan mukaan joogamaton. Jos en reissussa muuten treenaa, niin ainakin venyttelen ja joogailen. Tykkään joogailla esimerkiksi aamuisin terassilla, auringon noustessa. Gardalla vaellukset väsyttivät jalat ja matkustamisesta sekä bussissa istumisesta taas selkä jumittaa. Pienikin päivittäinen venyttely on aivan must. Kumpparikin oli tällä matkalla mukana, mutta sitä en käyttänyt kertaakaan.

 

Nyt matkalaukusta löytyvät joogamaton lisäksi myös kahdet TRX-narut ja kumppareita. Lupasin vetää seurueellemme aamutreenejä. Lomailun ohella pehmeää laskua kohti elokuun toisella viikolla alkavia töitä.

 

Matkoilla herkkä vatsani kaipaa huolenpitoa, sillä etenkin juuri lämpimiin maihin matkustaessa se saattaa laittaa hieman kapuloita rattaisiin. Ranskassa tällä hetkellä vieläkin kovemmat helteet kuin täällä. Myös kuumassa treenaaminen saattaa vaikuttaa vatsan reippaanlaiseen toimintaan. Täytyy kyllä myöntää, että aika huolettomasti syön lähes kaikkea ja raanavettäkin juon silloin tällöin. Siitäkin huolimatta vatsa on voinut aivan normaalisti.

 

Kotona päivittäisessä käytössäni ovat *Wild Nutritionin lisäravinteet, matkalle nappaan mukaan Wild Travellerin. Montaa purkkia, kun ei reissuun viitsi raahata. Wild Traveller ja *Living Nutritionin Tranquil ovat olleet käytössä matkoillani jo muutaman vuoden ajan, niin kaupunki- kuin rantakohteissa, enkä pitkään aikaan ole kärsinyt bakteerikannan vaihdoksesta johtuvista vatsavaivoista. Aiemmin, kun saattoi puolet lomasta mennä vatsavaivojen kanssa kamppaillessa. Voi tosin olla, että suolistoni on tällä hetkellä paremmassa kunnossa muutenkin.

 

Wild Nutrition FOOD-GROWN® Wild Traveller on koko perheelle soveltuva kasvipohjaisia ravintoaineita sisältävä ravintolisä, joka on suunniteltu avuksi matkustuksen aiheuttamiin rasituksiin, kuten väsymykseen ja epäsäännöllisen unirytmiin. Ravintolisä sisältää mm. vastustuskykyä tukevaa C-vitamiinia ja sinkkiä. Magnesium puolestaan tarjoaa apua väsymykseen ja tukee hermoston toimintaa.

 

 

Living Nutritionin suoliston hyvinvointia tukeva Your Flora- sarjan ”Tranquil” on suunniteltu herkälle suolistolle. Se vähentää mahdollista turvotusta, ilmavaivoja tai muita vatsavaivoja, sekä helpottaa baktreerikannan muutokseen. Nämä yhdessä ovatkin lyömätön combo.

 

 

Tossut Saucony Kinvara 9 (saatu)

 

HYVÄT LENKKARIT

 

Hyvät lenkkarit ovat matkustaessa aivan ehdottomat. Aktiivilomille tulee tossut otettua tietenkin mukaan muutenkin, mutta myös kaupunkeja kierrellessä on mielekkäämpää kulkea hyvissä tossuissa. Lenkkarit ovat nykyään ulkonäöllisestikin kivan näköisiä.

 

Tällä hetkellä jalastani löytyvät todennäköisemmin joko *Sauconyn valkoiset Kinvara 9- tossut tai *New Balancen Fuel Cell Impulset. Molemmat tossut ovat kevyitä juoksutossuja, mutta toimivat myös citytossuina. Mukavuus, se on matkoilla tärkeintä- varsinkin, kun jalka saattaa kuumuuden takia turvota.

 

 

TRAVEL SIZE IHONHOITOTUOTTEET & AURINKORASVAT

 

Matkoille otan aina mukaan käteviä travel size pakkauksia. Monilla brändeillä on jo matkakokoja, mutta useimmiten säästän vanhoja purkkeja, joita täytän uudelleen. Normaalikokoiset purkit veisivät aivan liian paljon tilaa matkalaukuista ja kyllähän ne painavatkin! Yritän matkustaa aina mahdollisimman kompaktisti ja tässä, jos missä on hyvä tiivistää.

 

*Kora Organics on uusi ihana luonnonkosmetiikka-sarja, jonka perustaja Miranda Kerr halusi tuoda markkinoille luonnollisemman vaihtoehdon markettien valikoimille. Iho on elimistön suurin elävä ja aktiivinen elin. Se toimii suojakerroksena, joka suojaa kehoa mm. kemikaaleilta, paineelta ja jopa saippualta ja vedeltä. Siksi ei ole aivan sama, miten sitä hoidamme. Suosikikseni tästä ainakin Stockmannilta saatavasta sarjasta ovat nousseet vaahtoutuva foaming cleanser, noni radiant eye oil silmänympärysöljy sekä raikas suoraan kasvoille suihkutettava energizing citrus mist. 

 

Ja niin ihana kuin tuo auringon lämpö onkin, on lomallakin hyvä löytää sopiva tasapaino auringossa oleskeluun. Silloin suojelet ihoa mm. ennenaikaiselta vanhenemiselta ja palamiselta. Hyvälaatuiset aurinkorasvat ja kunnon kertoimet pitävät huolen siitä ettei iho pala ja, että rusketuskin on tasaisen kaunis. Parasta olisi tietenkin välttää keskipäivän polttavaa aurinkoa.

 

Rusketun helposti, ja siksi aiemmin olen tehnyt sen virheen, etten malta loman alkuvaiheessa laittaa tarpeeksi korkeita suojakertoimia. Vuosien myötä olen kuitenkin enemmän ja enemmän alkanut kiinnittämään huomiota ihon riittävään suojaamiseen, ihan jo terveydellisistä syistä. Tosin nykyään en edes havittele supersyvää rusketusta, vaan raikas, piristävä ja terve päivetys riittää.

 

Gardalla testissäni oli uusi suomalainen *Atopik-sarja, joka on koostumukseltaan kevyt ja superhyvin levittyvä. *Alga Mariksen Spray Solaire 30 taas on ollut käytössämme jo muutaman vuoden ajan. Molemmat on pakattu mukaan myös tällekin reissulle- luonnollista suojaa iholle, mukava tuntuma iholla eivätkä ne vahingoita kehoa tai vesistöjä turhilla kemikaaleilla. Auringonoton jälkeen levitän samojen sarjojen after sun geelivoiteita.

 

*Tuotteet saatu. Suosittelen aina vain tuotteita, joita käytän aktiivisesti ja jotka olen testannut toimiviksi. Muistathan kuitenkin, että olemme kaikki yksilöitä. Samat asiat eivät välttämättä sovi kaikille. 

 

 

Au revoir, Pariisi ja Ranskan seikkailut odottavat!

 

Heidi xoxo

OMAN POLUN KULKIJA PAKETTIMATKALLA

 

 

En muista koska olisin viimeksi ollut pakettimatkalla. Varmaankin joskus omassa lapsuudessani, kauan aikaa sitten siis. Siksi nyt Aurinkomatkojen pakettimatkalle lähteminen tuntui jopa hieman oudolta. Tykkään suunnitella matkat itse aina alusta alkaen, lentoja, hotelleja ja retkiä myöden. Kohteet olen valinnut sen hetkisen elämäntilanteen mukaan. Lasten ollessa pieniä oli mukava, että hotellista löytyivät aktiviteetit jokaiselle, lomallakin kun tykkäsimme liikkua rantaelämän ohella. Helppoa, rentoa, siistiä ja turvallista. Sleep, eat, swim & repeat. Ei tarvinnut juuri muuta miettiä. Enää lastenkerhoja ei tarvita ja kohteet vaihtuvatkin laidasta laitaan.

 

Ja, koska olen tottunut suunnittelemaan matkat aina alusta asti itse, en voinut nyt välttyä ajatukselta Voi apua, joutuukohan siellä nyt sitten turistiryhmässä kulkemaan paikasta toiseen?” Matkoilla, kun en myöskään välttämättä jaksa sosiaalisoida tai tehdä edes uusia tuttavuuksia, vaikka muuten kyllä hyvin sosiaalinen olenkin. Työssäni olen koko ajan asiakkaiden kanssa tekemisissä, ja siksi vapaa-ajalla kaipaan hiljaisuutta ja rauhaa, omaa tilaa. Aamuvirkkuna omat lenkkeilyt ovatkin antaneet juuri sen kaipaamani oman hetkeni.

 

Epäilykseni olivat turhia, itsehän sitä saa valita, miten paikan päällä liikkuu. Kiireisen kevään jälkeen oli vaihteeksi vain ihanaa, kun ei itse tarvinnut suunnitella juuri mitään, esimerkiksi bussikuljetuksia kentältä hotellille. Kaikenlisäksi oppaat olivat todella hyviä ja bussimatkan aikana saimme paljon hyödyllistä tietoa niin itse kohteesta kuin retkistä. Dolomiittien retkenkin buukkasin matkanjärjestäjän kautta. Valitsemani kohde oli myös sellainen, että matkalle lähtevät muutkin maisemista ja alueen kulttuurista kiinnostuneet.

 

Matkalla tutustuimme kahteen oikein mukavaan pariskuntaan, joiden kanssa teimme yhdessä muutaman retkenkin. Yllätyksekseni samassa kohteessa lomailivat myös kollegani vaimonsa kanssa. Lopulta matka olikin hyvinkin sosiaalinen, ja kiva niin 😀

 

 

 

Miksi sitten Gardajärvi ja juuri Riva del Garda?

 

Sain pari vuotta sitten Aurinkomatkojen lahjakortin, joka oli menossa kesäkuussa umpeen. Tästäkin huomaa, kuinka oman polun kulkija olen, tuli melkein jo kiire varata matka. Nopeasti huhtikuussa soitin Aurinkomatkoille ja kysäisin voiko matkalle lähteä voimassolon jälkeenkin, kunhan varaus vain on tehty ajoissa. Onneksi pystyi. Vaihtoehdoiksi kohteista nousivat Santorini ja Gardajärvi. Ensimmäinen jäi pois, koska haluamani hotellit olivat kaikki K18, joihin tyttäreni ei olisi ikänsä takia päässyt.

 

Gardajärven kaupungeista taas juuri Riva teki vaikutuksen. Upeat vuorimaisemat. Paikan päällä totesin, että valinta oli enemmän kuin täydellinen. Maisemat olivat joka suuntaan upeat. Riva on kohteena muutenkin erinomainen, sillä samassa paketissa saat niin aktiviteettejä, kulttuuria ja rantaelämää. Shoppailusta taas en välitä ollenkaan, mutta tytär taas olisi kaivannut hieman enemmän shoppailumahdollisuuksia. Mietimme päiväretkeä Veronaan, muttemme sitten kuitenkaan halunneet tuhlata päivää bussissa/junassa istumiseen- vain shoppailun takia.

 

Liikkuminen Rivalla on helppoa, kävellen pääsee paikasta toiseen. Rantabulevardi on suosittu lenkkeilijöiden ja pyöräilijöiden keskuudessa, mutta myös illalla oli mukava kävellä rannassa. Vanhassa kaupungissa oli mukava istuskella kuuntelemassa paikallisia musisoijia tai seurata futiksen MM-kisoja, joita näytettiin jokaisessa ravintolassa. Riva onkin vilkas ja eloisa, muttei kuitenkaan mikään bilekaupunki.

 

Hotelliksi valitsin Villa Nicollin, joka olikin kaikinpuolin nappivalinta. En kaipaa luksusta, mutta yleinen siisteys, hyvät kulkuyhteydet, parveke ja uima-allas ovat prioriteettilistallani kärjessä. Myös nettikuvat houkuttelevat, vaikka joskus kuvat saattavatkin olla sellaisesta kuvakulmasta otettu, että todellisuus onkin aivan toinen. Muutamalla muulla hotellilla käydessä, olin tyytyväinen tähänkin valintaa. Huone oli melko pieni, mutta kuitenkin moderni ja parvekeelta avautui upea näkymä vuoristoon. Plussaa myös siisteydestä, uima-allas alueesta sekä henkilökunnan ystävällisyydestä.

 

PAKETTIMATKOJEN PLUSSAT

 

Pääsee itse helpommalla, ei tarvitse miettiä esimerkiksi lentokenttäkuljetuksia

Erinomainen vaihtoehto, jos et ole matkustanut paljoa tai jos kielitaito on heikko

Kohteessa tarvittaessa suomenkielistä apua

Halutessa matkanjärjestäjän retket, joissa suurimmassa osassa suomenkielinen opas

 

 

Malcesine, kaunis lähikylä Gardajärvellä

 

Pakettiimme kuului myös puolihoito, joka sekin aluksi mietitytti. Haluammeko syödä joka ilta hotellilla? Sen enempää en asiaa kuitenkaan miettinyt, halutessahan sitä voi mennä jonnekin muualle, no big deal. Lomalla mennään fiiliksen mukaan. Hotellilla söimme kuitenkin joka ilta- illallinen oli nimittäin todella positiivinen yllätys. Viisi ruokalajia; salaattibuffetti, alkuruoka, pasta/risotto, pääruoka ja jälkiruoka. Illallinen oli vielä laadullisestikin todella hyvä. Aamiaisen ja dinnerin lisäksi ei tarvinnutkaan syödä kuin kevyt lounas. Italiassa, kun oltiin, niin puolikas pizza tai gelatoa 😀

 

Retkiä kannattaa tehdä ainakin lähikyliin, Malcesineen ja Limoneen. Vesibusseilla pääsee kätevästi kylästä toiseen. Pikkukujia, värikkäitä rakennuksia, tunnelmallisia kahviloita ja NIIN hyvää ruokaa. Malcesinelta lähtee myös gondoli Monte Baldolle, 1700 metrin korkuiselle vuorelle. Harmillisesti retkipäivämme oli sen verran pilvinen ja sumuinen, että näkyvyys oli todella heikko. Dolomiittien retki oli ohjattu, muuten kuljimme omia polkuja ja teimme omatoimiretkiä.

 

 

 

Rivalta tein Santa Barbaran vaelluksen lisäksi mm. pyöräretken läheiseen Arcon kaupunkiin. Kaunis kaupunki, jonka keskustasta lähti tie upealle linnakkeelle, Castelllo di Arcolle, joka kohoaakin ylimmässä kuvassa. Nämä Italian keskiaikaiset linnakkeet ovat niin kauniita, ja miten ne onkaan oikein saatu rakennettua toinen toistaan jyrkemmille vuoren rinteille. Upeaa.

 

Pyörä on kätevä kulkuneuvo, jonka avulla matka taittuu nopeammin kuin kävellen- ehtii nähdä lyhyessäkin ajassa enemmän. Pyöräteitä kulkee kaupungista toiseen ja pyörävuokraamoja on Rivalla lähes joka kadun kulmassa. Puolen päivän vuokra oli n. 25e pyörästä riippuen.

 

Ihana reissu, paljon jäi kuitenkin vielä nähtävää. Onneksi sinne pääsee halutessa uudelleen <3

 

Heidi xoxo