Blogi

HeidiOnTheGo

HeidiOnTheGo

Pilatesta ja kehonhuoltoa

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Melkoisen vauhdikkaasti on tämäkin viikko startannut- takana kaksi 14 tuntista opiskelu/työpäivää. Eikä siinä mitään, mukavien asioiden ja ihmisten parissa kun tehdään töitä, niin aika menee nopeasti 🙂

Tänään sitten tuntuukin kuin sunnuntailta; myöhäinen aamupala ja yökkärissä laahustamista kahvikuppi kädessä. Onnea on sekin, että voi itse suunnitella työpäivät. Tiukempaa jaksoa seuraa arkenakin kevyemmät päivät. Kehonhuollon tärkeys korostuu entisestään ja eilinen osteopaattinen käsittely oli juuri se mitä keho kaipasi. Jannen lähes viikoittaiset käsittelyt ovat must ja joka hoidon jälkeen olen kuin uudesti syntynyt. Monet asiakkaanikin ovat löytäneet hoidosta apua erilaisiin vaivoihinsa.

Somatic Studion pilatesohjaaja-kurssilla olen oppinut taas paljon uutta ja vanhat opit ovat saaneet vain vahvistusta. Aamupäivät opiskelimme Jarmo Ahosen johdolla mm. hengityksen anatomiaa, joka suurimmaksi osaksi tapahtui liikkeessä. Paperilta voi oppia asiat teoriassa, mutta tärkeämpää on tuntea, miltä liike oikeasti tuntuu. Liike ei ole vain staattista, vaan arjessakin useimmiten ennalta-arvaamatonta- miten siis kehon avulla hallita ennalta-arvaamatonta liikettä? Arkipäivän pilatesta onkin liikkuminen, kurotukset, kierrot ja nostot, joita jokainen varmasti tekee enemmän ja vähemmän päivän aikana. Liikkeetkin voi tosin tehdä hyvin erilailla kehoa käyttäen. Liikkuvuuskin lisääntyy, kun esimerkiksi sukan nostaakin lattialta alas kyykkäämällä tai yhden jalan maastavedolla. Tai, mitä jos sammutatkin valot seuraavan kerran varpailla 😀

Ullan kanssa olemme harjoitelleet klassisen pilateksen repertuaaria ja osa liikkeistä onkin päässyt heti käyttöön, niin asiakkaiden kuin kuulatuntilaistenkin kanssa. Mitä nopeammin uudet opit ottaa käyttöön, sen parempi.

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Nyt ylös, ulos ja lenkille 🙂

Heidi xx

Parasta kehonhuoltoa

IMG_3990 IMG_3998 IMG_4012

Marjanpoimijan iltapäiväkahvit

LUONTO

Ja tietenkin myös mielenhoitoa, on viettää aikaa luonnossa. Viimeiset viikot ovat olleet hektisiä, hyvällä tavalla, mutta kaipaan viikonloppuja, jolloin ei ole varsinaista ohjelmaa, vaan että juttuja voi tehdä fiiliksen mukaan. Siksi mökille tuleminen on kaikista parasta. Täällä toki tekeminen ei lopu, sen takaavat villinä rehottavat rikkaruohot, mutta onneksi näkymät järvelle ovat sitäkin kauniimmat. Kukkapenkkien kitkeminen on kuitenkin kuin meditaatiota -aika katoaa. Metsät ovat nyt myös pullollaan puolukoita. Jo ihan tästä mökkipihasta olen saanut melkoisen saaliin. Parempi niin, sillä vispipuuroa on tullut tehtyä päivittäin 🙂

UNI

Mökillä myös nukkuminen on levollista, enkä heräile yöllä kertaakaan. En tosin heräile kotonakaan, mutta ilman katuvaloja, ohikulkevia autoja ja postinkantajaa, on ympärillä niin hiljaista. Unen tarve on yksilöllistä, mutta palautumisen kannalta olisi aikuisenkin tärkeää saada nukuttua vähintään 7-9 tuntia yössä, niin viikolla kuin viikonloppunakin! Liian vähäinen uni vaikeuttaa uuden oppimista ja keskittymistä, aiheuttaa mielialan ja vireyden laskua, heikentää vastustuskykyä, sekä saattaa olla myös syynä painonnousuun- väsyneenä tekee helpommin epäterveellisempiä valintoja. Unen kannalta tärkeimmät tunnit ovat ennen kello kahtatoista. Kannattaa siis sammuttaa häiriötekijät ajoissa, jottei uni häiriinny. Ja tiesitkö, että rentouttavin asento on nukkua selällään? Silloin pää, niska ja selkäranka saavat olla luonnollisessa asennossa. Selällään nukkuminen myös ennaltaehkäisee ryppyjen syntymistä 🙂 Vältä myös liian pehmeää sänkyä!

LIIKUNTA & LEPO

Kehoa kannattaa kuunnella myös työn, stressin ja treenien suhteen. Kova treeni on nimittäin myös stressitila keholle ja siksi stressaantuneen kannattaa välttää liian kuormittavaa treeniä. Suosi lempeämpiä ja palautumista edistäviä lajeja, kuten esimerkiksi joogaa, pilastesta, putkirullailua, syvävenyttelyä, vesijuoksua jne. Muista lepopäivät, ne ovat yhtä tärkeitä kuin itse treenitkin. Lihas kehittyy levossa ja vältytään ylirasitukselta. Nousukunnossa mieli haluaisi mennä, mutta pitkässä juoksussa jatkuva rasitus, mukavakin sellainen, saattaa kääntyä itseään vastaan.

Levon ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa vain sohvalla makaamista, vaikka sekin kieltämättä välillä tekee oikein hyvää. Pihapelit lasten kanssa, marjastus, puutarhanhoito, uinti ja saunominen rentouttavat ja takaavat myös hyvät yöunet.

UINTI & SAUNA

Viime viikon mäkitreenit tuntuvat pohkeissa ja väsyneet jalat kiittävät viileästä järvivedestä, jonka lämpötila onkin muuten aivan hetkessä laskenut! Vaikka vilukissa olenkin, niin uimassa, tai ainakin pulahtamassa, aion käydä tulevana talvenakin. Viikonlopun aikana olen uinut aamuin illoin; aamulla heti ensimmäiseksi ja illalla vielä saunasta viimeiseksi. Myös saunominen tekee hyvää; se rentouttaa ja puhdistaa- pihapelien ja kukkapenkkien kitkemisen jälkeen multaa löytyy aina hiuksia myöden.

kuva

IMG_4039

Aamu-uinti ja puolukat aamupalalle. Järvivesi oli jo yllättävän kylmää! 

IMG_4044 IMG_4047

Aamupala ja  muutaman vuoden takaiset naistenlehdet <3

Miten sinä rentoudut parhaiten?

Heidi xx

CRAVINGS

IMG_0225

 

”My mind is craving pasta and bread, but what my body really needs is colorful, nutritious, healthy foods. Cravings are usually just our body’s way to tell us, that there might be something missing in our diet.”

Ote eilisestä instagram kuvastani ja sen hetken fiiliksistä juuri ennen lounasta (eilinen lounas yllä olevassa kuvassa). Aamupalasta oli ehtinyt kulua jo aivan liian monta tuntia ja varsinkin uiminen nostaa ruokahaluja vielä entisestään. Ainakin omalla kohdallani liian pitkät ateriavälit aiheuttavat himoja tiettyihin ruokiin- yleensä makeaan, mutta jostain syystä viime päivinä on tehnyt enemmänkin mieli leipää ja pastaa. Ehkä pientä hiilarivajetta havaittavissa juoksumäärän kasvaessa- varsinkin viikonlopulla syöminen oli heikkoa verrattuna liikunnan määrään. Lauantain Halloween Runin jälkeen pääsin ruokapöydän ääreen vasta kuusi tuntia myöhemmin! Onneksi sattui kasissa olemaan proteiinipatukka hätävarana.

Huomaan ihan selvästi myös yhteyden pimenevien päivien ja mielitekojen välillä, ja tuntuukin, kuinka keho kaipaa vieläkin enemmän värejä, vitamiineja ja ravinteita. Viimeistään tässä vaiheessa kannattaa kaivaa D-vitamiinit esille! Mieliteot ovatkin usein vain kehon tapa kertoa, että ruokavaliomme kaipaa jotain lisää. Kesällä maistuneet kylmät salaatit vaihtuvat uunijuureksiin ja lämmittäviin sosekeittoihin. Suosi myös kauden kasviksia ja marjoja, esimerkiksi karpaloa, viikunaa ja lehtikaalia, ja mahdollisuuksien mukaan luomuna.

Moni saattaa syksyn pimeinä iltoina kaivata myös ”comfort foodeja”, hemmotteluruokia, joka ovat silloin tällöin ihan ok. Jos herkuttelusta tulee kuitenkin jokailtainen viihdyke, kannattaa miettiä ovatko mielihalut kenties tunteisiin liittyviä, tekemisen puutetta, oikea nälkä vai tapa? Usein syytetään joulua ja jouluruokia talven lisäkiloista, mutta uskon, että monella painonnousu johtuu syksyn aikana pikku hiljaa kertyneistä ”pikku herkuista” ja ehkä aktiivisuuden vähentymisestä. Kannattaakin kiinnittää huomiota ruokavalioon ja liikkumiseen jo tässä vaiheessa, ettei tarvitse tammikuussa karistella ”joulukiloja”.

Pimeiden syyspäivien vinkit:

 

* Panosta laatuun ja käytä ruuanlaitossa sesongissa olevia ruokia; lehtikaalia, viikunaa, persimmonia, marjoja (karpalosta tulossa pian herkullinen resepti), mandariineja jne. Suosi luomua silloin, kun se on mahdollista ja vältä prosessoituja valmisruokia ja valkoista sokeria.

* Väriä lautaselle! Mitä luonnolisesti värikkäämpiä ruokia lautasella, sitä enemmän antioksidantteja ja vitamiineja. Väreillä on meihin myös piristävä vaikutus.

* Pidä kiinni ruokarytmeistä. Aloita päivä aamupalalla tai ota se töihin mukaan, ellei aamupala heti herätessä maistu. älä skippaa aterioita, sillä se useimmiten johtaa epäterveellisiin himotuksiin.

* Huomio annoskokoihin. Paljon kasviksia, noin oman nyrkin verran proteiinia ja noin desi esimerkiksi riisiä (riippuu tietenkin henkilön aktiivisuudesta). Käytä hyvälaatuisia rasvoja; oliiviöljyä, kookosöljyä, hamppuöljyä sekä rasvaisia kaloja, avocadoa ja pähkinöitä.

* Kanna välipaloja mukana; pähkinöitä, hedelmiä tai marjoja, proteiinipatukoita tai vaikkapa kotona tehty smoothie. Nyt smoothie pysy kylmänä autossakin. Pidä huoli, että verensokeri pysyy tasaisena.

* älä osta kotiin turhia houkutuksia. Harva pystyy pitämään näppinsä erossa heikkona hetkenä, jos kaapissa kummittelee herkkuvuori. Osta vain sen verran herkkuja, kuin olet valmis kerralla syömään. Tee tietoisempia valintoja ja kun päätät ostaa esimerkiksi suosikkisuklaatasi, niin nauti äläkä tunne siitä huonoa omaatuntoa. Raakasuklaa ja avocadosuklaamousse (kuva alla) toimivat herkunkorvikkeina, ovat nopea valmistaa ja vievät makeanhimot.

* Muista juoda vettä, vaikka viilemmämmillä ilmoilla juomisen tarvetta ei samalla lailla huomaisikaan kuin kesällä.

* Lisäpotkua vitamiineista! Vaikka ideaali olisikin saada kaikki tarvittavat vitamiinit ruuasta, saattaa se joskus olla hankalaa- varsinkin näin talven tullen. Ehdottoman tärkeää on saada tarpeeksi ainakin D-vitamiinia. Itselläni käytössä nestemmäinen, joka on helppo ruiskauttaa, vaikkapa aamupuuron joukkoon.

* Pidä kiinni tutuista harrastuksista ja rutiineista. Ulkona raittiista ilmasta saa energiaa ja harvoin kukaan kai on katunut, että lähti lenkille? Oikeanlainen vaatetus vain päälle. Ei tekosyitä 😉

 

IMG_0228

Aamu- ja välipaloilla maistuvat mm. marjaisat smoothiet, tuorepuurot, chiapudding ja ihan tavallinen kaurapuuro.

IMG_0229

Banaanipannarit ja avocadosuklaamousse vievät makeanhimot- ilman sokeripöhnää!

Väriä ja iloa päivääsi!

Heidi

Ajatuksia lenkkipolulta

Aamulenkillä vaivuin taas kerran ajatuksiini- yleensä lenkeillä ideoin, suunnittelen, käyn keskusteluja itseni kanssa, ihailen luontoa ja välillä pysähtelen ikuistamaan sen kauneutta valokuviin jne. Usein havahdun ajatuksistani kotiovella, kun lenkki onkin jo lopuillaan. Tämäkään lenkki ei ollut poikkeus, vaan mieleeni nousi oman kehon kuuntelu, ja miksi se on välillä niin vaikeaa. Niin vaikeaa, että välillä menetämme kontaktin omaan itseemme, emmekä tunnista enää kehon viestejä.

Kehon kuuntelu onkin mielestäni hyvinvoinnin ehkäpä tärkein osa-alue. Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio (kaikkea kohtuudella, rennolla otteella ilman tiukkoja dieettejä), liikunta (sitäkin sopivasti ja niin, että se on kivaa) ja kannustavat ihmissuhteet… mutta ilman oman kehon tuntemusta hukkaamme itsemme, emmekä osaa kuunnella, mitä kehomme yrittää meille viestittää. Olemme kaikki yksilöitä, ja se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle.

Kehomme on viisas, paljon viisaampi kuin uskommekaan. Se varastoi tunteemme ja yrittää varoittaa, jos kaikki ei ole kunnossa. Joskus emme kuitenkaan halua uskoa tai edes pystytä kuulemaan sen varoitusääniä, jolloin keho saattaa jopa sairastua. Keho ”varastoi” tunteet ja vanha sanonta ”kantaa murheet hartioillaan” pitääkin kirjaimellisesti paikkaansa. Keho kantaa harteillaan menneisyyttä, johon peilaamme nykyhetken tapahtumia, jopa tulevaisuutta. Luomme mielikuvia tulevaisuudesta menneisyyden tapahtumien kautta, vaikka samalla haluaisimme olla läsnä tässä ja nyt. Vanhemmat murehtivat lapsiensa puolesta, jota kieltämättä itsekin teen mielessäni sitä enemmän, mitä lähemmäksi Tansanian matkaa mennään. En voi olla ajattelematta, että mitä, jos jotain pian tapahtuu- varsinkin nyt, kun ebolakin on leviämässä laajemmalle. Emme kuitenkaan voi muuttaa menneisyyttä, emmekä voi tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan- miksi siis murehtia jotain, mitä ei ole vielä edes tapahtunut.

 

IMG_0006

 

Mutta miksi sitten erkaannumme kehostamme ja menetämme kontaktin kehon ja mielen välille? Uskon, että mielen voimalla on meihin todella suuri vaikutus. Mieli, sisäinen puhujamme, on jatkuvasti äänessä; se määräilee, käskee, arvioi, muistelee menneitä, suunnitelee tulevaa, arvostelee ja jopa syyllistää. Mitä muutkin ajattelevat! Luomme mielessämme mielikuvia siitä, millaisia meidän pitäisi olla tai millaisia oletamme muiden, esimerkiksi yhteiskunnan, haluavan meidän olevan. Silloin emme välttämättä tee niitä asioita, joita oikeasti haluaisimme tehdä, vaan niitä, joita uskomme muiden haluavan meidän tekevän. Luomme itsellemme odotuksia, vertaamme itseämme helposti toisiin ja, kun kaikki ei menekään suunnitelmien mukaisesti ruoskimme itseämme vieläkin ankarammin. Syömishäiriönen näkee itsensä aina isompana kuin oikeasti on (ja ajattelee, että muutaman kilon jälkeen kaikki olisi paremmin), stressaantunut ei tunnista kehon väsymystä (vaan haluaa olla vielä ahkerampi. Superihminen kyllä jaksaa, ei voi näyttää heikolta ulospäin) ja masentunut saattaa purkaa ahdistusta urheiluun (helpompi juosta karkuun kuin kohdata todellisuus), vaikka jokaisessa tapauksessa keho kaipaakin vain lepoa. Voi, kuinka osaisimme kohdella itseämmekin kuin parasta ystävää ja näkisimme peilistä muutakin kuin ne epäkohdat.

You are perfect, just the way you are!

 

* älä koskaan vertaa itseäsi ja saavutuksiasi toisiin ihmisiin. Uskalla olla oma itsesi, juuri sellaisena kuin olet. Kukaan meistä ei ole täydellinen- ei edes photoshopatut mainoksien mallit. Mieti, mikä ja mitkä asiat tekevät juuri sinut onnelliseksi?

* Rakasta ja kunnioita itseäsi. Emme voi jättää onnellisuuttamme toisten vastuulle, vaan onnellisuus lähtee meistä jokaisesta itsestämme- ”olemme oman onnemme seppiä”.

* Luota tulevaisuuteen ja intuitioon. Elämä kantaa, kun uskaltaa päästää irti menneisyydestä ja keskittyä tähän hetkeen. Olla läsnä, katsoa ympärille, kuunnella ja löysätä silloin, kun siltä tuntuu.

Namaste

Heidi

Ajatuksia tavoitteista

rp_IMG-20120415-00744.jpg

 

Eilisellä juoksulenkillä tajusin kuinka olenkaan kaivannut tavoitteellisempaa harjoittelua ja varsinkin erilaisia juoksutapahtumia. Tämän vuoden tapahtumat, kun voin laskea yhden käden sormilla- itse asiassa niitä on tasan kolme; Naisten kymppi toukokuussa, Pääkaupunkijuoksu syyskuussa ja Pirkan Hölkkä lokakuussa. Vertailuksi New Yorkissa vuonna 2012 juoksin lähemmäs 15 juoksutapahtumassa, matkat aina 5 kilometristä New Yorkin maratonille valmistaviin 34 km pitkiin lenkkeihin, joissa toimin jäniksenä parin muun New York Flyersin jäsenen kanssa. Toki tämä ja viime vuoden loppu on ollut poikkeuksellinen rasitusmurtuman takia, enkä enää ihan noin aktiivista kisaamista kaipaakaan.

Juoksuluvan saatuani nautin jo ihan vain huvikseen juostuista kevyistä lenkeistä ja tietenkin olen edelleenkin kiitollinen, että pystyn taas ylipäätään juoksemaan. Viime ja tämän vuoden tavoitteena olikin pikku hiljaa kuntouttaa jalka juoksukuntoon. Se tavoite on nyt vuoden jälkeen saavutettu ja mielessäni mietin jo uusia tavoitteita.

Tavoitteita suunniteltaessa on kuitenkin hyvä muistaa SMART Goals = Specific, Measurable/Motivation, Achievable, Realistic and Timely. Onko tavoitteesi siis määriteltävissämitattavissa, saavutettavissa, realistinen ja ajallisesti saavutettavissa? Tämä pätee hyvin kaikkeen, olipa kyseessä sitten painonpudotus, treenaaminen tai mikä hyvänsä tavoitteellinen juttu. Useimmiten haluamme kaikki heti tässä ja nyt, mutta suunnitelmallisuudella ja pitkäjänteisyydellä saamme pysyvämpiä tuloksia aikaiseksi. Kaikki juoksua rakastavat varmasti tietävät, kuinka mukaansa tempaisevaa ja jopa addiktoivaa se saattaa olla; mitä enemmän juoksee ja kunto kasvaa, sitä enemmän ja kovempaa tekee mieli juosta. Kehon viestejä saattaa hurmoksen keskellä olla hankalampi tulkita, ja liian kovatehoiset ja määrällisesti rasittavat treenit sekä palautumisen puute voivat johtaa ylikuntoon tai jopa loukkaantumisiin. Aika kultaa muistot ja siksi nyt onkin entistä tärkeämpää edetä maltilla- less is more mentaliteetilla. Tässä hyvänä apuna toimii treenipäiväkirja.

”Don’t wait until you’ve reached your goal to be proud of yourself. Be proud of every step you take toward reaching that goal.”

 

Oma tavoitteeni on keväällä, ehkä HCR:llä, juosta 1/2 maraton. Silloin tulisi tasan kaksi vuotta edellisestä puolikkaasta- tuntuu näin ajateltuna ihan hurjan pitkältä ajalta, SIIS KAKSI VUOTTA!! Aikatavoitteita en aio itselleni asettaa, vaan silloin katsotaan lähinnä sen hetkistä juoksukuntoa. Talvi tulee myös näyttämään, miten ja kuinka paljon ehdin harjoittelemaan- tavoitteena olisi juosta 3-4 lenkkiä viikossa. Aion myös keskittyä kehittämään vahvempaa keskivartaloa, sillä se on ensimmäinen kohta, josta ryhti alkaa pidemmillä matkoilla väsymyksen seurauksena vuotamaan. Juoksijoiden onkin tärkeää tehdä juoksutreenien ohella myös lihaskuntotreeniä- tässä kahvakuulatreeni on mielestäni erinomainen. Lukijan toiveesta olenkin pian postaamassa juoksijan kuulatreenin.

Onko sinulla tavoitteita? Ja miten etenet kohti niitä? Mikä tai mitkä asiat saattavat olla esteenä tavoitteesi saavuttamisessa?

 

IMG_1334 DSC_1463

IMG-20121118-01947IMG_1015IMG-20121215-03038IMG_0145

P.S Blogin siirto vie aina hieman aikaa, mutta blogia pystyy seuraamaan jo ainakin Blogilistan kautta ja toivottavasti mahdollisimman pian myös Feedlyn, Bloggerin ja Bloglovinin kautta.

Heidi

Väsyneen treeniä ja videopostaus



Huh huh! Tänään oli kyllä niin mehut pois, kun Elinan kanssa tavattiin Elixialla aamu seitsemän jälkeen. Toissa päiväinen uinti (50metrin vedot) on saanut jalat oikein kunnolla jumiin, ja ehkä pientä syysväsymystäkin on ilmassa. No ei se mitään, hyvä treeni saatiin vedettyä (kevyillä painoilla ja pidemmillä toistoilla & palautuksilla), ja loppu viikon otankin kevyemmin. Ja Nycissä ajattelin pitää oikein kunnolla lepoa. 

Silloin kun väsyttää tai paikat ovat muuten vain jumissa, on ihan turha alkaa revittelemään suurilla painolla. Väsyneenä tekniikka helposti kärsii, ja loukkaantumisten riski on suurempi. Kuuntele kehosi viestejä ja luota itseesi. Välillä on näitä väsyneitäkin päiviä! 

Tässä vielä video avustetusta leuanvedosta. Tämä ja penkkipunnerrus ovat tällä hetkellä ”to get better”- listalla.



Wow! This morning I felt so tired, when we met at Eixia with Elina. Tuesdays swimming (50 metres intervalls) made my leg muscles so tired and stiff, and I can feel some fall tiredeness in the air too. Well, never mind, we managed to do a good work out any way, and rest of the week I will take easy. 

When you feel tired, its no worth to exercise with heavy weights. Technic will suffer, and it will increase  the risk of injuries. Listen to your body, and trust your feelings. It’s just normal to have these tired days as well. 

Tästä päivä jatkuu hyvinvointi-tapaamisten merkeissä, ja illalla kuulaillaan normaalisti kasarmikadulla, Somatic Centerin tiloissa kello 18! Näin sateisena päivänä on kiva siirtyä sisätiloihin. Tervetuloa 🙂 Lainakuulia saatavilla heiditainio@aol.com



What your body needs today?




Kehonkuuntelemisesta kirjoitetaan paljon, myos allekirjoittanut. Kuinka kehon viesteja kuuntelemalla tiedamme kuinka tulisi syoda, treenata ja levata. Just listen to your body, and it will tell you! Kuulostaapa helpolta, eiko vain? Mutta todellisuudessa se ei ehka olekaan ihan nain yksinkertaista… 

Aamu, paiva ja viela iltapaivakin saattaa menna hyvin, mutta miksi piru olkapaalla alkaa viimeistaan illalla huutamaan nimeasi? ”Mmmmm kermaista jaateloa, irtokarkkeja, sipseja… olet ne ansainnut, aamulla treenasit, viikonloppu ja niin rankka paivakin tanaan jne.”  Koko paivan olet syonyt juuri niin kuin pitikin, kehoa kuunnellen! Miksi aani silti viela vaivaa? Mielen taistelua. Valintoja.

Hankalaksi kehonkuuntelun tekeekin juuri se oma mieli, pikku piru, joka yrittaa saada lankeamaan mielitekoihin (herkkuihin), joilla ei ole mitaan tekemista sen kanssa, mita keho tarvitsee. (Mieliteot ovat usein opittuja tapoja tai esimerkiksi jonkun vitamiinin puute ruokavaliosta.) Pikku piru kiusaa, eika jata rauhaan ennen kuin a) antaa kiusaukselle periksi tai b) alkaa tekemaan jotain, etta aani paassa unohtuu. Naiden heikkojen hetkien varalta olisikin hyva pitaa kaapit tyhjina herkuista. Aanelle antaa helpommin periksi juuri silloin, kun kaapit notkuvat toistaan makeampia herkkuja. Mieli on heikko… Hampaiden pesu syomisen jalkeen on muuten hyva kikka!


Taman (pikku pirun)  tiedostaminen on kuitenkin jo askel eteenpain. Omilla valinnoilla pystymme vaimentamaan pirun aanta ja pikku hiljaa aani paassa hiljenee ja hiljenee… Ja lopulta, ideaalissa tilanteessa, se ei enaa huuda epaterveellisten herkkujen peraan, vaan mieliteot muuttuvat terveellisempaan suuntaan. Yht’akkia tekeekin mieli vaikka hirssipuuroa (niin kuin mulla eilen! ). Tama ei missaan nimessa ole helppo prosessi, vaan tie voi olla kivinen ja kestaa jopa vuosia. Valilla langetaan kiusauksiin, mutta siita sitten jatketaan eteenpain. Elama ei aina mene kasikirjoituksen mukaan,  ja sekin asettaa matkalle omat esteensa. Valinnat, jotka teit eilen ovat tehtyja, ja tulevaisuuteen voit vaikuttaa vain omilla valinnoillasi, silla mita teet juuri nyt.



”The secret of health for both mind and body is not to mourn for the past, not to worry about the future, or not to anticipate troubles, but to live in the present moment wisely and earnestly.”
Buddha