Blogi

HeidiOnTheGo

HeidiOnTheGo

Organic Avenue, RIP

IMG_9955

IMG_0563 DSC_1296

No voihan harmi, olipa todella ikävä uutinen; Organic Avenue- raakaruokakaupat ovat sulkeneet ovensa New Yorkissa 🙁 Yksi suosikkipaikoistani, jossa kävin siellä asuessamme hyvinkin usein. Sieltä nappasin mukaan erilaisia mehuja, smootheja, shotteja, salaatteja, chiavanukasta ja heidän mehuilla tein aikoinaan myös ensimmäiset detox mehukuurini. Oranssi kangaskassi oli tuttu näky olallani, joista muutama on itse asiassa vieläkin käytössäni.

Organic Avenue olikin ehdottomasti yksi suurimmista inspiraation lähteistäni raakaruokailun suhteen, ja heiltä sain paljon ideoita myös omiin testailuihin- raaka-aineluettelon perusteella testailin erilaisia yhdistelmiä ja mm. cashew mylkini on saanut vaikutteita juuri Organic Avenuen mylkistä (mylk= kasvisperäinen maidoton maito), samoin kuin chiavanukas. Mieleeni ovat jääneet myös luennot, joista David Wolf ehkäpä mieleenpainuvampana.

”Last week, Organic Avenue—one of the earliest companies to jump on the juicing bandwagon—announced it was shutting down all ten of its retail stores and filing for Chapter 7 bankruptcy protection. The Organic Avenue story is just the most recent example of an oft-told tale: what happens when corporate executives or large sums of capital replace a founder’s passion.

Others think they can do it better, but the truth is that no one knows your business like you do. Founders are the heart of any small business. Their passion keeps the lights on, and corporate executives or large sums of capital can never replace the blood, sweat, tears that founders put into their startups.

Tästä voit lukea koko artikkelin.

Heidi xx

Ajatuksia tavoitteista

rp_IMG-20120415-00744.jpg

 

Eilisellä juoksulenkillä tajusin kuinka olenkaan kaivannut tavoitteellisempaa harjoittelua ja varsinkin erilaisia juoksutapahtumia. Tämän vuoden tapahtumat, kun voin laskea yhden käden sormilla- itse asiassa niitä on tasan kolme; Naisten kymppi toukokuussa, Pääkaupunkijuoksu syyskuussa ja Pirkan Hölkkä lokakuussa. Vertailuksi New Yorkissa vuonna 2012 juoksin lähemmäs 15 juoksutapahtumassa, matkat aina 5 kilometristä New Yorkin maratonille valmistaviin 34 km pitkiin lenkkeihin, joissa toimin jäniksenä parin muun New York Flyersin jäsenen kanssa. Toki tämä ja viime vuoden loppu on ollut poikkeuksellinen rasitusmurtuman takia, enkä enää ihan noin aktiivista kisaamista kaipaakaan.

Juoksuluvan saatuani nautin jo ihan vain huvikseen juostuista kevyistä lenkeistä ja tietenkin olen edelleenkin kiitollinen, että pystyn taas ylipäätään juoksemaan. Viime ja tämän vuoden tavoitteena olikin pikku hiljaa kuntouttaa jalka juoksukuntoon. Se tavoite on nyt vuoden jälkeen saavutettu ja mielessäni mietin jo uusia tavoitteita.

Tavoitteita suunniteltaessa on kuitenkin hyvä muistaa SMART Goals = Specific, Measurable/Motivation, Achievable, Realistic and Timely. Onko tavoitteesi siis määriteltävissämitattavissa, saavutettavissa, realistinen ja ajallisesti saavutettavissa? Tämä pätee hyvin kaikkeen, olipa kyseessä sitten painonpudotus, treenaaminen tai mikä hyvänsä tavoitteellinen juttu. Useimmiten haluamme kaikki heti tässä ja nyt, mutta suunnitelmallisuudella ja pitkäjänteisyydellä saamme pysyvämpiä tuloksia aikaiseksi. Kaikki juoksua rakastavat varmasti tietävät, kuinka mukaansa tempaisevaa ja jopa addiktoivaa se saattaa olla; mitä enemmän juoksee ja kunto kasvaa, sitä enemmän ja kovempaa tekee mieli juosta. Kehon viestejä saattaa hurmoksen keskellä olla hankalampi tulkita, ja liian kovatehoiset ja määrällisesti rasittavat treenit sekä palautumisen puute voivat johtaa ylikuntoon tai jopa loukkaantumisiin. Aika kultaa muistot ja siksi nyt onkin entistä tärkeämpää edetä maltilla- less is more mentaliteetilla. Tässä hyvänä apuna toimii treenipäiväkirja.

”Don’t wait until you’ve reached your goal to be proud of yourself. Be proud of every step you take toward reaching that goal.”

 

Oma tavoitteeni on keväällä, ehkä HCR:llä, juosta 1/2 maraton. Silloin tulisi tasan kaksi vuotta edellisestä puolikkaasta- tuntuu näin ajateltuna ihan hurjan pitkältä ajalta, SIIS KAKSI VUOTTA!! Aikatavoitteita en aio itselleni asettaa, vaan silloin katsotaan lähinnä sen hetkistä juoksukuntoa. Talvi tulee myös näyttämään, miten ja kuinka paljon ehdin harjoittelemaan- tavoitteena olisi juosta 3-4 lenkkiä viikossa. Aion myös keskittyä kehittämään vahvempaa keskivartaloa, sillä se on ensimmäinen kohta, josta ryhti alkaa pidemmillä matkoilla väsymyksen seurauksena vuotamaan. Juoksijoiden onkin tärkeää tehdä juoksutreenien ohella myös lihaskuntotreeniä- tässä kahvakuulatreeni on mielestäni erinomainen. Lukijan toiveesta olenkin pian postaamassa juoksijan kuulatreenin.

Onko sinulla tavoitteita? Ja miten etenet kohti niitä? Mikä tai mitkä asiat saattavat olla esteenä tavoitteesi saavuttamisessa?

 

IMG_1334 DSC_1463

IMG-20121118-01947IMG_1015IMG-20121215-03038IMG_0145

P.S Blogin siirto vie aina hieman aikaa, mutta blogia pystyy seuraamaan jo ainakin Blogilistan kautta ja toivottavasti mahdollisimman pian myös Feedlyn, Bloggerin ja Bloglovinin kautta.

Heidi

The time has come…

Nimittäin aika ilmoittautua NYC 2014 maratonille. Enää neljä päivää aikaa hyväksyä NYRR:n kautta saamani/ansaitsemani paikka maratonille. Jalan kunnosta ei ole vielä tietoa, mutta päätös oli tehtävä. Niinpä lumisena lauantai aamuna, aamupuuron äärellä, klikkasin accept, ja maksoin 358$ osallistumismaksun. Ei ole halpaa lystiä, eikä rahoja saa takaisin esteen sattuessa. Moni varmaan ajatteleekin, että kuka hullu maksaa siitä, että saa juosta maratonin?? Mutta ei voi tietää, jos ei ole kokenut sitä tunnelmaa ja fiilistä, joka on lähtöviivalla ihan käsin kosketeltavissa- ja koko New Yorkissa. Kokemusta ja muistoja ei voi mitata rahassa. 

Nyt jo ihan täpinöissäni odotan tulevaa matkaa- hyvin on vieläkin muistissa vuoden 2009 fiilikset. Päällimmäisenä se mieletön olotila ja voittajafiilis juoksun jälkeen, mutta hämärästi muistan myös sen sietämättömän kivun jalassa. Mutta aika kultaa muistot… Ehdottomasti kokemus, jota en varmasti tule koskaan unohtamaan.

Nyt on kulunut jo puoli vuotta viimeisestä juoksulenkistä, enkä malttaisi enää millään odottaa sitä hetkeä, kun saan taas sitoa tossut jalkaan ja viilettää pitkin katuja ja metsäpolkuja. Varsinkin näin keväällä teiden sulaessa mieli alkaa olla jo malttamaton. Kunto tuskin on kauheasti laskenut; kiitos kahvakuulan kantelun, TRX:n ja salitreenin, mutta juoksu on siitä huolimatta aloitettava maltillisesti; pikku hiljaa peruskuntotasolta ja totutella jalkoja tärähtelyyn ja pitkäkestoiseen treeniin. Huhtikuussa on seuraava, ja toivottavasti viimeiset TT- kuvat. Ja toivottavasti takataskussa myös terveen paperit. Odotukset parantumisen suhteen ovat korkealla, eli toivottavasti enää kuukausi siihen, kun Asicset pääsevät taas tosi toimiin… loska ja takatalvikin on todennäköisesti silloin viimeistään ohi 😉 

Onko teistä lukijoista muuten joku lähdössä tänä vuonna Nyciin maratonille? 




 … time to register to New York marathon 2014! Snowy Saturday morning, just 4 days before closing date, I finally registered. Not sure about the condition of my leg, but hopefully I will be able to do it. 

New York Vinkki!

Tässä tunnelmallisessa ravintolassa on vietetty niin ihania lounaita, syntymäpäiviä, koulutapaamisia kuin illallisiakin. Viime Nycin reissulla tapasin siellä illallisen merkeissä suomalaisen ystäväni Katariinan, ja muutamaa päivää myöhemmin opiskelukaverini Andrean lounaan merkeissä- maratonhumun keskellä.

Candle Cafe on luomu kasvisruokaravintola, mutta ruoka maistuu myös ”lihanhimoisille”– on nimittäin testattu! Seitan burgeri menee ihan täydestä juustoa ja ”lihaa” myöden. Itse sorrun usein valitsemaan saman annoksen kerta toisensa jälkeen. Tällä kertaa onneksi tein poikkeuksen, sillä molemmat ruuat olivat aivan ihania 🙂 


Ensimmäisissä kuvissa oleva kvinoa/avocado-salaatti on ehdoton suosikkini, mutta myös kvinoa/kasvispilaf pinaatillla, avocadolla ja tempeh:llä maistui oikein herkulliselta! Jälkiruokakakku oli hyvää, mutta todella tuhti- jopa jaettuna! 

Jos olet matkalla Nyciin tai asut siellä, niin ehdottomasti testaamisen arvoinen paikka. Nam 🙂 

In this yummy organic vegetarian restaurant I’ve spent so many unforgettable lunches and dinners with my friends, school meetings, birthdays etc. On my last Nyc trip I met there my good finnish friend Katariina for dinner, and few days later my dear friend Andrea for lunch. 

Usually I always opt for the same dish; avocado/quinoa salad, which I did first, but thankfully I decided to try something different as well. Quinoa/vegetable pilaf with spinach and tempeh was so delish as well.

Ihana Aamupala & Maraton Tunnelmia

@ Le Pain Quotidien

Suosikki aamupalapaikkani jo Amsterdamista. Täältä löytyy aamupalaa/lounasta varmasti joka makuun. Aina munakkaista ja croissanteista raaka chiapuddingiin. Omalle lautaselle tilasin; Chai turmeric, kaneli, soijamaito latten, kookosjugurttia raaka granolan, banaanin & marjojen kanssa, ja kananmunan täysjyväleivän kanssa. Yummy 🙂

Ravintoloissa on kiva testailla uusia juttuja, ja tästäkin raaka kookosjugurtti/banaani/marja- sekoituksesta aion kehitellä oman version. Ja ihana idea nämä lasipurkit 🙂 Matkustamisen ihanuutena on juuri kerätä ideoita ja inspiraatioita niin kokkailuun, treenaamiseen kuin ihan yleisestikin. Toivottavasti te lukijatkin pääsette postauksieni kautta tunnelmaan mukaan, ja saatte myös inspiraatiota ja motivaatiota omiin juttuihinne 🙂 



Tästä matka jatkui kannustamaan maratoonareita. Kyllä niin teki mieli olla itsekin juoksemassa, ja ihan mieletön fiilis! Bändejä ja kannustajia koko matkan ajan. Ihan huikeeta. Ihan mieletön juoksuinspis iski taas ja nyt vaan ”järkevää” treenausta ja kohti ensi vuotta. Ei se määrä, vaan laatu! Ja tarpeeksi lepoa. Helposti ”unohtaa” treenattavien lomassa omien treenien suunnittelemisen, vaikka ehdottomasti pitäisi, ettei tule liikaa kuormitusta keholle. Katsotaan, jos parin kolmen viikon päästä pystyisin aloittamaan jo lyhyemmillä lenkeillä.

Tässä pieni videopätkä 17 mailin kohdalta. Miesten kärki vetää huikeaa vauhtia, 17 mailia aikaan 1.24. Ja voittoaika oli tänään 2.25,07. Niin inspiroivaa ja onnea vielä kaikille juoksijoille 🙂 






One of my favorite breakfast/lunch place in Amsterdam & New York. Le Pain Quotidien and the feelings from today’s marathon. So great ambiance, can’t wait for next year 🙂

Trainer Heaven & Marathon Expo

Jos ei täältä löydy tossuja, niin ei mistään! Ja mikä parasta, niin PALJON halvemmalla 🙂 Nämä onnekkaat Niket päätyivät omaan ostoskoriini. Kevyt racertossu, joilla vedetään intervalleja- sitten joskus 🙂 Taidan kuitenkin laittaa nämä jalkaan jo sunnuntaina, ja fiilistellä maratoonareiden viilettäessä Central Parkissa (siinä vaiheessa tuskin monikaan enää viilettää, heh ). Mielikuvaharjoittelua ensi vuodelle. Aina voi unelmoida 🙂 



Muistutan vielä sopivien lenkkitossujen tärkeydestä! Kannattaa kysyä vinkkiä ammattilaiselta, että varmasti saat omalle jalan mallille sopivat tossut. Kannattaa tunnustella kenkää jalassa ja testailla eri merkkejä- niissä on huomattavan paljon eroja. 

Usein tossun päähän suositellaan jättämään noin 1 1/2 cm vara, mutta tämäkin on yksilöllistä. Omissa tossuisani on noin 1/2 cm vara, enkä pystyisi juoksemaan yhtään isommilla tossuilla. Kerran ostin Asicsit 1 1/2 cm varalla, ja niissä jalka pyöri ja joka juoksun jälkeen oli rakot kantapäissä. Ne tossut jäivät käyttämättä.

Perjantaina kävin kurkkaamassa Marathon-expon. Porukkaa oli todella paljon- hyvä kun pääsi kunnolla eteenpäin. Esittelijöitö oli laidasta laitaan koko hallin täydeltä, mutta omat suosikkini olivat Suunto (tietenkin), Organic Avenue, Brooks ja Asics. Jopa Tiffanyltä voi ostaa ”maratonkorun” kaiverruksella… Asicsen kisavaatteita oli tietenkin vaikka kuinka paljon- ja hinnat lähes 1/2 halvemmalla kuin Euroopassa. Kannattaa osallistua Nycin maratonille jo ihan expon takia 😉 heh! 

BETTER IS… taululle sai käydä kirjoittamassa omia mietteitä. Hauskin oli ehkä tämä ex-miehelle ”omistettu”…

            Believe in yourself and your dreams will come true!


If you can’t find trainers from here, you probably won’t find it anywhere! These Nike beauties came home with me 🙂 Super light racers- cant wait to run again! 

Friday I went to Marathon Expo, and it was packed with runners and visitors. My favorite pistes were Suunto, Organic Avenue, Brooks and Asics. You can even get a Tiffany charme 🙂 


Central Parkin Vilinässä…


Miljoona juoksijaa ja yksi kävelijä! Nyt täytyy myöntää, että koville ottaa katsella sunnuntain maratoniin valmistautuvia juoksijoita. Ihan huikeat energiat jo Central Parkissa- pieni vesisadekaan ei haittaa. Niin mun all time- suosikki puisto. Ensi vuotta odotellessa. 






Hyvä Suomi!!!




@ Central Park! Million runners… and just one walking :s. I have to say, that it’s a bit hard to watch everyone getting ready for the race. So great energy in Central Park. Its my all time- favorite park. Waiting for next year.

Rauhallinen Aamu Cityssä

Päivä saa parhaan alun ”the greens” vihermehulla Mangiassa, 57th Street & 6th Avenue. Lehtikaalia, selleriä, pinaattia, sitruunaa, inkivääriä ja omenaa. Nycissä on superhelppoa syödä terveellisesti, mutta ikävä kyllä, terveellinen ruoka on täälläkin huomattavasti kalliimpaa. Siksi moni nappaakin mieluummin dollarin burgerin. Smoothie/mehubaareja on kuitenkin lähes joka kadun kulmassa, ja päivittäin tulee juotua ainakin yksi mehu! Mangia sijaitsee sopivasti ihan hotellimme kulmilla. Siitä on kiva napata vihermehu aamupalaksi.


Ruokavaliotani täällä voisi kutsua superterveelliseksi! Vaikka olemmekin lomalla, niin eniten tulee juotua näitä ihania mehuja ja syötyä raakaruokaa. Kaikkea mitä kaipaan Suomessa. Tänään on tiedossa täsmäisku Whole Foodsiin. No, mutta mahtuu joukkoon yksi burgerikin, muttei mikä tahansa burgeri! Tästä uudesta löydöstä tulossa lisää 🙂 




Sisäinen kello herättää vieläkin ennen viittä. Aikaisin aamulla kaduilla on vielä rauhallista, mutta Times Squarella on aina vipinää.

My day starts with ”the greens” juice! Mangia is perfectly just around the corner, 56th Street and 6th av. Kale, celery, spinach, lemon, ginger and apple. Its so easy to eat healthy over here, but unfornatly, its quite expensive. That’s why many people choose to have a dollar burger. 

Fiiliksiä ja Ensimmäinen Aamupala Nycissä 🙂


Eilen piipahdettiin, heti Nyciin saavuttua, pienellä kävelyllä. Yli kahdeksan tunnin lennon jälkeen paikat huutavat armoa ja pientä liikuntaa. Ja vettä, sitä on hyvä juoda jo lennon aikana, mutta varsinkin sen jälkeen. Vedenjuonnin tärkeyttä ei vain voi korostaa liikaa! Itselläni ainakin tuntuu, että iho ja jopa limakalvotkin kuivuvat lennon aikana- nenä on usein ihan tukkoinen. Forty Carrotsissa maistuikin iso lasi vettä ja Popey mehu pinaatista, porkkanasta, persiljasta ja omenasta. Ihanaa saada tuoretta ”syötävää”! 




” Ihan sattumalta” reitin varrelle osui myös Organic Avenue- yksi must raakaruokapaikoistani Nycissä. Mukaan tarttui Aloe Vera ja Chlorophyl shotit, alkaalista lähdevettä, sekä täksi aamuksi vihermehu ja chia puddingia. Vanhasta muistista tiesin, että jet lagin takia olen kuitenkin pystyssä ennen aamu viittä. Jep, ei ollut poikkeus tämäkään aamu. 







” Studies suggest a slightly alkaline body ph of about 7,4 helps create healthy and happy cells. Inflammatory, acid-forming foods can generate imbalance in the body, while alkaline substances have been shown to support an inner environment that allows you to thrive and heal. Balance is everything!” 

Pojan vielä sikeästi nukkuessa nautin näistä ihanuuksista 🙂 Kesät voisin hyvin elää pelkällä raakaruualla, mutta talvisin kaipaan myös lämmintä ruokaa. Täällä se on vielä niin helppoa- kaikki käden ulottuvilla, ja inspiraatiota ja ideoita pursuaa joka paikasta! Toivotaan nyt kuitenkin, etta unirytmi tästä vähän tasoittusi… Ennen olisin jo käynyt heittämässä vähintään aamulenkin, mutta nyt aion ihan tietoisesti pitää lepoa treeneistä- ehkä loppuviikosta käyn testaamassa jotain uutta, mutta se on siinä. 


Oikein mukavaa päivää teillekin 🙂  


Päivän tärkein hetki ja ajatuksia kiireestä

Päivä alkaa parhaiten aamupalalla. Olen aina ollut aamupala-ihminen. Heti ensimmäisenä kun herään juon ison lasin sitruunavettä, otan sinkki- ja D-vitamiinit ja syön aamupalan. Aamupalat vaihtelevat aina smoothiesta/mehusta raakapuuroon/ chiapuddingiin tai ihan tavalliseen kaurapuuroon – riippuen fiiliksestä. Yleensä aamupala on kuitenkin suht kevyt. Kananmunia en pystyisi syömään näin aikaisin… 



Raakapuuro on nopea valmistaa, sillä sen laitan jo illalla jääkaappiin tekeytymään. Aamulla vain ainekset blenderissä sekaisin. Tänään puuroon laitoin 1dl kaurahiutaleita, 1rkl chiansiemeniä ja mantelimaitoa/vettä. Nämä yön yli tekeytymään ja aamulla lisäsin vielä 1/2 banaanin, 1rkl cashewpähkinöitä, loraus kookospalmunektaria ja hieman vettä. Nopeasti Vitamixillä sekaisin. Päälle loppu banaani, puolukoita, mehiläisen siitepölyä, kaakaonibsejä ja saksanpähkinää. Nam! 



Tänään heräsin jo ennen kuutta, onko sitten matkakuumetta vai mitä?, mutta nautin juuri näistä hiljaisista aamuista suunnattomasti. Nyt on vielä ihana, kun ulkona on pilkkopimeää. Rauhassa syön, suunnittelen päivän ohjelmaa, mutta jostain syystä Hesarin ehdin selata (normiaamuna) vain pikaisesti, jos ollenkaan. Kiirettä pitää… Mutta onko meillä oikeasti kiire, vai luommeko itse itsellemme kiireen? 

Ajan henki tuntuu olevan, että mitä enemmän on rautoja samanaikaisesti tulessa, sen parempi. Haluammeko silittelyä ja pääntaputusta tai jopa hyväksyntää sillä, kuinka aktiivisia superihmisiä olemme, vaikka oikeasti stressi painaa ja keho kaipaa lepoa? Priorisoimalla ne tärkeimmät asiat ensimmäiseksi säästymme turhalta, omien mielikuvien ja ” täytyy tehdä” listojen luomalta stressiltä. Joskus on oikeasti hyvä pysähtyä ja olla vaan, tekemättä yhtään mitään. Opi sanomaan ei, ja muista hengittää! Niin yksinkertaiselta kuin se kuulostaakin. Järjestä itsellesi aikaa, ja tee niitä asioita, jotka tukevat omaa hyvinvointiasi.

” Jos rentoutuminen jää vähälle tai unohtuu täysin, myös kosketus omiin syviin tunteisiin ja tarpeisiin tukahtuu. Olemusta sävyttävät kireys ja jännitykset. Kestojännitykseen voi tottua siinä määrin, että jopa sen tunnistaminen voi olla hankalaa” 

Näihin sanoihin, pakkaan kassini ja suuntaan kohti lentokenttää ja New Yorkia poikani kanssa 🙂 Ja rentoudun aivan täysin ihanien ystävien, ruuan ja huikeiden nähtävyyksien parissa! See you soon 🙂

Best start for my day, is a quiet morning starting with a glass of lemon water, sink- and vitamin D. Following with a breakfast- it can be anything from fresh pressed juice to raw oatmeal and a coffee. Even if I love my breakkies, I cant eat that much. No way, that I could have eggs… way too heavy!

Now I am packing my bags, and heading to the airport with my son- destination New York. And I am definitely relaxing, seeing my lovely friends, eating my favorite (raw) foods and just enjoying the beautiful views… See you soon!