Blogi

HeidiOnTheGo

HeidiOnTheGo

Havana Beach

IMG_0413 IMG_0412 IMG_0414 IMG_0418

kuva 1 IMG_1368 IMG_1382 IMG_0404 IMG_0427

Suurimmaksi osaksi olen valmistanut ruuat nyt lomallakin itse, mutta silloin tällöin on ihana istua myös valmiiseen pöytään. Yksi suosikkipaikoistamme oli ehdottomasti läheinen Havana Beach- ravintola. Rento ja juuri sopivan boheemi paikka, joka sijaitsee aivan rannalla, Playa el Cristolla. Ei turhaan ole rantaa valittu yhdeksi alueen parhaimmaksi ja ruoka Havanassa oli oikein hyvää ja tuoretta. Omalta lautaselta löytyi mm. paellaa, miekkakalaa, vuohenjuustosalaattia sekä ihania tuoreita hedelmiä.

Heidi xx

Sun Salutation

IMG_1161 IMG_1134

 

Huh hellettä, hiki tulee juostessa! Mutta en tietenkään valita- siellä Suomessa ilmeisesti odottaa paluu villasukkiin :/

Sierra Bermejan valloituksen lisäksi olen käynyt aina silloin tällöin aamulenkillä. Ihana juosta hiekkarantaa pitkin ja välillä pysähtyä tekemään pientä kehonpainotreeniä. Tänään aamulla tein mm. punnerrus/alaspäin katsova koira- vinyasaa. Lyhyen videon voit käydä kurkkaamassa instagramissa @heidionthego. Yritin ladata videota myös fb-sivulleni, mutta jostain syystä siinä ilmeni teknisiä vikoja. Lomallakin pieni aamuliikunta antaa reippaan startin päivälle.

IMG_0902

Lenkin kruunaa aamupala terassilla- tuorepuuro raikkailla hedelmillä. Tuorepuuroon täällä olen laittanut: 1/2 dl kauraleseitä, 2 rkl chian siemeniä, 1/3 kypsää muussattua banaania, muutaman rouhitun cashewn ja saksanpähkinän, muutaman mulperimarjan sekä noin desin mantelimaitoa. Päälle vielä banaania, tuoretta mangoa ja muutama kuivattu luumu. Näitä ihanan makeita hedelmiä tulee varmasti ikävä!

Heidi xx

Sierra Bermeja vol.3

 

IMG_0666 IMG_0700

Aäripäästä toiseen; Kilimanjaron sade ja kylmyys vaihtuivat eilen Sierra Bermejan hellelukemiin. Vaikka kuinka lähdin matkaan auringonnoustessa, oli kuumuus jo ennen yhdeksää melkoisen polttavaa. Asvaltti hohkasi lämpöä ja lämpömittari kipusikin päivän aikana varmasti lähemmäs +40c. Ei siis ihme, että vaellusreittejä edellisenä päivänä infopisteestä kysellessäni varoiteltiin urheilemasta tähän aikaan vuodesta- ”crazy no hiking, no biking, too dangerous!”, ohjeistivat infopisteen tädit. Innostun helposti ja tykkään haasteista. Mitä enemmän fyysistä kuntoa vaaditaan, sen parempi! Luotan välillä ehkä liikaakin omaan kuntooni, vaikka toisaalta Kilimanjaron sairastumisen jälkeen tiedän, missä rajani menevät. Sopivaa hulluutta, turvallisuudesta tinkimättä 😉

Tämä oli jo kolmas kertani Sierra Bermejalla. Ensimmäisen kerran vaelsin vuorelle kaksi vuotta sitten jalan. Muistan, kuinka silloin katsoin ohitse ajavia pyörälijöitä ja ajattelin, että mieluummin juoksen/kävelen kuin ajan pyörällä. Sen verran rankalta pyöräily pienillä vaihteilla näytti… Nyt taas ajattelin, että kuinka ihmeessä jaksoin tuolloin juosta/kävellä vuorelle, matkaa kun ylös huipulle kertyy kuitenkin lähes 25kilometriä! Niin tai näin, niin rankkaa oli eilinen matkan teko. En tiedä kultaako aika näin nopeasti muistot, vai oliko eilen yksinkertaisesti kuumempi kuin viime vuonna? Sykkeet nousivat todella nopeasti ja hengähdys/valokuvaustaukoja pidin lähes joka kilometrin jälkeen. Ensimmäisen geelinkin otin jo tunnin ajamisen jälkeen. Geelit toimivat oikein hyvin, enkä pysty matkan aikana muutenkaan syömään sen kummempaa. Vettä kului matkalla noin kolme litraa ja onneksi ylhäällä sain täytettyä vesivarastot. Camelpakin juomareppu osoittautui matkan todella käteväksi ja aivan ehdottomaksi, samoin kuin KariTraan hanskat, joita olen pitänyt kädessä lähinnä ulkokuulassa. Varusteilla on pitkäkestoisilla vaelluksilla väliä. Mistään ei saa ainakaan hangata!

IMG_0718 IMG_0883 IMG_0753 IMG_0717 IMG_0870

Suunnon kellostani oli mukava seurata korkeuserojen vaihtelua. Lähdin liikkeelle aivan merenpinnasta. Ajasta päätellen tässä ollaan tulossa jo vauhdilla alaspäin. Kari Traan hanskat olivat ehdottoman hyvät. 

IMG_0869

Ylhäältä näkyi upeasti kiemurtelevat serpentiinitiet ja läheiset vuoret. 

Maisemat olivat koko matkan ajan mielettömän kauniit ja se antoikin voimia polkea yhä ylemmäs ja ylemmäs. Tie kiemurteli vuoren rinnettä serpentiinimäisesti ylöspäin. Tunteet ja ajatukset menivät samanlaista vuoristorataa; välillä mietin kuinka hullun hommaa tämäkin on, ja jo hetken päästä fiilistelin upeaa matkantekoa ja mielettömiä maisemia. Ajattelin myös muutama päivä sitten juostua Sierra Nevadan Ultra Maratonin juoksijoita- siihen verrattuna oma polkemiseni tuntui kuin lasten leikiltä, vaikka matkaa tästäkin kertyi kuitenkin lähes 50km!

Viime vuonna pyöräilin vuorelle ystävän kanssa ja tietenkin matka olisi nytkin ollut kivempi kulkea mieluummin jonkun kanssa kuin yksin. Matka taittuu nopeammin jutellen ja toisia tsempaten, vaikka toisaalta yksin omien ajatustenkin kanssa oleminen vahvistaa- pidemmillä matkoilla, kun testataan kunnon lisäksi myös ”pään kestämistä”. Nyt matkalle osui vain muutamia, todennäköisesti paikallisia kilpapyöräilijöitä, joiden meno näytti siltä kuin olisivat vain heittämässä pientä kevyttä aamulenkkiä… ylämäkeen! Pyöräilijöitä ja lampaita lukuunottamatta tiellä olikin hyvin hiljaista- tämä aika vuodesta ei siis tosiaankaan taida olla vaelluksen sesonkia! Aivan ymmärrettävää 😉

Huipulle päästyäni täytin ensimmäiseksi vesipullot ja otin muutamat maisemakuvat ja ”pakolliset” selfiet. Pyörän jätin retkeilypaikalle, josta jatkoin vielä jalan näköalapaikalle. Henkeä salpaavan kaunista, jota oli vaikea saada kännykän kameralla vangituksi. Alaspäin tulo vuorelta olikin sitten vain rentoa laskettelua mutkittelevia teitä pitkin ja tuuli tuntui iholla mukavan viileältä. Tässä vaiheessa ajatuksissa ei ollut muuta kuin suihku ja kylmä cocis! Ja kylläpä maistuikin hyvältä 50kilometrin ja reilun neljän tunnin pyöräilyn jälkeen. Mitäs seuraavaksi 😉

IMG_0823 IMG_0819 IMG_0857 IMG_0856 IMG_0882 IMG_0875

 

Heidi xx

Kaunis Casares

Aqua no potable! 
Tämä huomattiin vasta valokuvasta, mutta vatsavaivoilta säästyttiin, vaikka vettä meni ainakin litra.

Vielä pieni paluu Espanjaan ja loman toiselle pyöräretkellä, jolla suuntasimme kauniiseen Casaresin valkoiseen kylään. Aivan ihana pikku kylä, joka sijaitsee ylätasangolla, noin 300metrin korkeudessa, lähellä Sierra Bermejaa, jonne vaelsimme keskiviikkona. Kaikki kylän talot olivat vitivalkoisia- vain upeat värikkäät maalaukset ja kukat koristivat terasseja ja ikkunalautoja. Tunnelmallinen kylä, jossa jokainen varmasti tunsi toisensa. 

Pyörämatka kylään oli taas yhtä nousua, mutta aivan upeat maisemat jälleen kerran. Kyllä tuntee itsensä pieneksi ympärillä kohoavien maisemien keskellä. Henkeä salpaavat näkymät. Parasta matkoilla ovatkin elämykset ja uudet paikat. Mielettömiä muistoja ja kokemuksia, joita ei auton kyydistä välttämättä huomaa.

Puolivälin ”krouvissa”, Venta Victoriassa, pidimme pienen tauon ja ihastelimme kaunista maisemaa- ylväänä kohoavaa Sierra Bermejaa.
Matkaa kertyi tältä reissulta reilut 35 km. Oikein ihana retki taas kerran ja paljon upeita muistoja niin mielessä kuin valokuvina. Asunnolla odotti ihana lounas;  kanaa, kvinoaa sekä runsas salaatti makeista tomaateista, avocadosta, mozzarellasta, pähkinöistä ja vuonankaalista. Kyllä kelpaa 🙂 

Back to Spain and to our second bike ride. Such a beautiful views again on our way to small town called Casares. Casares is all white town close to Sierra Bermeja. 


Holiday Smoothie

Sunnuntaisessa aamusmoothiessa maistui banaani, mango, avocado, paraquayo, varsiselleri ja tuore inkivääri, sekä ohennuksena hieman vettä ja appelsiinimehua. Ihanan raikas ja luonnostaan makea smoothie tuoreista paikallisista hedelmistä. 

Paraquayo-hedelmä, doughnut peach tai litistetty persikka, oli itselleni aivan uusi tuttavuus. Paraquayon satokausi on meneillään täällä Espanjassa juuri nyt, ja se maistuukin ihanan makealta ja mehukkaalta. Ulkonäöltään se on todellakin aivan kuin donitsi tai litistetty persikka. Paraquayo maistuu hyvin ainakin smootheissa ja jälkiruuissa, mutta helpointa on napata se, ja syödä ihan sellaisenaan. 

P.S Suomesta Paraquayoja löytää kuulemma ainakin Lidlistä! 


Morning Run- Be Present

Affirmation of the week: The meaning of life is not a question to be answered, but an event to be experienced.

Open your eyes and stop for the moment- be present. 
”Life is what happens to you, while you’re busy doing other plans” John Lennon
Eilinen on mennyttä ja huominen vasta tulossa, mutta kuinka usein sitä huomaakin elävänsä mielessään jo huomista, seuraavaa viikkoa tai jopa seuraavaa vuotta. Odotetaan kesälomaa, joulua, matkaa jne, aika kuluu sykleissä, aina jotakin odottaen. Mielikuvilla luodaan kuvitelmia tulevista tapahtumista, esimerkiksi tulevasta lomasta. Mielen vaeltaessa muualla unohdetaan olla hetkessä, tässä ja nyt. Vaikka oikeastaan vain juuri sillä on merkitystä, mitä tapahtuu juuri nyt.

Aamulenkillä ihailin kaunista auringonnousua, kuuntelin meren kohinaa ja otin valokuvia. Rakastan valokuvaamista, mutta aivan liian harvoin tulee kuvattua oikein kunnon kameralla (nämäkin kuvat on tosin otettu ihan vain kännykällä). Valokuviin on kiva ikuistaa tärkeitä hetkiä ja upeita maisemia- yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Valokuvien avulla myös muistuu mieleen asioita ja hetkiä, jotka saattavat muuten olla unohduksissa. 

Aamusta ranta oli vielä tyhjä, mutta myöhemmin rantabulevardi täyttyi innokkaista lenkkeilijöistä, niin paikallisista kuin turisteistakin. Kuinka paljon positiivista energiaa voikaan saada jo pelkästään auringosta! 



Aurinkoa kaikkien päivään 🙂 




Top of the Mountain

Vuoren huipulla tuulee! Se, mielettömät maisemat ja huikea fiilis saatiin kokea serkkuni kanssa pyörävaelluksella Espanjan Sierra Bermejalla. Samalle vuorelle vaelsin viime vuonna jalan. 

Helteiden takia pitkille vaelluksille on matkaan lähdettävä auringon vasta noustessa. Kartta, aurinkorasvaa, paljon nestettä ja eväät mukaan. 

Matka taittui rennosti fiilistellen. Suurin osa matkasta pyöräiltiin, mutta jyrkimmissä kohdissa käveltiin. Ylös huipulle 25 km jatkuvaa ylämäkeä ja paluu alas rennosti vapaalla. Vasta alas tullessa huomasi, kuinka jyrkkä ja pitkä reitti olikaan. 

Ylhäällä huipulla täytettiin vesipullot, fiilisteltiin maisemia ja syötiin eväitä. Kyllä maistui viiden tunnin nousun jälkeen avocado/manchegosämpylät herkullisilta. 

Aivan ihana retki. Lomallakin tulee liikuttua, enkä pidä sitä varsinaisena treeninä- luonnossa liikkuminen ja urheilu, kun ovat aina olleet osana arkea. Itse asiassa juuri lomalla on aikaa tehdä enemmän pidempiä retkiä. Kun lähtee matkaan jo aikaisin aamulla, on jo takaisin perillä, kun muut vasta heräilevät. Ja jää koko päivä aikaa nauttia auringosta ja rantapeleistä 🙂 

Kesäloma ❤️

Melkein kahden viikon kesäloma (tänään vielä kuulatunti!) ja ajatukset siintävät jo Espanjan aurinkorannoilla. Aamulenkkiä auringonnousussa, chillailua beachillä, rantapelejä, tuoreita hedelmiä, varsinkin mangoa!, hyvää ruokaa ja vielä parempaa seuraa 🙂 Irtiottoa arjesta- sitä odotetaan jo innolla.

Lomafiiliksiin tosin pääsee jo ihan täällä koti Suomessakin. Lautaselta löytyy päivittäin makeita marjoja, mansikoita, pensasmustikoita ja kirsikoita, vaikka litrahinta kyllä vielä kauhistuttaakin. Ihanaa, että ilmatkin hellivät, niin moni muukin aloitti lomansa viime perjantaina.

Viime aikoina lukeminen on jäänyt lähes kokonaan, mutta nyt kesän aikana tavoitteena on lukea ainakin tennistähti Andre Agassin elämänkerta, jota on niin kovasti suositeltu. Elämänkerrat kiinnostavat aina. 

Oikein rentoa ja aurinkoista lomaa kaikille lukijoille 🙂